keskiviikkona, kesäkuuta 17, 2009

Itämeren kierros 2009 ( polkupyörällä Itämeren ympäri)

Tarkoitus on kiertää Itämeri myötäpäivään polkupyörällä. Samalla voinee käydä parilla Itämeren suurella saarella. Katsotaan sitten onnistuuko. Valitettavasti tänä kesänä ei Saarenmaalta ole laivayhteyttä Ventspilsiin joten Saarenmaa ja Hiidenmaa jää tällä kertaa käymättä.
Matkalle on ollut paljon vapaita paikkoja mutta tungosta ei silti ole mukaan ollut. Vain 2 osanottajaa. Mikä lie ihmisiin mennyt kun eivät enää matkustele mielellään. Puolaan asti mentiin osittain Via Balticaa pitkin. Voi suositella.

14.5.2009 to Tallinna-Ääsmäe 36 km

Aamulla linja-autolla Helsinkiin ja saman tien 14.30 Tallinkin m/s Superstarilla Tallinnaan. Tallinnassa suoraan laivasta iltapäiväruuhkan sekaan kello 16.30.


Viitoitus E 67 (Via Baltica) myöten Pärnuun lähtee satamasta. Piti kuitenkin kierrellä keskustan kautta kun oltiin liikkeellä pelkän suuntavaiston varassa.

Itsesuojeluvaisto pani pyöräilemään jalkakäytävillä. Niinpä vei pari tuntia ennenkuin päästiin varsinaisen moottoriliikennetien alkuun. Sitten olikin kiva ajella mukavassa myötätuulessa.
Eila innostui vetämään 10 km päälle kolmeekymppiä että hyvä kun perässä pysyi.
Yöksi Lepikun Kulalistemajaan (=Vierastaloon) Isäntä ja emäntä oli henkilökohtaisesti vastassa ison mutta kiltin koiran kanssa. Lepikun Kulalistemajaa voi suositella mielihyvin siivosti matkaaville.

15.5.2009 pe Ääsmäe-Pärnu 107 km

Aamu Lepikun Vierastalolla suuntana etelä.








Alkumatka paikallisteillä Pärnun maantielle. Ja eikun ketjut laulamaan. Keskinopeus myötätuulessa 100 km:n matkalla oli 19,2! Aika paha sanosin. Tiet Virossa on hyvässä kunnossa. Pienet paikallistietkin on päällystetty toisin kuin Keski-Suomessa. Pärnu maantien valkoisen viivan oikealla puolella on ruhtinaallisesti tilaa jalgrattureille. Pari sellaista näkyikin meidän lisäksemme.

Vähän viileetä mutta henkilökohtainen kulkuneuvo pitää lämpimänä automaattisesti.

Yöksi Villa Marleeniin. Villa Marleenia voi suositella myös mielihyvin. Tämä on kirjoitettu Villa Marleenin aamiaishuonessa. Tosi hyvä aamiainen. Nam.

16.5.2009 la Pärnu - Svetciems 96 km

Tänään ajellaan eteenpäin rauhallisesti. Paadyttiin Svetciemsiin Salacrivan etelapuolelle. Yöksi Vierastalo Rakariin. Pikkasen kolkko paikka, koska ei ollut muita yöpyjiä tähän aikaan vuodesta.

17.5.2009 su Svetciems-Riika 100 km

Esimerkillinen pyörätie Riikassa pohjoisesta tullessa.




Tasasta ei maen makea. Riikan laitamilla ihmeteltiin kartasta missä kohtaa kaupunkia ollaan. Ison monikaistaisen kadun toiselta puolelta tuli nuori mies kysymään mitä etsimme ja tarvitaanko apua. Yöpaikkaa kerrottiin etsivämme. Olimme Mezaparksin (Metsäpuisto suomeksi) vierellä, joka on iso kaupunkipuisto. Sen laidalla on hotelli, jossa on mm. uimahalli. Mezaparksin puiston läpi löydettyämme hotellin totesimme löytäneemme todellisen helmen. Hotelli Keizarmezs on aivan lähellä raitiovaunulinjan päätepysäkkiä, josta pääsee keskustaan.

