keskiviikkona, elokuuta 29, 2012

Metsän satokausi 2012

Mustikkakausi alkoi tänä vuonna 12.7.2012
 Kantarelleja ilmestyi jo heinäkuussa,mutta varsinainen satokausi alkoi elokuun puolivälin jälkeen.
 Tänä vuonna on mustat torvisienet taas ilmestyneet maisemiin. Aika vaikeita löytää ovat.
 Puolukkakausi alkaa varsinaisesti elokuun ja syyskuun vaihteessa tänä vuonna tällä korkeudella.

Satokausi kyllä jatkuu...mm. kangasrouskut, kaarnikat kerätään. Olisi tarjolla pihlajan marjoja ja katajan marjojakin tänä vuonna. Katsotaan mitä tehdään.

sunnuntaina, elokuuta 26, 2012

Ylen Mannerheim-elokuva

Ylen (Yleisradio Oy) englantia puhuva Mannerheim on aivan looginen jatko Ylen suomen kieltä syrjivälle ohjelmapolitiikalle.

Ylehän on ottanut sellaisen kannan tv-kanavalinjauksissaan,että YLE:n julkisen palvelun tehtävään ei kuulu suomenkielinen tv-kanava. YLE:n kanavanipussa ei ole yhtään suomenkielistä tv-kanavaa! Suomalainen julkisen palvelun yhtiö-haloo.

Sen vuoksi on hyvin loogista,että Ylen Mannerheimikin puhuu englantia.

Aina Suomen hallituksessa olevalle puolueelle,Rkp:lle,tuo Ylen linjaus näkyy sopivan oikein hyvin. Rkp:llä olisi ollut,toisin kuin muilla puolueilla,vuosikymmeniä aikaa puuttua tuohon Ylen harrastamaan vinoutumaan.

Summa summarum. Mannerheim-elokuvan näyttelijöiden ihon väri ei ole se pointti,vaan se,että Yle tuottaa suomenkielisille asiakkailleen ohjelmia englanniksi. Asiakaslähtöisyydestä ei sosialismissa tarvitsekaan välittää. Se on sivuseikka Ylelle.

tiistaina, elokuuta 21, 2012

Kirje valtioneuvostolle


(...)
Kansanedustaja Henrik Lax on määritellyt suomalaisuutta Helsingin Sanomissa maamme itsenäisyyspäivänä 6.12.1995. Sen mukaan ruotsin kieli kuuluu jokaisen suomalaisen yleissivistykseen ja identiteettiin.
(...)
Nyt siis tiedämme, että emme ole sivistyneitä. Kukaan allekirjoittaneista ei osaa ruotsia. Mutta raskaammin koskee tieto siitä, että emme ole suomalaisia, koska suomalaiseen identiteettiin kuuluvaa ruotsin kieltä me emme ymmärrä emmekä osaa puhua. Meille sotaveteraaneille on arvokasta tietää, pitääkö nykyinen valtiovalta meitä suomalaisina.

(...)
Tampereella, joulukuun 18. päivänä 1995

Matti Lehtinen sotaveteraani

Kalevi Mäkinen sotaveteraani

Lauri Vilenius sotaveteraani

Eino Lehtiniemi sotaveteraani

Olli Salovaara sotaveteraani

Verner Haaga sotaveteraani


Jk. Valtioneuvosto ei vastannut koskaan em. kirjeeseen.

Kuva: Kalevi Alajoki/Suomalaisuuden liitto

Alexander Stubb, Kokoomus

HBL 15.9.2010:

Alexander Stubb: "Jos Kokoomus ja minä olemme seuraavassa hallituksessa, lupaan vaalilupauksena, että ruotsin asema ei heikkene millään tavalla."
(...)
Mitä kieliä lapsesi oppivat?
Stubb:
"Puhun ruotsia heidän kanssaan, lasten äidin kanssa englantia ja lapsenlikan kanssa suomea."
(...)
Stubb toteaa myös: 2-kielisyys on osa identiteettiämme, eräänlainen suomenmaalaisten DNA. "DNA:ta ei pyyhitä pois kädenheilautuksella."

