sunnuntaina, lokakuuta 28, 2007

Bantustanin kotimainen kirjallisuus

Kai Salmi kirjoittaa yhdestä monista epäkohdista joka liittyy suomalaiseen kulttuuriin ja sen kehittymättömyyteen Suomen kuvalehdessä 18.10.2007.

Miksei yhdessäkään Suomen yliopistossa ole suomalaisen kirjallisuuden professuuria?

Onko syynä se, että ei ole olemassa suomalaista kirjallisuuttakaan? Näin ollen suomalaista kirjallisuutta ei voi tutkia Suomen yliopistoissa suomalaisen kirjallisuuden professorin opastuksella.

On vain kotimaisen kirjallisuuden professuureja. Tutkitaanko niiden johdolla myös USA:n, Saksan tai vaikka Venäjän kotimaista kirjallisuutta?

Googlesta saa hakusanalla:

-suomalaisen kirjallisuuden professuuri = 0 osumaa

-suomalaisen kirjallisuuden professori=5 osumaa. Joista ainakin yksi, Yrjö Varpio, on väärin, koska hän on Suomen kirjallisuuden professori. Ei suomalaisen (finsk) kirjallisuuden professori.

On eri asia olla Suomen kirjallisuuden professori kuin suomalaisen kirjallisuuden professori. Jälkimmäisiä ei ole olemassakaan Suomessa! Vrt. Professor i Sveriges littaratur vs. professor i Svensk litteratur. Erikoista on, että Suomessa on ruotsalaisen (svensk) kirjallisuuden professuureja, mutta ei suomalaisen (finsk) kirjallisuuden professuureja. Hakusanalla "professor i finsk litteratut" viitataan väärin Kai Laitiseen, koska hän ei ole suomalaisen kirjallisuuden professori, vaan kotimaisen kirjallisuuden professori.

On vaikea edes kuvitella, että vanhassa kulttuurimaassa, Ranskassa, ei tunnettaisi ranskalaisen kirjallisuuden professuureja. Tai Saksassa saksalaisen kirjallisuuden professoreita. Mutta sitten on Suomi. Tuo Ruotsin vanha Bantustan, jossa henkisesti ei itsenäistytä koskaan, vaikka vuodesta 1809 on kohta 200 vuotta.


Manner-Suomellekin itsehallinto?

Lainaan tässä Ahvenanmaan yhteiskuntamallin ihailijoiden logiikkaa ja perusteluita sovellettuna Manner-Suomeen. Eikö olekin veikeä malli perusteluineen tuo Ahvenanmaan malli:
.
1.) Kielienemmistön kieli, suomi, on ainoa virallinen hallintokieli Manner-Suomessa. Muiden kielten käyttäminen on lainvastaista, koska Manner-Suomella on itsehallinto.
.
2.) Manner-Suomen julkisin varoin kustannettu koulujärjestelmä toimii ainoastaan suomen kielellä. Muunkieliset, julkisin varoin kustannetut koulut on laittomia, koska Manner-Suomi on itsehallintoalue.
.
3.) Muita kieliä kuin suomea puhuvat eivät saa omalla äidinkielellään mitään opetusta julkisin varoin, koska Manner-Suomella on itsehallinto.
.
4.) Muitä kieliä äidinkielenä puhuvilta lapsilta on lailla kielletty oman äidinkielen opetus Manner-Suomessa julkisin varoin, koska Manner-Suomella on itsehallinto. Ainoa kieli, jolla on Manner-Suomessa äidinkielen asema koulujen opetussuunnitelmissa on suomen kieli. Muita kieliä kutsutaan kotikieliksi.
.
5.) Kaikki kunnat toimivat suomen kielellä Manner-Suomessa, koska Manner-Suomella on itsehallinto.
.
6.)Jokaiseen julkiseen virkaan riittää suomen kielen osaaminen suullisesti ja kirjallisesti, koska Manner-Suomella on itsehallinto.
.
7.) Manner-Suomeen muuttaneet eivät saa ostaa kiinteistöjä elleivät ole asuneet Manner-Suomessa viisi (5) vuotta ja osaavat suomea, koska Manner-Suomessa on itsehallinto.
.
8.) Katukilvet ja tienviitat on vain suomeksi Manner-Suomessa, koska Manner-Suomessa on itsehallinto.
.
9.) Kaikki opiskelevat tasapuolisesti suomen kielellä Manner-Suomessa, koska Manner-Suomi on itsehallintoalue.
.
10.) Yritystä ei saa rekisteröidä Manner-Suomeen ellei yrityksessä ole vähintään yhtä mannersuomalaista yrityksen hallitusjäsenenä, koska Manner-Suomessa on itsehallinto.
.
11,) Manner-Suomessa sallitaan vain suomenkieliset seurakunnat, koska Manner-Suomessa on itsehallinto.
.
Ahvenanmaan malli on kuulema hyvä esimerkki muille. Erityisesti sen perustelut:). Onhan suomi vähintään yhtä harvinainen ja suojelun arvoinen kieli kuin ruotsin kieli! Jostain syystä suomen kielen ei katsota tarvitsevan samanlaista massiivista suojelua kuin ruotsin kieli tarvitsee. Miksi niin?