18.5.2009 ma Riika-Joniskis (Liettua) 105 km


Aamulla Väinäjoen rannalla Riikassa.







Ylitettiin Latvian ja Liettuan raja jo pimean laskeuduttua, mutta ei hataa pyörän valot kayttoon. Latviassa tiet on vedetty kuin viivottimella. Suoran pituus voi olla 30-40 km. Kiva olisi vetää täysillä, mutta Eila ei pysy peesissä millään. Latvian puolella pellot on kesannolla, mutta heti Liettuan puolella alkaa isot rypsipellot. Ilmeisesti Neuvostoliiton aikana Latvia kollektivisoitiin niin perusteellisesti, että perheviljelmiä ei ole saatu aikaiseksi vieläkään. Liettua (ja Puola) on erilainen tapaus.

Yöpimeällä saavumme Joniskisin kaupunkiin. Pyörän taka- ja etuvaloilla oli käyttöä, koska ilta pimeni. Hotelli Siaures Vartai erinomainen. Hintaan sisältyvä aamiainen seuraavana aamuna kadun toisella puolella kahvilassa.

19.5.2009 ti Joniskis-Siauliai 50 km

Liettuassa tyypillinen näkymä, keltainen rypsipelto.

Aamulla todettiin,että Eila ei saa luottokortillaan rahaa automaatista. Varoitin jo etukäteen Master Cardista, että se on huonompi vaihtoehto Visaan verrattuna. Alkoi melkoinen selvittely mistä moinen johtuu. Päivä meni osittain siihen. Jouduttiin lyhentämään päivämatkaa reilusti.
Ensimmaiset lampimat kelit lievittivät luottokortin aiheuttamaa ärtymystä. Siirtymataipale Viro-Latvian jalkeen alkoi matkan turismiosuus. Tiet tahan asti todella erinomaiset pyorailyn kannalta katsottuna.
Siauliaissa on Euroopan 3. vanhin kävelykatu, mutta Eila ei löytänyt sinne. Löysin lopulta Eilan pyöräilemässä kaupungin ulkopuolella ja päädyimme motelliin yöksi moottoritien varteen.


20.5.2009 ke Siauliai-Skaudvile 72 km

Kyla olikin pienempi kuin kuvittelimme. Kartalla näytti, että on tuon kokoisessa paikassa varmaan jonkinlainen yöpaikka. Ei ollut. Pari kauppaa vain ja baari. Oli pakko kysella ohikulkijoilta yo ja aamiainen paikkaa. Baarissa oli onneksi nuori pari asiakkaana jotka osasivat englantia. He menivät naapurikauppaan kysymään b&b-paikkaa. Pari mummoa otti meidat hoteisiinsa. Hauska juttu, sillä muuten edessä olisi yön selkään ajaminen aika pitkälle eteenpäin.


Danuta, Stacy ja koiransa Mezky olivat isäntinä. Danuta ja Stacy on sisaruksia, jotka asuvat elämän ehtoopuolta talossa joka sekin on ehtoopuolen taloja. (kuvassa on kylläkin Eilan säihkysääret))






21.5.2009 to Skaudvile-Sakiai 65 km

Aamutoimien jälkeen Metzkyn ja Danutan saattamana eteenpäin.


Leppoisasti pyoritellen Liettuan kaunista maaseutua ihaillen. Ajelemme rauhallisilla sivuteilla enimmakseen. Yopaikkakin loytyi ja internet-yhteys.

Paikka jossa yövyimme on yhdistetty autojen varaosaliike ja hotelli. Uusi ja siisti paikka ja hyvä aamiainen. Baltiassa ei ole kansainväliset ketjut vielä tehneet kaikista hotelleista samanlaisia. Hyvä niin. Täälläkin nuoret auttoivat meitä löytämään yöpaikan. Opastivat ihan perille asti. Illalla syötiin liettualaisia perinneruokia. Omani oli nimeltään Zeppelin. Zeppelin on puuro-perunatäytteen sisään leivottu liharuoka. Eila kokeili jotain toista, joka olikin parempi valinta.