Se on ikäänkuin DNA:ssa,että herrasväki ei puhu keskenään suomea,mutta piika on suomenkielinen.

Stubbin kannanotosta saa sellaisen kuvan,että paremmisto ajattelee edelleen,että suomenkielisten pakkoruotsi on ruotsinkielisten ihmisoikeus.

sunnuntaina, elokuuta 19, 2012

Suomen Ateena - Jyväskylä

Pientä alkuverryttelyä lokakuun kuntavaalia silmällä pitäen. Olisiko aika vaihtaa päättäjät Jyväskylässä?

Jyväskylästä on tullut Suomen Ateena. Jyväskylän talous on nimittäin täysin kuralla. Kaupunki elää velaksi.

Esim.:

Jyväskylän vuosikate kattoi vain vajaat 40 prosenttia poistoista, kun tasapainoisen talouden tilanteessa vuosikate riittää kattamaan poistot. Jyväskylän menot ylittivät arvioidun, ja samaan aikaan tulot alittivat arvion.

Kaupunki tekikin viime tilikaudella yli 24 miljoonan alijäämän. Jyväskylä keräsi veroina reilut 427 miljoonaa euroa, mutta verotulot kasvoivat vain vähän. Kaupunki arvioi, että kuluva ja ensi vuosi ovat talouden kannalta erittäin haastavia.

Kaupunginjohtaja Markku Anderssonin mukaan Jyväskylän menot ovat kasvaneet 7,5 prosenttia kun muilla suurilla kaupungeilla kasvu on 4 prosentin luokkaa.(YLE 26.3.12)

Andersson on kykypuolueen lahja Jyväskylälle.

Kirsikkana kakussa Jyväskylän suurin työantaja on Jyväskylän kaupunki itse. Ikiliikkuja on keksitty? Se on kuuluisi 5-portaisesta tehottomasta hallintohimmelistään.

Jyväskylässä erityisesti sellaiset urheilulajit,jotka ovat bisnestä on kaupungin suojeluksessa, kuten jääkiekko ja ralliautoilu. Näin siis Suomen Ateenassa. Mitens muualla on arvojärjestys?

Työttömyydestä puheen ollen Suomen Ateena puolustaa ansiokkaasti arvonimeään. Työttömyysprosentti on 14, 1 %. Ihan maineen mukainen.

Jk 1. Kuntavaalin tärkeitä päivämääriä:
•Vaalipäivä sunnuntai 28.10.2012
•Ennakkoäänestys kotimaassa 17.-23.10.2012
•Ennakkoäänestys ulkomailla 17.-20.10.2012

Jk 2. Kuvassa Jyväskylän seminaari

torstaina, elokuuta 16, 2012

Oppisopimuskoulutus

Koulutusjärjestelmä ei pysty reagoimaan riittävän nopeasti työelämän muuttuviin vaatimuksiin. Koulutusjärjestelmä vastaa ensi sijaisesti julkisen hallinnon työvoima- ja osaamistarpeisiin julkisen hallinnon ennakoitavuuden vuoksi. Nuorista koulutetaan toimihenkilöiksi tätä nykyä puolet ikäluokasta.

Yliopistot erityisesti alleviivaavat rooliaan valtion hallinnon tehtäviin kouluttamisessa virkamiespakkoruotsillaan. Ammattikoulujen roolina on kouluttaa palkansaajia pääasiassa yksityisen sektorin tarpeisiin. Siinä ne eivät voi onnistua koskaan täydellisesti.

Saksassa ja Sveitsissä tuo on ymmärretty ja siksi suurin osa nuorista koulutetaan ammatteihin oppisopimusjärjestelmän kautta. Silti tai juuri siitä syystä sveitsiläinen ja saksalainen ammattitaito on arvostettua.

Suomi on sen sijaan valinnut ammattiin johtavassa koulutuksessa koulutuslaitoksiin nojaavan strategian. Se tie on tuottanut huonoja tuloksia sitä kautta,että esim. yli 10 % pojista jää peruskoulun jälkeisen koulutuksen ulkopuolelle. Kirjoista eivät kaikki halua opetella työn tekemistä.

