maanantaina, joulukuuta 29, 2008

Uusi Jyväskylä ja sen nimestä

Päijänteen rannalle syntyy 1.1.2009 pieni suurkaupunki Jyväskylä. Asukkaita Jyväskylässä on tuolloin lähes 130 000 ja kasvutarina jatkuu.
Korpilahti, Jyväskylän maalaiskunta ja Jyväskylä muodostavat 1.1.2009 uuden Jyväskylän. Aikaisemmin ovat jo yhdistyneet Säynätsalo ja Jyväskylä.

Nykyiset Säynätsalon ja Korpilahden kaupunginosat olivat aikoinaan Hämeen lääniä. Se näkyi mm. autojen rekisterikilvissä, jotka olivat H-alkuisia. Jyväskylään rekisteröityjen autojen rekisterikilvet olivat V-alkuisia.

Yleinen väärinkäsitys on, että Jyväskylän nimessä oleva "jyväs" viittaisi peltoviljelyyn. Ei sinne päinkään. Jyväs tarkoittaa järven pinnalle muodostuvien pienten aaltojen aiheuttamia auringossa loistavia "jyväsiä". Järvi on jyväsillä kun se ei ole peilityyni eikä se lainehdikaan. Järvi on silloin kauneimmillaan, jyväsillä.

Jyväskylä on viimeisin tyhjästä perustettu kaupunki Suomessa. Vuonna 1937 silloisen kaupungin alueella oli markkinapaikka ja jokunen talo, mutta kylästä ei voinut puhua.

Päijänteen rannalle ei oltu perustettu yhtään kaupunkia Ruotsin vallan aikana toisin kuin nykyisen Vähä-Ruotsin suurten järvien rannoille. Suomi oli Ruotsille vain halvan ihmistyövoiman ja raaka-aineiden lähde. Silloisen itäisen ja läntisen Ruotsin suhde oli osa Euroopan sisäistä kolonialismia, josta kärsivät ankarasti suomalaisten lisäksi irlantilaiset ja virolaiset.

Markkinaoikeuksia oli haettu Jyväskylän kappelille Laukaan pitäjään useita kertoja aina 1600-luvun lopulta alkaen, mutta Ruotsia ei silloisen Ruotsin itäosien kehittäminen kiinnostanut.

Vasta Venäjän tsaarin Nikolai I ansiosta Jyväskylän kappeli sai kaupunkioikeudet vuonna 1837. Siitä alkoikin huima kehitys kuten muuallakin Suomessa. Ruotsin vallan aikaisesta riistämisen sijasta Suomea alettiin kehittää. Alettiin sallia opiskelu myös suomen kielellä.
(Jyväskylän lyseo 1857, Jyväskylän seminaari 1863)

Jk. Mielenkiintoista. Jyväsillä olevista järvistä ei löydy kuvia netistä. Yhtä kuvaa lukuunottamatta, jota ei saa käyttää. Sekin on otettu muussa tarkoituksessa. On tyyntä järven selkää. On myrskyävää järveä. On tuulen ja laivojen aikaansaamia laineita vaikka kuinka paljon.

(Kuva: Ksml 14.1.2008 Jyväskylässä on kaksi Kauppakatua)

Suomalaisten kansallislaulu

Suomalaisten kansallislaulu Finlandia. Sävellys J.Sibelius, sanat V.A.Koskenniemi.



Suomalaisten kansallislaulua ei pidä sotkea Suomen kansallislauluun, jonka sävelsi kiertävä saksalainen musikantti ja sanoitti kielitaidoton porvoolaismies ruotsiksi.

tiistaina, joulukuuta 23, 2008

Joulun tienoon ruokaperinteitä meillä päin

Jouluksi on tapana hankkia ja valmistaa perinteisiä suomalaisia jouluruokia. Tässä on alustavaa luetteloa melkein pakollisista jouluherkuista.

Punahapankaali on osa meidän joulumme perinteitä jo ammoisilta ajoilta. Paprikanmakuinen kasvisleike on osa joulun ruokaperinteitä myös. Sitten jääkaapissa on tietenkin odottamassa marinoitu tofu. Se maustetaan paprikalla ja currylla ja paistetaan joulupäivänä pannulla. Ilman tofua ei tulea oikea joulu.