22.5.2009 pe Sakiai-Vistytis 72 km



Pyorailya maaseutumaisemissa mika tarkoittaa harvakseltaan palveluita tien varrella.





Tie meni aivan Venajan rajan tuntumassa. Kybartai oli varsin kaurismakelainen ilmestys. Sielta olisi ollut Venajalle muutama sata metria. Jurbarkasissa ylitettiin mahtava Nemonas-joki. Yoksi Motelis Viktorijaan, joka naytti ensin aivan autiolta paikalta. Pihalla pyöriessämme jostain tuli nainen, jolle saimme selvitettyä,että olemme yösijaa vailla. Täällä päin Liettuaa on ihan oikeita mäkiäkin, joissa saa vääntää ihan tosissaan.

Kattohaikaroita Liettuassa.







23.5.-24.5.2009 la-su Vistytis-Suwalki (Puola) 84 km

Tie nousi alkumatkasta ylamakeen kilometrikaupalla, mutta onneksi oli takatuuli. Via Baltikalle (E67) tullessa se puhalti sivulta ja Eilaa pelotti sen verran etta Eilalla meni kulku kavelyksi. Autot etta riepotteleva tuuli syynä. Tietyokohdat oli mielenkiintoisia haasteita. Sinansa Via Baltika on ihan hyva pyorailla. Paallystettya piennarta yllin kyllin. Yoksi Hotelli Suwalsyznaan, jota ei voi suositella. Kielitaidotonta ja epaystavallista henkilokuntaa.

Millaan tunnetulla kielella ei saanut asioita hotellissa selvaksi. Suwalkissa oli kiva pieni kävelykatu, mutta sekin oli hiljainen sunnuntaina. Paha vaan, sain vatsataudin Suwalkissa. Mikään ei pysy sisällä.




25.5.-27.5.2009 ma-ke Suwalki-Gizycko 100 km

Eila meni linja-autokyydilla jarjestamaan hotellia ja mina perassa polkupyoralla.

Gizycko on Mazurian jarvialueella, vanhaa Saksan Preussia. Taalla ollaan pari paivaa.




Päivä oli aika haasteellinen vatsakipujen vuoksi. Mikaan ei pysynyt sisalla. Edellisen illan illallinen tuli ulos niin kovalla rytinalla etten ehtinyt edes pyoraa pysayttaa. Oli siina takana tulevilla autolijoilla ihmettelemista.

Hotellin vastaanotto varasi ajan vatsalääkärille (stomatologi) ja tilasi taksin. Taksin kuljettaja odotti 1,5 tuntia kanssamme ja piti huolen siitä,että kaikki sujuu hyvin. Tuli mukaan apteekkiin, kuunteli hoito-ohjeet selvitti ne hotellin vastaanottovirkailijalle joka sitten kertoi ohjeet minulle. Jo yhden pillerin jälkeen olo helpotti. Todella hyvä lääkäri ja muutenkin huolenpito oli liikuttavaa. Pakko oli halata taksinkuljettajaa. Lääkäri kyllä puhui hyvää englantia mutta apteekissa ei puhuttu englantia eikä saksaa.

No olisimme olleet Gizyckossa muutenkin pari päivää. Samalla vaihdettiin fillarin takarengas lennossa ja käytiin ostokseilla. Gizycko on Puolan järvialueen matkailun keskeisiä kaupunkeja.


28.5.2009 to Gizycko-Biscupiec 71 km

Aamulla sää oli vielä aurinkoinen mutta muuttui kovin syksyiseksi. Minulle oli yllätys miten vähän sää on lämpimämpää Suomeen verrattuna. Taas tuli todettua, että retkipyöräily ei ole sisäliikuntaa. Alkoi taukoamaton sade. Ilta pimeni kunnes pääsimme Biscupieciin. Aluksi hotellin vastaanotossa todettiin, että hotelli on täysi. Syynä saattoi olla ulkomuotoni. Vettä valuva pimeästä ilmestynyt hahmo ei juuri luottamusta herätä. Sitten yhtäkkiä hotellissa olikin tilaa. Kummallinen episodi.
Retkipyöräilyssä suurin haaste on löytää yöpaikka. Siinä on välillä suunnittelemista. Teltta ja makuupussi on mukana, mutta ei houkuta hikisenä ja läpimärkänä yöpyä sillä tavoin.