Oppisopimuskoulutusta aliarvostetaan lähtökohtaisesti koulutustarjonnassa. Siitä huolimatta,että:

- työpaikoilla ei voida kouluttaa nuoria tehtäviin joita ei ole olemassa

- työpaikoilla ei voida kouluttaa käyttämään sellaisia koneita ja laitteita, joita ei työpaikoilla ole

- työpaikoilla ei voida kouluttaa sellaisia työmenetelmiä, jotka eivät ole työpaikoilla käytössä

- työpaikoilla nuori sosiaalistetaan työkulttuuriin (mestsari-kisälli) eikä mihinkään muuhun.

Tätä viimeksi mainittua sveitsiläiset korostivat minulle aikoinaan kun hankin tietoa heidän järjestelmästään.

Kuvaavaa on,että Suomessa saa apurahan esim. viulun hankintaan,mutta ammattikoululaisille ei ole apurahoja työvälineiden hankintaan koulun jälkeen.

Kuva.

maanantaina, elokuuta 13, 2012

Kiinan ikioma pakkoruotsi

Se tiedetään,että pakkoruotsi on politiikkaa eikä pedagogiikkaa. Ilman sen suoritusta ei ole asiaa valtion virkaan. Näin oli Neuvostoliitossa ja DDR:ssä,mutta perinnettä ylläpitää vielä Kiina.

Ongelmia hallituksille tulee kun ihmiset kansainvälistyvät. Suomessakin pitkään uskottiin,että ruotsi on suuri maailmankieli. Ja onkin sille jonka maailma loppuu Juutinraumaan.

Onhan pakolliset poliittiset kurssit valtion yliopistojen vakuuttelujen mukaan hyödyllisiä Suomessakin,mutta kun niille ei ole käyttöä oikeassa elämässä. Se on Suomenkin johtavan ikuisen hallituspuolueen, Rkp:n ,murhe. Siinä mielessä RKP on tukipuolueineen Kiinan kommunistisen puolueen kanssa samassa uppoavassa veneessä,

Näin kiinalainen opiskelija:

”Tein siellä aina vain matematiikan läksyjä. Sitä paitsi olen enemmän kiinnostunut Nietzschen ja Sartren ajatuksista kuin Maon tai Marxin ”. Myös vastavalmistuneelle journalismia opiskelleelle Wang Chen Chenille , 22, kurssisisällöt ovat musta-aukko.

”Voi ei! Olenko tosiaan unohtanut kaiken!”, hän päivittelee.

”Maosta tulee mieleen, että hän oli suuri mies”

Kiinan pakkoruotsi tai http://ylioppilaslehti.fi/2007/12/kiinan-pakkoruotsi/

Kuva

tiistaina, elokuuta 07, 2012

Kilometrikorvaukset

Hallitus aikoo pienentää kilometrikorvauksia. Siitäkös meteli on syntynyt. Ongelmahan poistuu sillä,että vaihdetaan vähemmän polttoainetta kuluttavaan autoon.

Jos km-korvaus laskee 2 eurosenttiä niin se tekee 2 euroa/100 km. Auto vaihdetaan litran vähemmän kuluttavaan malliin. Säästö n. 1,70 euroa/100km. Menetys onkin vain 30 eurosenttiä/100 km. Tai 3 euroa/1000 km. Ei kenenkään talous siihen voi kaatua.

Sen sijaan vähemmän kuluttaviin autoihin siirtyminen hyödyttää kaikkia paitsi bensan myyjiä.

Vähemmälle pohdinnalle on jäänyt miten tuottavaa työtä autolla ajaminen loppujen lopuksi on.