Marinoidun tofun kera maistellaan alkupaloina katkarapuja, muikun mätiä ja sitä punahapankaalia. Lisäksi valkosipulin kynsiä jouluisen valkoisessa balsamicossa. Pippurilla hiukan terästettynä tietekin. Näillä joulueväillä selviää aika kivasti.

Joulujuomana on vanhastaan Olvin musta olut. Ehkä hiukan makeaa punaviiniä eteläisistä joulumaista. Siitä sitten siirrytäänkin pikku hiljaa vanhaan jouluiseen jälkiruokaan, rommissa marinoituihin luumuihin. Ne on Kustaa Vilkunan vuotuisen ajantiedon mukaan laitettu muhimaan viimeistään syyskuussa. Niin meilläkin. Sitten maistellaan, jos vatsa vetää, kirkkaassa viinassa ja rommissa marinoituja mustia viinimarjoja. Järjestys saa olla toisinpäinkin. Toisena joulupäivänä eli Tapanin päivänä maiskutellaan syksyllä tehtyä metsävadelmalikööriä. Ihan vaan vähän jälkiruokana nauttien vuoden sadosta.

Joulun perinteitä pitää kunnioittaa ja viedä eteenpäin. Mistä kaikkialta nuo perinteet ovatkaan tulleet Suomeen? Siitä ei juuri tiedetä mitään, niin kauan siitä on aikaa kulunut.

(Kuva: Jyväskylän yliopiston museon kokoelmista)

torstaina, joulukuuta 11, 2008

Kirpputori Korpikirppis, Korpilahti

Korpikirppiksen JOULUPUOTI ON AVATTU!

YKSILÖLLISET lahjat ja koristeet Korpilahdelta!

AVOINNA: MA-PE 9-18, LA 9-14 JA SU 12-16

Osoite: Joensuuntie 2 41800 KORPILAHTIPuhelin: 014 821062

Kirpputorilta voi löytää siistejä, puhtaita ja edullisia vaatteita sekä muuta kodin tavaraa. Kirpputorille voi myös viedä omia tavaroita myytäväksi.
Hyviä lahjaideoita, mökkiviemisiä sekä muita tuliaisia. Kirpputorilta on myös tuoreita leivonnaisia ja muita paikallisia elintarviketuotteita, esim. hunajaa, marjasäilykkeitä, jauhoja, juustomaitoa ja lihasäilykkeitä.

Samoissa tiloissa sijaitsee Nettipiste, jossa voi käydä katsomassa vapaita työpaikkoja, tekemässä työnhaun asiakirjoja, maksamassa laskuja tai vaikka lukemassa sähköpostia.

Korpikirppistä ylläpitää Korpilahden Työllistämisyhdistys, joka on voittoa tavoittelematon yhdistys.
(mainos)

Astrid Thors ja Rape-nuuska!

Uutinen Ilta-Sanomissa 8.12.2008:

"Ministeri Thors protestoi EU:ta vastaan - Osti nuuskaa tuliaiseksi"

"Eurooppa-ministeri Astrid Thors (r.) tuo EU-kokousmatkaltaan tuliaisiksi Suomeen nuuskaa. Thors esitteli ostoksiaan ulkoministerien kokouksen yhteydessä pidetyssä lehdistötilaisuudessa Brysselissä.Hän oli ostanut kymmenen purkkia Göteborgs Rape -nuuskaa Ruotsissa välilaskun aikana."

Kannattaisiko Ruotsalaisen kansanpuolueen ministerin opiskella vähän englantiakin, edes apinaenglantia. Mainostaa nyt Raiskaus-nuuskaa. Eikä yksi Rape riittänyt! Piti saada 10.

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1623955

Rkp:n kansanedustaja Thors paljastaa hoksaavalle muutakin. Thors toimii täysin avoimesti Ruotsin tupakkateollisuuden lobbarina ja etujen ajajana Suomessa kuten muutkin Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustajapellet. Henrik Lax, joka on Suomen edustaja EU-parlamentissa lobbaa myös Ruotsin puolesta nuuska-asiassa. Lax perustelee, että "emme tarvitse isoveljeä valvomaan meitä".(isoveli=valtio) Jos Laxilta kysytään pakkoruotsista on Lax täsmälleen päinvastaista mieltä - isoveljeä tarvitaan.

sunnuntaina, joulukuuta 07, 2008

Apinaenglanti ja apinaruotsi

Helsingin Sanomien julkistama Lenita Airiston lausunto apinaenglannista nousi uutisotsikoihin ja keskusteluaiheeksi loppusyksyllä. Tapaus josta mediakohtu sai alkunsa sattui Ruotsin suurlähetystössä missä Ruotsalaisen kansanpuolueen väki oli tavan mukaan viettämässä aikaansa. Ko. tilaisuudessa ei edes puhuttu englantia vaan todennäköisesti ruotsia. Vai olenko väärässä sittenkin?