Uusi rinnakkaiskoulujärjestelmä


Peruskoulun ystävien tulisi ainakin herätä horroksestaan ennenkuin on myöhäistä!

Erkki Pihkala Kanavassa 7/2005:

"Ottaen huomioon sen, että ruotsin osaaminen on historiallisesti ollut suomalaisen sivistyneistön eliittiaseman tunnus, kielikylpy yhdistettynä ruotsin merkitystä korostavaan kielilainsäädäntöön on omiaan tekemään kielikylvetyksestä eliitille keinon säilyttää yhteiskunnallinen asemansa. Kielikylvetys näet tarjoaa oivan mahdollisuuden luoda peruskoulun rinnalle monen kaipaaman rinnakkaiskoulujärjestelmän."

"Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että valtion virkoihin sekä kaksikielisillä alueilla olevien suurimpien kaupunkien virkoihin, etenkin korkeimpiin virkoihin vaaditaan suomen ja ruotsin kielten osaaminen. Kielikylpyjä on tarjolla vain isommissa kaupungeissa, joissa eliitti asuu, ja näin syrjäseudut on taas saatu paikalleen. Lapsen paneminen kielikylpypäivähoitoon ja sen kautta kielikylpykouluihin vaatii vanhemmilta varhaista ja jatkuvaa paneutumista lastensa koulu-uraan. Tämä taas sujuu "vastuullisilta” vanhemmilta perinteisesti."

"Toisekseen kielikylpypäivähoitoa saaneilla on suomen ja ruotsin kielen taitoja mittaava ”pääsykoe” kielikylpykouluihin. Oppikouluun pääsijöitä karsittiin aikanaan äidinkielen ja laskennon eli aritmetiikan osaamisen avulla. Kielikylpykouluun pääsyä ei kuitenkaan päätetä pelkästään "kokeen" perusteella, vaan rehtorit myös arvioivat, onko lapsi "kypsä" kielikylpykouluun. Näin joukkoon ei pääse erityisopetusta tarvitsevia (esim. taustaltaan ulkomaalaisia ja "häiriintyneitä" muiden oppimista häiritsemään. He voivat jäädä peruskoulun puolelle. Asiaan liittyvät rajatapauksissa tietenkin neuvottelut vanhempien kanssa."

"Kolmanneksi kielikylpykoulujen vanhemmat ovat keskenään yhteistyössä, kuten aikanaan oppikoulujen kannatusyhdistyksissä muodostaen toimivan sisäpiirin. Kielikylpyluokat pysyvät myös koossa toisin kuin peruskoulujen hajautettua opetusta saavat luokat ja muodostavat elinajan kestäviä ystävyyspiirejä. Oppilaiden perhetaustat ovat myös samankaltaiset. He myös sisäistävät kielitaidon, so. ruotsin osaamisen merkityksen menestymiselle suomalaisessa yhteiskunnassa."

"Neljänneksi vaadittaisiin vain se, että kielikylpyvanhemmat ymmärtäisivät käyttää varojaan oppilaiden kirjoihin ja muihin oppimateriaaleihin, jos kunta sattuu tässä suhteessa nuukailemaan. Jos kielikylpykouluihin vielä tulisivat vapaaehtoiset lukukausimaksut, niin kielikylvetyksen kautta peruskoulun sisälle saataisiin rinnakkaiskoulu."

"Rahapulassa olevilla kunnilla tuskin on mitään sitä vastaan, että ne saisivat tämän kaltaista tukea lasten vanhemmilta koulujen ylläpitoon. Yhteiskunnallisesti tuloksena olisi peruskoulun sisällä toimiva ainutlaatuinen rinnakkainen koulujärjestelmä vastaamaan niitä tavoitteita, jotka peruskoulu monen mielestä aikanaan vei. "

perjantaina, lokakuuta 26, 2007