sunnuntaina, lokakuuta 12, 2014

Teuvo Hakkarainen - kirjallinen kysymys

Media viihteellistää politiikkaa ja tarvitsee siihen tehtävään värikkäitä persoonia. Teuvo Hakkarainen on siitä esimerkki.

Sanotaan mitä sanotaan niin on Hakkaraisella vakavakin puolensa. Toimittajia ja kansalaisia vaan ei se puoli kiinnosta ollenkaan. Esimerkkinä olkoon tämä kirjallinen kysymys. Taitaa olla poliittisesti epäkorrekti,mutta merkitään aikakirjoihin kuitenkin.

(Lainaus eduskunnan sivulta alkaa...)

Ruotsinkielisen opetuksen ja ohjelmatarjonnan kustannukset

Eduskunnan puhemiehelle

Nykyään pakollinen ruotsin opiskelu alkaa seitsemännellä luokalla.

26.3.2014 Yleisradio uutisoi, että "elokuussa 2016 tuleva opetussuunnitelman muutos tuo alakoulun kuudennelle luokalle pakollisen B1-ruotsin ja yhden A1-kielen tunnin lisää. Tunteja siirretään yläkoulusta alakouluun, kielten kokonaistuntimäärä ei kasva. Kieltenopettajien liitto on eniten huolissaan siitä, mistä saadaan pätevät ruotsinopettajat niihin kouluihin, joissa heitä ei tällä hetkellä ole".

Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Kari Jukarainen sanoi näkevänsä muutoksen "ennemmin uhkana kuin mahdollisuutena". Jukarainen murehti Ylelle, että ongelmia voi tulla esimerkiksi maaseutukunnissa, jos päteviä ruotsinopettajia ei alakoulussa nyt ole.

15.5. 2014 eduskunnan lähetekeskustelussa oli kansalaisaloite, jossa vaaditaan ruotsin kieltä valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla. Aloitteessa on yli 61 000 allekirjoitusta. Kannatan kansalaisaloitetta.

15.9.2014 uutisoitiin, että Yleisradio aloittaa yt-neuvottelut. Arvioidaan, että 185 vakituista työntekijää saatetaan irtisanoa. Yle perustelee muutostarvetta suomalaisten mediankäytön nopealla muutoksella. Yhtiön tiedotteen mukaan "valtaosalle yt-prosessin alaisesta henkilöstöstä neuvotellaan uusi työnkuva. Mediasisältöjen käyttö kasvaa käytännössä vain verkossa, mutta Ylen toimintatavat ja resurssit on ohjattu palvelemaan ensi sijassa perinteistä mediatyötä".

Ylen toimintatavat ja resurssit on myös ohjattu palvelemaan maamme ruotsinkielistä vähemmistöä melkoisessa määrin suhteessa siihen, mikä heidän osuutensa koko väestöstä on. Kun lisäksi otetaan huomioon se, että monet ruotsia äidinkielenään puhuvat osaavat suomea hyvin ja lisäksi Ruotsin radio- ja tv-kanavien seuraaminen on ruotsinkielisten keskuudessa yleistä, on Ylen satsaus ruotsinkielisiin palveluihin kohtuuton.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miksi jo kuudesluokkalaiset aiotaan pakottaa opiskelemaan ruotsia; eikö suuntauksen pitäisi olla aivan toisin päin eli kokonaan pois pakkoruotsista,
miten opetus järjestetään maaseudulla,
jos muutoksen myötä maaseudulla joudutaan opetuksen erityisjärjestelyihin, millaiset kustannukset siitä syntyvät kunnille/valtiolle,
miksei Ylen säästöjä kohdenneta sen ruotsinkieliseen ohjelmatarjontaan,
paljonko ruotsinkielinen ohjelmatarjonta syö Ylen budjettia,
mikä on ruotsinkielisten ohjelmien prosentuaalinen osuus koko Ylen ohjelmatarjonnasta ja
miten nämä luvut suhteutuvat katsoja- ja kuulijalukuihin?
Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2014
Teuvo Hakkarainen /ps 

(lainaus päättyy...)