29.5.2009 pe Biscupiec-Ostroda 81 kmHyvä pyöräilysää. Ostroda on Ostroda-Elblag-kanavan toisessa päässä. Matkailukaupunki. Järvi rannassa. Erinäisen vaiheiden jälkeen selvisi, että kanavalaiva lähtee aamulla Elblagiin. Tarkoitus on vähän saada vaihtelua pyöräilun lomaan.

30.5.2009 la Ostroda-Maldyti-Kiezmark/Gdansk 72 km

Kanavalaiva voi ottaa meidät mukaan vain alkumatkan. Neljän tunnin päästä olemme Maldytissa missä laiva pysähtyy pienen kylän liepeille. Sieltä pääsee pikkuteitä eteenpäin. Ihan hyvä ratkaisu. Olisi ollutkin puuduttavaa istua koko päivän pienessä laivassa. Ko. kanavalaiva on tunnettu ja mainostettu juttu.
Pienet kylätiet Maldytistä on rauhallisia ajaa, mutta annas olla kun tullaan päätielle. Siellä tuntuu että itsekin menee kovaa kun autoilijat ajaa selvällä ylinopeudella tuhatta ja sataa. Tien varren kuolleitten autoilijoiden muistoksi pystytetyt ristit kertovat, että riskejä otetaan ja sen näkee myös polkupyörän päältä ihan selvästi. Omituinen liikennekulttuuri. Ohi pitää päästä.

Vähän Gdanskia aikaisemmin sattuu tien varressa olemaan halpa motelli. Ei kun sinne alkavaa sadetta pakoon. Kun kirjoittaa halpa se tarkoitta Puolassa tässä tapauksessa 120 zl ilman aamiaista. Eli 11-12 euroa per henkilö. Aamiainen pari euroa lisää.

31.5.2009 su Kiezmark-Gdansk-Borowo 75 km


Gdanskiin olikin helppo pyöräillä aamuliikenteen mukana. Isoihin kaupunkeihin onkin aina helpompi mennä kuin päästä pois. Riikastakin ulospääsy kesti pari tuntia. Gdanskista ei aivan niin ´
kauan.





Vietimme aikaa Gdanskin kävelykadulla. Mietin kauan että miten Puolan ja Baltian kävelykadut eroaa Jyväskylän kävelykadusta. Joku ero niissä on. Sitten valkeni. Baltian ja Puolan kävelykaduilla ei ole kerjäläisiä kuten Jyväskylässä missä niitä saa väistellä koko ajan.

Gdanskista lähti hyvä moottoriliikennetie rannikkoa kohti. Sen vaan päättyi yhtäkkiä pieneen paikallistiehen jossa vallitsi täysi kaaos suomalaisittain katsoen. Ajoimme vielä harhaan kieliongelmien vuoksi. Pannaan nyt niiden syyksi. Lopulta löysimme Borowoon. Tilannetta sotkin viereinen kylä joka oli nimeltään Borkowo. Ajelimme näiden kylien väliä kunnes hoksasimme mistä sekoilu johtuu. Päädyimme Borowossa kivaan pensionaatti Mariaan.

1.6.2009 ma Borowo-Slupsk 96 km


Eila meni linja-autolla 25 km etukäteen Sierakowiceen. Sieltä oli kiva ajella hyvä tietä eteenpäin. Eilakin pääsi vähän helpommalla tällä tavoin. Vähän ennen kaupunkia oli pieni yksityinen hotelli aivan tien varressa kuin tilauksesta. Helppo päivä molemmille. Eilalla alkoi ilmetä polvissa ongelmia. Tyypillinen ongelma. Ajetaan liian isolla vaihteella jolloin polvet joutuvat rasitukseen. Ei edes ammattipyöräilijöiden polvet kestä sellaista. Polkimia pitäisi pyörittää eikä polkea. Ammattilaiset pyörittävät yli 100 kertaa minuutissa polkimia. Meidän tavallisten pyöräilijöiden pitäisi päästä esim. 80 kierrokseen minuutissa niin se riittäisi jo hyvin. Asiaa auttaisi jos polkupyörän polkimien nimi muutettaisiin pyörittimiksi. Ehkä sitten viesti menisi paremmin perille.

