maanantaina, marraskuuta 21, 2011

Ns. kaksikielisyys vai puolikielisyys

Suomen valtion virallinen ideologia on kaksikielisyys. Kaksikielisyydellä Suomessa tarkoitetaan suomi-ruotsi-kaksikielisyysversiota. Kaksikielisyyttä ylistetään aina valtiojohtoa myöten. Se on saanut jonkinlaisen puolittaisen virallisen ideologian aseman. Ilman eduskuntakäsittelyä.

Todellisuudessa ns. kaksikieliset (versiona suomi-ruotsi) ovat useimmiten puolikielisiä. Suomessa puolikielisyydestä vaan ei ole soveliasta puhua koska se ei ole poliittisesti korrektia. Puolikielisyys johtaa erityisesti siihen,että abstrakteja käsitteitä ei ymmärretä kummallakaan kielellä. Poliittiselle eliitille se sopinee erityisen hyvin?

Ruotsissa puolikielisyyttä sen sijaan on tutkittu laajasti. Mm. Nils-Erik Hansegård. Samainen Hansegård oli juuri se tutkija, joka huomatti Ruotsin kouluylihallitukselle 1950-luvun lopulla, että Ruotsin kouluylihallituksen 1880-luvulla määräämä suomen kielen puhumiskielto Ruotsin kouluissa oli edelleen voimassa.

Näin 1958 Ruotsin kouluylihallitus Hansegårdin aloitteesta kumosi suomen kielen puhumiskiellon Ruotsin kouluissa. Tosin Pohjois-Ruotsin kunnat jatkoivat suomen kielen puhumiskieltoa vielä pitkälle 1960-luvulle.(Samaan aikaan demarit marssivat kolonialismia vastaan toisaalla Olof Palmen johdolla.)

Kielto kattoi myös kirjastot,jotka eivät saaneet valtion avun menettämisen uhalla,hankkia kokoelmiinsa suomenkielistä kirjallisuutta.

Eiks ole kauheeta! Ei siinä mitään,mutta Suomessa,Ahvenanmaalla on samantapainen järjestely edelleen! V. 2011.

Nils-Erik Hansegård sai Tukholman Suomalaisen Seuran 100-vuotisjuhlassa v. 1994 seuran kunniajäsenyyden.

TSS oli eräs argumenteista kun 1990-luvulla Ruotsin suomalaisten keskusliitto vaati suomen kielelle vähemmistökielen asemaa Ruotsissa. Rskl:n taustatukena oli Euroopan Neuvosto eikä suinkaan Pohjoismaiden Neuvosto!

Ruotsalaisten vasta-argumentti oli se,että suomi on maahanmuuttajien kieli,jolla ei ole mitään omia instituutioita Ruotsissa.

Kysymys olikin, kuinka kauan suomenkieliset ovat maahanmuuttajia Ruotsissa, kun mm. suomalainen seurakunta on ollut olemassa Tukholmassa jo vuodesta 1533.

Monta asiaa sopii ihmetellä. Eniten sitä ehkä, että Suomen hallituksesta käsin Rkp jatkaa tuon historian perinteitä Suomessa.

sunnuntaina, marraskuuta 13, 2011

Korpilahti - mitä kuntaliitoksesta seuraa käytännössä

Säännönmukaisesti kuntaliitosten yhteydessä jätetään yritysvaikutusten arviointi tekemättä.

Kuntaorganisaation oman väen asema selvitetään,mutta paikallisten,sulautettavalle kunnalle,palveluja tuottavien yritysten,yrittäjien, asemaa ei selvitetä.

Onkin ollut mielenkiintoista seurata kuinka käy kuntakeskukselle,joka liitetään suurempaan keskuskuntaan. Korpilahti liitettiin Jyväskylään 1.1.2009. Kuntaliitoksesta on nyt vajaa kolme (3) vuotta. (Kuntajakoselvitys)

Mitä sen jälkeen on tapahtunut Korpilahden keskustassa eli kirkolla? Katsotaanpa kehityksen suuntaa. Ilmeisesti kuntaliitoksen seurannaisvaikutuksia ei etukäteen arvattu. Kuntajakoselvitys ei käsittele niin syvällisiä asioita.