Stefan Wallin (äiti ja vaimo suomenkielisiä) Ruotsalaisesta kansanpuolueesta vahvisti, että hänen miespuolinen sihteerinsä oli tilaisuudessa humalassa ja käyttäytyi huonosti.

Lenita Airisto kritisoi HS:n haastattelussa suomalaisten puhumaa englantia eli itse asiassa antoi lausunnon asian vierestä. Tyypillinen suomalainen Lenita Airistokin siis on. Ei puhu asiasta suoraan, että apinaenglannin sijasta tilaisuudessa puhuttiin varmasti pikemminkin apinaruotsia. Mikähän Lenita Airiston sai noin erehtymään? Dementia?

Uutislainaus Helsingin Sanomista:
Lenita Airisto: Juopottelu ja apinaenglanti eivät sovi virkatilaisuuksiin
Julkaistu: 10.11.2008 00:01
Jessikka Aro helsingin sanomat

"Lenita Airisto"
"Tasa-arvoasioista vastaavan kulttuuriministerin
Stefan Wallinin (r) poliittinen valtiosihteeri Stefan Johansson erosi torstaina tehtävistään, kun julkisuuteen tuli tieto, että hän oli kourinut naisia Ruotsin lähetystön vastaanotolla. Johansson selitti kourimistaan humalatilalla.
Kirjailija-luennoitsija Lenita Airisto, onko korkea-arvoisen virkamiehen esiintyminen humalassa kutsuilla ylipäätään sopivaa?
"Ei tätä tarvitse edes kysyä, ei tietenkään ole. Me kärsimme jo ministeritasolla apinaenglannista. Jos pitää vielä sietää korkeita virkamiehiä julkisesti humalassa, niin mikä on Suomi-brändi sen jälkeen? Suomi-brändityöryhmän pitäisi tarttua tähän. Humalikkoja ja apinaenglantia puhuvia ei pidä päästää näkyville."

Eikö Ruotsin suurlähetystön väki ja Ruotsalaisen kansanpuolueen virkailijat puhukaan keskenään enää ruotsia vaan englantia? Mielenkiintoista jos näin on. Taas putoaa pakkoruotsilta yksi perustelu pois. Toisaalta, onhan suomenruotsille vaadittu vähemmistökielen asemaa Ruotsissa, että sikäli.

Asiassa on mielenkiintoista myös se, että kukaan ei ole huomaavinaan, että itäruotsin murretta (apinaruotsi, pidgin Swedish?) kutsutaan kotimaiseksi kieleksi. Apinaruotsin puhumista pidetään ihan normaalina ilmiönä eikä esim. tasavallan presidentin uudenvuoden puhe apinaruotsiksi kohota juurikaan kenenkään kulmakarvoja. Monet virallisetkin tilaisuudet Suomessa avataan pakollisella apinaruotsilla. Poliitikot mielellään briljeeraavat mm. eduskunnassa apinaruotsillaan eikä kukaan ihme kyllä edes naura. Monikulttuurisuuttahan se vaan on.

(Kuva: Arche Noah,Sveitsi)

perjantaina, joulukuuta 05, 2008

Holsti - arvokas ympäristön suojelualue

Vanha Holsti rakennettiin pääasiassa 1920-luvulla. Nyt alueen miljöö ja suuri osa rakennuksista on suojeltu. Tehkäämme pieni syyskävely Wanhassa Holstissa.