2.6.2009 ti Slupsk-Kozalin-Kolobrzeg 118 km

Jatkoimme hyväksi havaittua järjestelyä, että Eila ajaa eteenpäin alkupätkän linja-autolla. Niin tapahtuikin, mutta Eila meni vain 25 km linja-autolla ja seuraava linja-auto ei ottanutkaan pyörää kyytiin. Eila jäi pyörimään Kozalinin liepeille sillä seurauksella, että minä olin 50 km kauempana Kolobrzegissä. Ihmeellistä menen nopeammin eteenpäin kuin yleiset kulkuneuvot;)



Yö meni kahden hengen huoneessa yksin. 3 tähden hotelli 130 zlotya aamiaisen kanssa. N. 35 euroa. Oli siis kalliimmasta päästä. Kyllä oli vaikea kysyä tietä Kolobrzegiin, koska sen lausuminen puolaksi oikein ei onnistunut. Saksaksi Colberg auttoi. Puolassa ei osata samalla tavoin vieraita kieliä kuin pienissä Baltian maissa. Siksi kielivaikeuksia oli koko ajan. Meni aika monta päivää kunnes valkeni, että esim. tee on puolaksi herbata. Kawan sentään tunnistin kahviksi. Ihan vaan esimerkkinä.


3.6.2009 ke Kolobrzeg-Lukecin 50 km
Aamupäivä meni kaupungilla ja Eilaa odotellessa, koska Eila jäi yöksi Kozalinin lähelle. Sitten alettiin ajaa kohti Itämeren rannikkoa. Meren läheisyys alkoi tuntua selvästi viileästä tuulesta. Rannikolla on paljon yöpymismahdollisuuksia kun varsinainen matkailukausi ei ole vielä ole alkanut. Järvi- ja merimaisemat on kauniita. Ensimmäiset pyöräilykolleegat ajoi ohi. Pari saksalaista navigaattorin avustamana kiisivät ohitse.


4.6.2009 to Lukecin-Swinoujscie 60 km

Kylmää ja sateista kuin Pohjois-Norjassa viime vuonna. Swinouscieen tullaan jokilossilla idästä päin. Se on vanhaa kylpyläseutua ja rajakaupunki.
Rajakauppa käy kuumana. Hotelli Senator oli saksalaisten eläkeläismatkailijoiden kansoittama. He saattavat viipyä parikin viikkoa hotellissa nauttimassa halvan paikallisvaluutan,zlotyn eduista.

5.6.2009 pe Swinoujscie-Gartz/Rugen/Saksa 108 km
Ajettiin Saksan puolelle, entiseen Itä-Saksaan. Eila jäi Greifswaldiin, koska hän jatkaa sieltä seuraavana päivänä Rostockiin ja sieltä edelleen Suomen Helsinkiin. Illalla ajoin vielä Rugenin saarelle. Ehdin vielä sinne oikaisevaan lossiin. Itse saarella meni 10 km ensimmäiseen pensionaattiin.

6.6.2009 la Garz/Saksa-Rönne/Tanska-Ystad/Ruotsi 53 km

Ajoin melko kovaa Sassnitziin 40 km mistä lähtee laiva Bornholmin saarelle Rönneen. Rönne osoittautui pieneksi "kuolleeksi" kaupungiksi matkailukauden ulkopuolella. Kaupat kiinni, hotellien ovilla puhelinnumero, retkeilymajassa ei ketään paikalla. Sitten löytyi hotelli missä huone olisi maksanut 100 euroa kylppäri ja wc käytävällä!! Naurettava hinta.
Tanskalaiset luulevat palveluidensa olevan ylimaallisia. Niinpä otin iltalaivan ja siirryin Ruotsiin Ystadiin. Yöpaikka löytyi aika köppäsestä retkeilymajasta. Upeat olot Itämeren itärannalla vaihtuivat kalliisiin ja surkeiden palveluiden länsirantaan.