- Kunnanvirasto lopetti tietenkin toimintansa
- Siitä seurasi hyvin pian lounasravintolan toiminnan lopettaminen, koska kunnanviraston väki oli käynyt siellä lounaalla. Kuntaliitoksen jälkeen he alkoivat pendelöidä Jyväskylän keskustaan 30 km:n päähän. Sinne menevät myös lounas- ja ostosrahat

Tässä vaiheessa oli Korpilahden kirkolla menetetty jo 30-40 työpaikkaa 30 km:n päähän.

Nyt kolmen vuoden päästä lopettaa toimintansa Korpilahden työllistämisyhdistys r.y. Se ei saa Jyväskylässä samanlaista tukea kuin Korpilahden aikaan. Samalla lopettavat toimintansa työllistämisyhdistyksen ruokala,työpaja ja sen myymälä.

Tätä ennen oli jo päätetty,että Korpilahden lukio lakkautetaan. Opiskelijat ja opettajat siirtyvät Jyväskylän keskustan suurempiin lukioihin. Olisihan voinut olla,että itsenäisen Korpilahden lukionakin se olisi lakkautettu, mutta se on spekulaatiota.

Nyt sitten lopettaa Korpilahden ainoa kirjakauppa, koska mm. lukiolaisten kirjaostokset suuntautuvat Jyväskylän keskustaan. Jyväskylän kaupunki ei sellaisesta pikkukirjakaupasta osta mitään.

Samalla myös autokoulu Korpilahdella lopettaa? Näin kylällä kerrotaan. Se teki yhteistyötä lukion kanssa,mutta lukiotahan ei enää ole. 

Nordea-pankki lopettaa myös konttoritoimintonsa Korpilahdella lähiaikoina. Korpilahden isoin yritys on myös siirtänyt toimintaansa pois Korpilahdelta parempiin tiloihin Jyväskylässä. Edistiköhän kuntaliitos sitä muuttoa? Ei ainakaan estänyt. Työntekijät suuntaavat nyt työmatkansa eri suuntaan Korpilahdella.

15.11.2011 lopettaa Siwa. Korpilahden kolmas elintarvikekauppa. Jäljelle jää kaksi elintarvikekauppaa.

Mitä seuraavaksi? Alkio-opiston tiloissa toimiva Humanistinen ammattikorkeakoulu ilmoittaa jo,että sen kampus on Jyväskylän kampus. Kauanko sitä pidetään 32 km:n  päässä Jyväskylän keskustasta? Tavoitehan on keskittää toimintoja ja sumputtaa ihmiset pienemmälle alalle Jyväskylän seudulla.

Apteekki? Terveyskeskuspalvelut? Terveyskeskuspalvelut on tunnetusti täysin katastrofaalisessa tilassa Jyväskylässä. Jyväskylän terveyskeskuksissa lääkärivaje on krooninen. Korpilahdella sellainen oli tuntematonta. Samoin hammaslääkäripalvelut olivat huippuhyvät Korpilahdella. Kohta ne ovat samalla tasolla kuin Jyväskylässä keskimäärin? Jono 8 kk.

Tällaisista seurannaisvaikutuksista ja ketjureaktiosta en ole havainnut minkäänlaista keskustelua kuntaliitosten yhteydessä.

Korpilahden kuntaa mm. kritisoitiin siitä,että se ei kaavoita Päijänteen rantaa tonteiksi. Nyt on kuntaliitoksesta kulunut kolme (3) vuotta eikä Jyväskylä ole saanut sekään aikaiseksi minkäänlaista tonttikauppaa Päijänteen rannoilla. Ei vika tainnut ollakaan vanhan Korpilahden kunnan johdossa.

No on sentään jotain positiivistakin tapahtunut. Korpilahden satamaa on uudistettu ja sinne on rakennettu yksityisellä rahalla uusi ravintola. Hyvä niin. Sivuongelmaksi ilmeisesti tulee se,että Korpilahden perinteinen kesätapahtuma, Palvipäivät, joutuu etsimään uuden pitopaikan? Ellei sitäkin jouduta lopettamaan.