Hokka:
Karjalainen:

Kaponen(taustalla Husson piharakennus):

Nokisalmi:


Husso (taustalla Vesander/Nokkala):

Lahtinen (takana Ryyti Martti, Kaija ja Jorma):

Takana pilkoittavassa punaisessa talossa asuu nykyisin opetusministeri Henna Virkkunen perheineen. Ks. myös Hymy tammikuu 2009.

torstaina, marraskuuta 20, 2008

Suomen uusi kielilaki (tavoite)

Suomen on syytä seurata EU-naapureita ja päivittää kielilainsäädäntönsä länsieurooppalaisten standardien mukaiseksi. Ohessa Heikki Talan suomentama Ruotsin uusi kielilaki, jossa sana "Ruotsi" ja "ruotsin" kieli on korvattu sanoilla "Suomi" ja "suomen" kieli.
Tätä Suomen uutta kielilakiehdotusta toivotaan kopioitavan ja levitettävän eteenpäin verkossa, paperiversiona, suullisesti ja kirjallisesti.

(käännöslainaus alkaa)

ESITYS SUOMEN UUDEKSI KIELILAIKSI

1 kappale
Yleiset määräykset

1 §
Virallinen kieli
Suomen virallinen kieli on suomi.

2 §
Viralliset vähemmistökielet
Suomen viralliset vähemmistökielet ovat ruotsi, romani, viittomakieli ja saame. Virallisten vähemmistökielten asemasta säädetään yksityiskohtaisesti erillisessä laissa.

3 §
Lain tarkoitus
1. Tämän lain tarkoitus on varmistaa suomen kielen käyttö kaikilla yhteiskuntasektoreilla ottaen huomioon kansalliset vähemmistökielet ja kotikielet, sekä määritellä kielelliset oikeudet varmistamalla Suomen kansalaisille oikeus käyttää virallista kieltä kaikissa yhteyksissä.
Suomen kielellä on erityisasema, niin että sen edellytetään olevan kaikkien kansalaisten yhteinen kieli. Samalla painotetaan, että kaikkien kansalaisten tulee hallita suomea enemmän tai vähemmän.
2. Tavoitteena on, että jokaisen oikeus hyviin yhteiskunnallisiin palveluihin ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin taataan riippumatta siitä, mitä kieltä puhuu, sekä että yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman että hänen pitää niitä erityisesti pyytää.
3. Viranomaisilla on oikeus antaa parempaa kielellistä palvelua kuin mitä tämä laki edellyttää.

4 §
Lain soveltamisala
1. Tätä lakia sovelletaan kaikkeen julkisen sektorin toimintaan, valtion päämieheen, hallitukseen, ministeriöihin, virastoihin ja liikelaitoksiin, oikeuslaitokseen sekä muihin valtion viranomaisiin, maakunnallisiin ja kunnallisiin viranomaisiin kuten myös kaikkiin laitoksiin, joita rahoitetaan verovaroilla kuten opetuslaitokseen, pääasiassa suomalaisten omistamiin yrityksiin tai yrityksiin, joiden pääkonttori on Suomessa sekä kaikkiin yrityksiin, joilla on jokin sopimus suomalaisten viranomaisten kanssa ellei toisaalla tosin säädetä.
2. Erityissäädöksiä tulee laatia siinä tapauksessa, jos kielten käyttö yksityisissä yrityksissä, organisaatioissa, laitoksissa aiheuttavat painetta kansalaisten oikeutettuihin vaatimuksiin.
3. Tätä lakia ei sovelleta kielten käyttöön epävirallisissa yhteyksissä, yksityisessä ja sisäisessä kommunikoinnissa, eikä uskonnollisten yhteisöjen palveluksissa, rituaaleissa tai muussa toiminnassa.

5 §
Muut kielet
1. Kotikielellä (myös nimitys äidinkieli) tarkoitetaan jatkossa kieltä, jota puhuvat Suomeen muuttaneet tai heidän jälkeläisensä ja joilla ennen muuttoa Suomeen suomi ei ollut äidinkieli tai ensimmäinen kieli.
2. Vieraalla kielellä tarkoitetaan kieltä, jonka henkilö on oppinut äidinkielensä jälkeen muussa ympäristössä kuin missä sitä kieltä normaalisti puhutaan. Milloin tätä nimikettä käytetään tässä laissa kieltä käsitellään suhteessa suomen kieleen. Moderneilla kielillä jatkossa tarkoitetaan kieliä, joita opetetaan tai on opetettu Suomessa, mm. englanti, saksa, ranska ja venbäjä, sekä peruskoulu-, lukio- ja korkeakoulutasoilla.

