sunnuntaina, maaliskuuta 11, 2007

Suomelta puuttuu virallinen kieli

Jatkuvasti näkee jopa korkeissa asemissa olevien suomalaisten vetoavan "Suomen virallisiin kieliin" suomenkielisille pakotetun ruotsin kielen opetuksen perusteena.
Todellisuudessa Suomella ei ole virallista kieltä ollenkaan, koska Suomen perustuslaissa ei ole mitään mainintaa Suomen virallisesta kielestä! Se, että mm. kansanedustajaehdokkaat vetoavat "Suomen perustuslakiin" ja " virallisiin kieliin" paljastaa, että he eivät tunne Suomen perustuslakia!

Itämeren rantavaltioista Suomi on ainoa valtio jolla ei ole virallista kieltä tai laissa määrättyä hallinnon pääkieltä. Ruotsissa on kielienemmistön kieli lainsäädännöllä vahvistettu kansakuntaa yhdistävä ja valtiota koossa pitävä kieli. Suomella ei ole lainsäädännössä määriteltyä kansakuntaa yhdistävää javaltiota koossa pitävää kieltä. Seuraukset ovat huonot, koska se heikentää yhteisöllisyyttä.
 Lainsäätäjä on käyttänyt perustuslaissa ilmaisun,"viralliset kielet" asemasta, ilmaisua "kansalliskielet". Sillä ilmaisulla nimenomaan on torjuttu se mahdollisuus, että vähemmistö voisi perustuslakiin vedoten vaatia omalle kielelleen virallista asemaa (viranomaisten kieli).

Epäilemättä olisi käytetty ilmaisua viralliset kielet, jos olisi tarkoitettu, että kansalainen voi viranomaiselta vaatia omakielistä (vähemmistökielistä) palvelua. Eli ilmaisulla kansalliskielet on nimenomaan haluttu torjua tällaisen vaatimuksen mahdollisuus.

Kansallis-etuliite ei tee jostakin käsitteestä "virallista". Sen tarkoitus lienee vain korostaa kyseisen käsitteen arvostusta: Kansalliskukka, kansallispuku, kansallissoitin. Lainsäätäjä on tällaisella arvostamisella halunnut erilaistaa ruotsin kielen verrattuna esim. saamen kieleen ja romanien kieleen.
Lainsäätäjä on ymmärtänyt edistyksen kulun ja välttänyt ilmaisua "viralliset kielet", jolloin lainsäädännön kannalta ruotsin kielen kuihtumisen hoito on yksinkertaisempaa.