Avainsanat: Yritysvaikutusten arviointi ja kuntaliitokset

keskiviikkona, marraskuuta 09, 2011

Euroopan Neuvosto moittii Ruotsia

Siltä varalta,että kaikki suomalaiset eivät tunne ruotsalaista yhteiskuntaa ja kuinka se kohtelee suomenkielisiään niin laitan tähän oheen Euroopan Neuvoston suositukset Ruotsille lokakuulta 2011.
...lainaus...
Euroopan neuvoston suositukset

Euroopan neuvosto haluaa että Ruotsi huomioi seuraavat suositukset:


1. Ruotsin pitää omaksua kattava ja strukturoitu menettelytapa kaikkien vähemmistökielten opetuksen vahvistamiseksi, joka pohjautuu puhujien tarpeisiin ja kielten tilanteeseen.


2. Ruotsin pitää taata että äidinkielen opetus vastaa vähemmistökielisopimuksen vaatimuksia ja tarjoaa todellista ja sopivaa kielen opetusta, joka antaa oppilaille mahdollisuuden omaksua kypsän kielen hallinnan ajankohtaisissa kielissä.


3. Ruotsin pitää lisätä kaksikielisen opetuksen määrää suomeksi ja saameksi, ja luoda kaksikielinen opetus meänkielellä


4. Ruotsin pitää luoda opettajakoulutusjärjestelmä kaikille vähemmistökielille jolle myös annetaan tarvittavat resurssit.


5. Ruotsin pitää luoda tarvittavat opetusmateriaalit kaikille vähemmistökielille.


(Käännös: Niki Bergman/ Sisuradio)

Jk. Ei sanaakaan suomenkielisistä kouluista. Olisiko niin, että vastaavasti ruotsinkieliset koulut ovat tarpeettomia Suomessa ja tilalle tulisi kaksikieliset koulut? Eihän EN:llä voi olla eri standardit Suomelle kuin Ruotsille! Ruotsissa ei siis ole suomenkielistä opettajakoulutustakaan. Panee pohtimaan yhtä sun toista.

Mainittakoon,että Ruotsin laki kieltää suomenkieliset koulut. Ruotsin lain mukaan koulun opetuskieli ei saa ylittää 50 % ellei opetuskieli ole ruotsi tai englanti. Ruotsissa ei ole myöskään suomenkielistä yliopistoa. Ei olisi Suomessakaan jos Rkp:llä olisi enemmän valtaa.

Linkki Ruotsin asioihin Sisu-radion sivun kautta.
tai leikkaa ja liimaa:
 http://sverigesradio.se/sida/gruppsida.aspx?programid=185&grupp=10437&artikel=4745203

sunnuntaina, marraskuuta 06, 2011

Suomalaisuuden päivä Ruotsissa ja Norjassa

Ei Ruotsissa eikä Norjassa vietetä mitään suomalaisuuden päivää. Saati,että koko valtakunta liputtaisi suomalaisuudelle Ruotsissa saati Norjassa. Ei siltikään,että sekä Ruotsissa että Norjassa on vanha suomalaisvähemmistö.

On muistettava, että jossain menee sentään pohjoismaalaisen kohteliaisuuden rajatkin. Eikä Suomi ole Rkp:n Stefan Wallinin mielestä edes pohjoismaa,vaan pohjoismaiden naapurivaltio.

Suomalaiset haluavat vielä yli 200 vuotta Ruotsin vallan päättymisestä osoittaa alamaisuuttaan Ruotsille ja ruotsalaisille. Mikäs siinä. Hyvin liputettu. Mitä muuten maksaa taloyhtiöissä tämäkin liputuspäivä? Eihän ruotsalaisuuden viettäminen koskaan ilmaista ole.

Muuten,ei edes Ahvenanmaalla vietetä suomalaisuuden päivää. Että tiedoksi vaan.
Liputusohjeita antaa Suomalaisuuden liitto jos joku tuli vetäneeksi Suomen lipun puolitankoon tänään.