Jk. Stubb on saanut kuulema lisänimen "risteilyisäntä"

tiistaina, syyskuuta 23, 2014

Suvaitsevampi Suomi - ruotsi vapaaehtoiseksi

Vapaa kielivalinta ry:n ruotsi vapaaehtoiseksi-rahankeräyksen kampanja alkaa Helsingin seudun linja-autoissa 8.9.2014 Rahankeräys jatkuu ensi vuoden helmikuuhun. Kampanjan teemana on “Suvaitsevampi Suomi – pakko pois”.  Tietoa rahan keräyksestä tästä
Suomen tulisi kansainvälistyä ja se ei todellakaan tapahdu kaikille pakollisilla ruotsin kielen opinnoilla. Se ei ole tältä eikä edelliseltä vuosisadaltakaan.
Toisaalta suomenkielisillä on itsellään oikeus valita miten kansainvälistytään. Kiertotietä ruotsin kautta jota päättäjäeliitti markkinoi kansalle. Vaiko suoraan sallimalla kieliopintojen aito valinnaisuus. Jos suomalaisten tahto ei toteudu tänä vuonna niin ennemmin tai myöhemmin se toteutuu kumminkin. Ei valtapuolueet voi sitä loputtomiin estää.

tiistaina, kesäkuuta 03, 2014

Pakkosuomen perustelut

Pakolliset suomen kielen opinnot ovat perusteltuja monestakin syystä. Tässä muutamia esimerkkejä.

-Tutustuin puolisooni koska osasin suomea

-Kun oppii vaikean suomen kielen oppii muita kieliä helposti (porttiteoria)

-Perustuslakikin edellyttää että suomea opetetaan pakollisena kielenä kaikille

-Suomen kieli on keskeinen osa Suomen historiaa

-Suomen kielen osaaminen kuuluu suomalaiseen identiteettiin
 
-Pakolliset suomen kielen opinnot kuuluvat sivistykseen

-Pakkosuomi lisää kielellistä monimuotoisuutta

-Pakkosuomi tarvitaan,jotta suomenkieliset saavat palveluita 24/7

-En ole kenenkään kuullut valittavan,että osaa suomea

-Suomen kieli on tärkeä osa pohjoiseurooppalaista identiteettiä
 
Lähteenä on käytetty Rkp:n markkinoimia pakkoruotsin perusteluja. Lisää perusteluita voi lukijat jatkaa omatoimisesti.
 
Kaj-Göran Stubbikin (kok.) antaa tukensa suuremmalle yksilöllisyydelle ja paheksuu valtion roolia tehdä valintoja kansalaisten puolesta. Stubbia ei häiritse ollenkaan se,että hän on itse pakkoruotsin kannattaja samanaikaisesti.

Kuva on meemigeneraattorista.

tiistaina, huhtikuuta 29, 2014

Sampo Terho "Pakkoruotsin kumotut perustelut"

Meppi Sampo Terho Uuden Suomen Puheenvuorokirjoituksessa "Pakkoruotsin kumotut perustelut" kumoaa kohta kohdalta kaikki pakollisen ruotsin perustelut. Ohessa osa perusteluista.

1.         Kaksikielisyys on rikkaus – Tämä on mielipide eikä järkiperustelu. Jokaisella on tietenkin oikeus omaan mielipiteeseensä, mutta toisaalta kukaan ei voi toisen puolesta määrätä, minkä hän kokee rikkaudeksi. Suomen valtion kaksikielisyys ei myöskään edellytä pakkoruotsin ylläpitämistä.
 