2 kappale
Erityismääräykset

6 §
Julkisen hallinnon kieli
1. Kaikilla Suomen kansalaisilla on oikeus käyttää suomea kaikissa mahdollisissa virallisissa yhteyksissä
2. Kaikkien oikeusvoimaisten asiakirjojen on oltava saatavilla suomen kielellä.
3. Kaikissa konferenssien ja muiden kokoontumisten julkisissa asiakirjoissa tulee olla mahdollista käyttää suomea.
4. Julkisen hallinnon tehtäviä tekevien on kansalaisten kanssa käytävässä kirjallisessa viestinnässä käytettävä selkeää ja ymmärrettävää suomea.
5. Suomessa vain suomen kieli on kaikille pakollinen kieli.
6. Kansallista vähemmistökieltä puhuvalla on oikeus käyttää omaa kieltään kaikissa viranomaisissa niillä alueilla, missä kieltä on perinteisesti puhuttu. Heillä on myös oikeus tulla kohdatuksi omalla kielellään.
7. Kansalaisella, joka ei hallitse suomea on oikeus tulkkipalveluun kaikissa viranomaisissa.
8. Kaikkien verovaroin rahoitettujen suomalaisten viranomaisten, instituuttien, laitosten ja yhteisöjen velvollisuus on puolustaa ja kehittää suomen kieltä, niin että se jatkuvasti on yhteiskuntaa ylläpitävä kieli näiden yhteisöjen toiminnassa.
9. Suomen hallituksen ja eduskunnan on turvattava riittävä rahoitus erilaisille kielenhuoltolaitoksille, Suomen Akatemialle, Suomen kielen tutkimuskeskukselle, ym., jotta ne voivat huolehtia niille kuuluvista tehtävistä ja velvoitteista.
10. Muissa laeissa, asetuksissa ja ohjeissa on lisämääräyksiä siitä, miten suomen kieltä on käytettävä. Myös kansallisten vähemmistökielten, viittomakielen ja kotikielten käytöstä on erillisiä määräyksiä.

7 §
Opetuskieli peruskoulussa ja lukiossa
1. Suomen peruskoulun ja lukion ensisijainen tavoite on että kaikki kansalaiset hallitsevat suomen lisäksi kaksi vierasta kieltä. Kansallinen vähemmistökieli tai kotikieli voi korvata toisen näistä kielistä.
2. Kansallista vähemmistökieltä voidaan käyttää ensimmäisenä opetuskielenä sekä peruskoulussa että lukiossa.
3. Opetusaika muulla kielellä kuin suomeksi julkisesti rahoitetuissa peruskouluissa ja lukioissa ei saa ylittää yhtä kolmasosaa kokonaisopetusajasta (lukuun ottamatta pelkkiä kieliaineita). Koulujen, joissa annetaan toiskielistä opetusta (poikkeuksen pelkät kieliaineet), on osoitettava opetussuunnitelmassa, miten suomenkielistä ainesanastoa käytetään hyödyksi ja ylläpidetään sekä yhteiskuntaa kantavana kielenä että opiskelijoille yksilöllisesti. Poikkeuslupa, joka perustuu kaksikielisyyden ja on perusteltua pedagogisista syistä, voidaan myöntää alueille, joilla on merkittäviä kotikielten keskittymiä. Poikkeuslupa voidaan myöntää myös sellaisten lasten kieltenopintoihin, joiden vanhemmat viipyvät Suomessa vain etukäteen tiedetyn rajoitetun ajan. Koulut, joiden opetusaika muulla kielellä kuin suomeksi ylittää kunnallisille kouluille määrätyn aikamäärän, eivät saa lainkaan verovaroin maksettua tukea.4. Kaikki lapset, joilla vanhemmalla suomi ei ole äidinkieli, on oikeus saada koulutus äidinkielessään peruskoulussa ja lukiossa.
5. Kansallinen suomen kielen koe järjestetään peruskoulun vuosikursseilla 2, 5 ja 9, jotta voidaan tarkkaan seurata oppilaiden kielellistä kehitystä ja varhain puuttua yksilölliseen kielenkehitykseen..
6. Lukiossa järjestetään kaksi suomenkielistä koetta kirjallisuustiedon suullisessa ja kirjallisessa esitystaidossa, joilla painotetaan aineen merkitystä oppiaineena ja suomen asemaa maan yhteisenä kielenä.
7. Opetusta voidaan antaa ruotsin, venäjän ja viron kielessä peruskoulussa ja lukiossa, jonka tarkoitus on ylläpitää naapurimaihin suuntautuvaa kielellistä ymmärtämystä.
8. Tietoja kahdessa yllä mainitussa vieraassa kielessä suomen lisäksi pidetään edellytyksenä korkeakouluun pääsemiseksi, ja toista näistä vieraista kielistä pitää hallita hyvin.
9. Suomen ja muiden kielten opetuksesta peruskoulussa ja lukiossa säädetään tarkemmin muissa laeissa ja asetuksissa.