7.6.2009 su Ystad-Pukevik/Karlshamn 134 km


Päivä valkeni syksyisenä. Navakka pohjoistuuli tiesi vastatuuleen polkemista. Ruotsi on palveluiden autiomaa pyöräilijän näkökulmasta. Yksityisyrittäjiä ei ole samalla tavoin kuin Itämeren itärannalla. Kaupat on ketjutettu, kioskit samoin. Huoltoasemilla on pelkkä kahviautomaatti. Jos sitäkään. Yllättävää on miten heikosti Ruotsissa on pyöräily otettu huomioon.

8.6.2009 ma Pukevik-Nybro 127 km


Syksyinen kesäpäivä jälleen. Päätin ajaa Tingsrydin kautta Kalmariin sen vuoksi, että siellä ei ole moottoriteitä. Rannikolla on osa matkasta moottoritietä eikä vaihtoehtoista viitoitusta ole. Pitäisi olla kuntakohtaisia karttoja jotta selviäisi laillisesti Kalmariin. Tämä sisämaan kautta koukkaava reitti on selkeä, mutta matkan varrella ei ole minkäänlaisia palveluita. Lapissakin on palveluita tiheämmässä. Lisähaastetta toi tietyömaa, joka alkoi Tingsrydistä. Kiertotie olisi ollut, mutta päätin ajaa tietyömaan läpi koska polkupyörällä ajoa ei oltu kielletty. Reilut 40 km "maastopyöräilyä". Päädyin lopulta meluisaan hotelliin Nybrossa. Puolassa mölyävät asiakkaat ajettaisiin ulos opettelemaan ihmisten tapoja, mutta tämä on Ruotsi.


9.6.2009 ti Nybro-Kalmar-Timmernabba 95 km
Esimerkki ruotsalaisesta pyörätiesuunnittelusta. Eikun takaisin.








Kalmarista pääsisi Ölantiin, mutta Ölannista joutuisi tulemaan takaisin samaa reittiä. Laivayhteys Oskarshamniin avautuu vasta 12.6. ja Gotlantiin 21.6. Ölantiin pyöräilijät vie linja-auto sillan yli. Matkatoimiston kesätyttö antoi väärän lähtöpaikan linja-autolle. Sekin vahvisti päätöstä jättää Ölanti väliin. On pakko ajaa Oskarshamnin suuntaan pyörällä. Se tietää vaikeuksia, koska pyöräilijöille tarkoitettu viitoitus on hyvin satunnaista. Matkalla vastaan tullut saksalaispyöräilijä neuvoi reittiä ja kohtuullisen yöpaikan Timmernabbassa. Kiitos hänelle avusta.


10.6.2009 ke Timmernabba-Oskarshamn-Visby-Nynäshamn 43 km

Visbyhyn menijöitä:








Timmernabbasta ei ollut enää pitkä matka Oskarshamniin mistä pääsee Gotlantiin (Vuojonmaa itämerensuomeksi) Taas tuli paljon harha-ajoa. Ruotsissa ei saa
ajaa maanteillä, joihin on rakennettu aita keskiviivalle. Niitä rakennetaan koko ajan lisää, joten pyöräily vaikeutuu entisestään. Paikallinen sanoikin,että pitää olla paikkakuntalainen jotta pystyy ajamaan polkupyörällä Ruotsin pyöräteillä.
Olin Visbyssä muutaman tunnin. Kaupungissa on yksi ainoa b&b paikka. Varattu. Samoin hotellit. Asuntoja olisi voinut vuokrata n. 200 euroa yö! Niinpä otin iltalaivan Nynäshamniin missä satamassa on vaatimaton mutta kallis hotelli. Sain viimeisen vapaan huoneen.Huhhuh.