2.         Onhan kouluissa muitakin pakollisia aineita kuten matematiikka ja biologia, miksei siis myös ruotsi – Pakollisia aineita saa kouluissa olla jatkossakin, mutta yhtäkään niistä ei voi perustella sillä, “että onhan muitakin pakollisia aineita, siksi myös tätä opiskellaan” – tässähän ei perusteluna ole lainkaan asiasisältöä. Minkä tahansa aineen opiskelusta on osoitettava olevan hyötyä niille, joille se on pakollista. Matematiikan ja biologian perustiedot ovat tarpeellisia kaikille ja kaikkialla maailmassa, eli niille on selkeät yleishyödylliset perusteet, jotka ruotsilta puuttuvat.
 
3.         Pakkoruotsi edistää kielellistä monimuotoisuutta – Miten monimuotoisuus kasvaa siitä, että kaikki kansalaiset pakotetaan lukemaan yhtä ja samaa kieltä, laajemman kielivalikoiman sijaan?
 
4.         Ruotsin opettelu on hyvä tapa oppia muitakin kieliä – Varmasti vielä parempi tapa oppia muita kieliä on lukea juuri niitä, eikä välissä vuosia ruotsia. Ja vastaavasti muiden kielten osaaminen varmaankin olisi sitten myös hyvä tapa tarpeen tullen oppia helpommin ruotsia.
 
5.         Pakkoruotsi edistää kansainvälisyyttä – Todellisuudessa maamme hirttäytyminen kahteen kansainvälisesti pieneen kieleen (suomi, ruotsi) on paremminkin nurkkakuntaista, ei avautumista kansainvälisyydelle.
 
6.         Ruotsin kieli on sivistävää – Ehkäpä, mutta voiko kukaan tosissaan väittää, että se on sivistävämpää kuin vaikkapa ranska, saksa, espanja tai mikä tahansa muu kieli, jota osa oppilaista lukisi ruotsia mieluummin?
 
7.         Ruotsi ja ruotsin kieli ovat keskeinen osa historiaamme – Kyllä, mutta historiaa opiskellaan historiantunneilla.

Koko kirjoitus tässä

Em. on siis lainaus Sampo Terhon kirjoituksesta. Kohtia on kaikkiaan 16 kpl. Ne pitäisi jakaa joka kotiin Rkp:n ja sen apupuolueiden "iloksi".

maanantaina, maaliskuuta 31, 2014

Kansalaisaloite vapaaehtoisesta ruotsista eduskuntaan sekä rahankeräyskampanja

Tiedoksi Vapaa kielivalinta ry:n sivuilta:

Vapaa Kielivalinta ry toimittaa kansalaisaloitteen vapaaehtoisesta ruotsista eduskuntaan. Aloite luovutetaan eduskunnan puhemies Eero Heinäluomalle 24.4. Yhdistys järjestää tiedotustilaisuuden eduskunnan kansalaisinfossa klo 12:15 ennen aloitteen jättämistä.
Yhdistys aloittaa rahankeräyksen ruotsi vapaaehtoiseksi -kampanjan edistämiseksi. Tietoa rahankeräyksestä löytyy sivulta

 http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/rahankeräys

Vapaa kielivalinta ry on saanut poliisihallitukselta luvan rahankeräykseen lupanumerolla 2020/2013/3350. Keräys on voimassa 25.2.2014 – 24.2.2015 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Kerätyt varat käytetään yhdistyksen toiminnan kannalta keskeisen tiedotustoiminnan toteuttamiseen julkisissa medioissa, liikennevälineissä ja internetissä. Varoja käytetään ruotsi vapaaehtoiseksi -tiedotuskampanjan toteuttamiseen ja ruotsi vapaaehtoiseksi -kansalaisaloitteesta tiedottamiseen. Lisäksi varoja käytetään kouluille jaettavaan info-pakettiin, jossa kerrottan ruotsin kielen vapaaehtoisuuden hyödyistä ja jolla aktivoidaan nuoria yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen asiassa. Kerätyt varat on tarkoitus käyttää vuosien 2014 – 2016 aikana.

Em. lainaus on siis sivuilta http://www.vapaakielivalinta.fi