Esimerkki:
Henkilö ajaa autolla kokouksiin, palavereihin, myyntitilaisuuksiin, koulutuksiin vuodessa esimerkiksi 30 000 km. Keskinopeus vaikkapa 70 km tunnissa. (osa kaupunkiajoa,yläkanttiin silti)

Näin hän tulee ajelleeksi autolla vuodessa helposti päälle 400 tuntia. 8 tunnin työpäivinä 50+ päivää maantiellä autossa istumassa. Tuottavaa työtä vai? Tosiasiassa autolla ajoon, tauot lisättynä, tuo 50+ päivää ei riitä. Se on aika paljon.

Ehkä osan siitä ajelusta voisi korvata esim. videoneuvotteluyhteydellä?

Olen muuten kuullut aika useasti ammattiautoilijoiden väittävän maanteitä työpaikakseen. Ei yleiset maantiet ole kenenkään yksityisiä työmaita. Ne on yleisiä maanteitä.

sunnuntaina, elokuuta 05, 2012

Suomen Lukiolaisten Liitto

Perussuomalaiset on tunnetusti valinnan vapauden ja moniarvoisuuden kannalla kielten opetuksessa toisin kuin Kokoomus,Rkp,Sdp,Keskusta,Vasemmistoliitto, Vihreät ja Kd. (Ts. kaikki muut puolueet)


Nyt myös Suomen lukiolaisten liitto (SLL) on ottanut moniarvoisen lähestysmistavan koulujen kielten opetukseen.

SLL:n kannanotto on julkaistu 3.7.2012. Lainauksia siitä.

"SLL:n näkemyksen mukaan kielten opiskelun peruslähtökohta on, että oppilas tai opiskelija kokee oppimansa tiedot ja taidot hyödyllisiksi. Tähän liittyy vahvasti opiskellun kielen vapaa, yksilön omiin intresseihin perustuva valinta. Vapaaehtoisuus lisää yksilön opiskelumotivaatiota ja syventää oppimista. Tämän lisäksi se oletetusti laventaa kansallista kielivarantoa, kun kielten kysyntä ei ole liiaksi ylhäältä annettujen rakenteiden rajoittamaa."

"SLL esittää, että toisen kotimaisen kielen opiskelun pakollisuudesta luovutaan ja että jokainen peruskoululainen opiskelee kahta itse valitsemaansa vierasta kieltä, joista yhden on oltava A1- ja toisen B1-oppimääräinen."

Näin se Suomen nuoriso perussuomalaistuu:)

torstaina, elokuuta 02, 2012

Mustikkakausi 2012

Tänä vuonna mustikkaan pääsi 12.7. kun viime vuonna ensimmäiset mustikat sai kerätä jo 1.7..  Perinteiset mustikkaherkut maistuvat vuosi toisensa jälkeen, kuten mustikkamaito ja mustikkatalkkuna. Sokerilla tai ilman.

Seudulla liikkuu tänä vuonna ulkomaalaisia kerääjäporukoita. Heidän jäljiltään ei jää mitään. Heidän keruutekiniikkansa on sellainen,että isolla haravilla vedetään mustikkavarvikoita sillä seurauksella,että varvikkoa lähtee matkaan juurineen. Hyvät mustikka-apajat kärsivät sellaisesta. 

Mustikan keräämisen logiikka on tällainen: Etsit tai tiedät paikan missä mustikkaa on. Kerrot ehkä luotetuille tuttavillesi paikan. Siellä käydään vuodesta toiseen. Jos ammattimainen kerääjäporukka löytää paikan se on entinen mustikkapaikka. Se tarkoittaa uusien mustikkapaikkojen etsimistä. Ehkä kauempaa kuin ennen.

Eniten ilmeisesti ulkomaisia kerääjäporukoita säälivät ne, jotka eivät itse kerää marjoja, vaan odottavat marketin eteen halpaa mustikkaa ostettavaksi. Samat ihmiset saattavat voivotella ulkomaisten poimijoiden palkkoja,mutta ostavat silti mieluiten halpaa mustikkaa.

Omaan käyttöön keräävät jäävät mustikkateollisuuden jalkoihin tätä menoa. Helsingistä käsin on kiva päivitellä mustikkakiistoja. Hehän eivät itse marjassa käy.