11.6.-12.6.2009 to-pe Nynäshamn-Södertälje 57 km

Södertälje on kansainvälinen kaupunki.






Tällä kertaa kukaan valopää ei ollut vielä keksinyt rakentaa aitaa maantien keskiviivalle, joten Södertäljeen on helppo ajaa fillarilla. (toistaiseksi?) Pari yötä veljen perheen luona. Södertäljeen kannattaa matkustaa mikäli haluaa tutustua suomalaisten kaupunkien tulevaisuuteen. Ruotsalaiset ovat lähteneet joistain kaupunginosista pois. Tilalle tuodaan Lähi-idästä asukkaita.

13.6.2009 la Södertälje-Tukholma 45 kmAutolla matka olisi 30 km, mutta polkupyöräilijät pannaan kiertelemään pitkin lähiöitä. Heikosti merkittyä ja huonosti suunniteltua pyörätietä. Alkumatka on kivaa vanhaa Tukholman tietä, mutta Fittjassa hävisi sekin tie. Ruotsi on suunniteltu autoilijoille. Varmaankin eräs syy on Ruotsin vahva autoteollisuus, jonka edut ovat etusijalla. Pyöräilyhän ei ole kenenkään edun mukaista, koska se ei edistä kuluttamista. Eikä pyöräteiden tekeminen työllistä tarpeeksi.




Fittjassa on rakenteilla kaunis moskeija.






Ruotsalaista pyörätiekulttuuria.







Viking Linen terminaaliin odottelemaan laivaa. Palvelut on terminaalissa tosi alkeelliset. Kahviautomaatti ja siinä kaikki. Jos menee varsinaiseen kahvioon ei saa pyörää mukaansa. Se jää Tukholmaan siinä tapauksessa.

Suomalaisia matkailijoita ei selvästikään arvosteta vaikka laivalinja vie Suomeen ja asiakkaista suurin osa on suomalaisia. Kaikki opasteet ja ohjeet on vain ruotsiksi. Milloinkahan suomalaiset asiakkaat alkavat äänestää jaloillaan? Asiakas ei ole kuningas Viking Linella jos hän on suomalainen. Paitsi ellei ole ruotsinkielinen.

14.6. su Turku-Korpilahti linja-autolla.

Vesisade auttoi päätöksenteossa.

15.6. ma Korpilahti-Jyväskylä 30 km
2300 km. Reilu 4 viikkoa. Mielenkiintoinen kokemus. Itämeren itäpuolta voi suositella pyöräilylomailuun. Länsipuolta vain saarien osalta. Naurettavaa on se, että kävin kahdeksassa maassa ja eri valuuttoja oli 7 kpl. Kansainvälinen euro ja sitten näitä pikkuisia paikallisvaluuttoja kuten Viron,Tanskan ja Ruotsin kruunut sekä lati, liti ja zloty. Tilanteesta hyötyy vain rahanvaihtajat ja pankit.


13 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

tuo jotain tuliaisia!!
TH

jami kirjoitti...

joo katotaan. pyoran seisontatuki ja kaatui kun on painava lasti.

Matti kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Matti kirjoitti...

Onnea matkaan! Joko suoli toimii normaaliin tapaan? ;-)

Eksyin saitillesi pyöräilykypärän visiiriä googlettaessani ja täältähän löytyy asiaa! Lukaisin sitten koko blogin läpi lopusta alkuun.

Pakkoruotsin vastustamista ja pyöräilyä. Samat intressit ovat minullakin.

Harmittaa, että en pikkulasten isänä ehdi muutamaan kesään tuollaisia pyöräretkiä tekemään. Ehkäpä sitten "isompana"? Itse olen ahkera hyötypyöräilijä. Lyhyt työmatka (6,5km/suunta) taittuu pyörällä kesät ja talvet. Ostokset ja asiatkin tulee hoideltua yleensä pyörällä. Vekarat kulkevat kesällä mukana peräkärryssä.

Toivottavasti jaksat jatkossakin kirjoittaa tällaisia matkakuvauksia! Ne ovat todella kiinnostavia luettavia. Myös jonkinlaisia erillisiä vinkkejä esim. pohjoisen pyöräretkeilijöille olisi kiva lukea, sitten kun reissusta palaat ja kirjoittamaan ehdit. Kiinnostaisi tietää esim. vinkkejä varusteista. Mitkä varusteet ovat ehdottomia ja mitkä turhia? Kuinka isolla budjetilla reissusta selviää jne.?

(Poistin edellisen viestini, koska siinä oli luvattoman paljon kirjoitusvirheitä.)

Jami kirjoitti...

tervehdys, Olen Ruotsin Kalmarissa ja aikaisemmin en ole päässyt internetin ääreen. Nytkin olen matkailijainfossa eikä täällä oikein voi päivittää plokia.

Joka tapauksessa Puola selvitettiin kunnialla. Eila päätti ottaa Rostockista laivan Suomeen. Viisas ratkaisu. Ruotsissa sataa koko ajan vettä.Poikkeuksena tämä päivä. Toivottavasti koko päivän poikkeus. Ruotsissa on hankala pyöräillä moottoriteiden vuoksi. Pyörätiet on merkitty heikosti ja tulee paljon turhia kilometreja.

Asumistaso laski heti tällä puolella Itämerta mutta vastaavasti hinnat nousi.
Sama koskee aamiaistarjoilujen tasoa. Ainakaan Etelä-Ruotsia ei voi suositella pyöräilijöille.

Parhaita on Viro,Latvia ja Liettua. Tien varsilla on ruokintapisteitä ym. koko ajan.
Ruotsi on pikemminkin palvelujen autiomaa fillaristin näkökulmasta katsottuna.

Näköjään Soini pääsi Rysseliin. No viikon kahden päästä pääsen minä kotiin. Katotaa.

Anonyymi kirjoitti...

Moi Jami! Oli todella viisasta loikata rostockista kotiin. Kävin ottamassa vähän akuneuloja polviin, kun eivät suostuneet olemaan rauhassa lepotilassa.
Hyvää loppumatkaa ja tulehan terveenä kotiin
terkuin eila ja lippe

Jami kirjoitti...

Et hävinnyt mitään kun et tullut Ruotsiin. Syksyinen sää,vesisadetta. Hotellit kalliita mutta vastaavasti huonompia kuin itäpuolella. Visbyssä ei ollut edes vapaita yöpymispaikkoja. Olisi pitänyt varata etukäteen.
Asunnon olisi voinut vuokrata 200 euroa vrk. No näin kuitenkin Visbyn.
Nyt olen hyvässä huomassa Jorun ja Meerin luona. Laivalippu on ostettuna Turkuun.

Anonyymi kirjoitti...

millon tuut oikeen takasin alkaa ketuttaan, kun ei miestä kuulu ei näy. RK

Jami kirjoitti...

Eilen iltapäivällä 15.6.09 loput
30 km Korpilahdelta Jyväskylään.

Yhteensä tuli ajettua 2300 km. Ei maratoniakaan lopeteta kalkkiviivoille.

Anonyymi kirjoitti...

mielenkiintoinen reissu. Kuvia ois voinut olla vieläkin enemmän:)
*Hyvää(paskakeli)Juhannusta!
TH

Jami kirjoitti...

Nyt on lisätty yksi kuva pesivästä kattohaikarasta. Ehkä se innostaa muitakin pesintäpuuhissa.

Anonyymi kirjoitti...

pesintäpuuhat kyllä hallussa. Kun tää kolmas (ja viimeinen) lapsi on synnytetty, loppuu meikäläisen pesinnät :D
TH

Jami kirjoitti...

Matti kysyi kauan sitten varusteista: Mulla on varusteluettelo ihan pyöräretkeilyä silmällä pitäen.
Pitkän kehittelyn tuloksena hiottu lista.


Teltta oli tälläkin retkellä mukana,mutta tällä kertaa sitä ei tarvinnut.Pohjoisessa sillä on käyttöä.

Vielä etsin pyörään laitettavaa lämpömittaria vaan ei löydy mistään.