8 §
Opetuskielet yliopistoissa ja korkeakouluissa
1. Korkeakoulun sisäinen työkieli samoin kuin kirjeenvaihtokieli Suomen viranomaisten kanssa on suomi.
2. Opetuskieli korkeakoulussa on normaalisti suomi. Äidinkieleltään suomenkielisillä on aina oikeus opetukseen suomeksi.
3. Opetusta voidaan antaa englanniksi tai muulla vieraalla kielellä, jos ryhmä opiskelijoita ei hallitse suomea, tai se on perusteltua aineen luonteen tai tieteellisen tason ja suuntautumisen takia. Kieliaineissa opetus annetaan asianomaisella kielellä.
5. Suomenkielisellä opiskelijalla on aina oikeus suorittaa tutkinnot omalla kielellään. Ulkomaalaisella opiskelijalla on oikeus englannin tai muun vieraan kielen käyttämiseen.
6. Opetushenkilöstön tulee hallita suomi, englanti tai muu vieras kieli. Sen, joka ei hallitse suomea, on opeteltava tyydyttävä suomen kieli viimeistään kahdessa vuodessa työsuhteen alkamisesta. Tyydyttävällä suomella tarkoitetaan, että asianomainen pystyy kommunikoimaan ymmärrettävällä suomen kielellä.
7. Tieteelliset artikkelit ja opinnäytteet voidaan kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai muulla vieraalla kielellä. Erivapauden voi saada muulle vieraalle kielelle, jolla on kehittynyt tieteellinen sanasto.
8. Opinnäyte, joka on kirjoitettu suomeksi tai muulla vastaavalla kielellä paitsi englannilla, on varustettava kattavalla englanninkielisellä yhteenvedolla, joka on 10-15 prosenttia opinnäytteestä. Englannilla tai muulla vieraalla kielellä kirjoitettu opinnäyte on varustettava kattavalla suomenkielisellä yhteenvedolla, joka on 10-15 prosenttia opinnäytteestä.
9. Valtion on aina huolehdittava taloudellisella tuella, että tarjolla on riittävästi suomenkielistä kurssikirjallisuutta, vähintään puolet peruskurssitasolla, jotta voidaan pitää yllä suomenkielistä tieteellistä sanastoa.
10. Yliopistoilla ja korkeakouluilla on erityinen vastuu pitää yllä suomea tieteellisenä kielenä tiedottamalla relevanteista tieteellisistä tuloksista ymmärrettävällä suomella ja kattavalla sanastolla.
11. Korkeakoululaitoksen on seurattava kielenkehitystä korkeakouluissa mm. keräämällä asiaan kuuluvia tilastoja.
12. Täydentäviä määräyksiä annetaan yliopistolaissa ja -asetuksessa.

(käännöslainaus loppu)

Tässä vielä linkki Viron kielilakiin,joka on ollut selvästi Ruotsin kielilain esimerkkinä.
(Kuva: Suomalaisuuden liitto)

perjantaina, marraskuuta 14, 2008

Uusi Jyväskylä - vanhat kujeet

Viaton uutinen Keskisuomalaisessa 11.11.2008:
"Perussuomalaisten Kauko Tuupainen haluaa, että Jyväskylän valtuutetut kieltäytyisivät heille annettavista ilmaisista teatterilipuista. Jyväskylän kaupunginteatteri on aloitteen mukaan useana vuonna lähettänyt kaikille valtuutetuille henkilökohtaisen kutsuvieraskortin, joka on tarkoitettu kahdelle hengelle. Kortilla on päässyt vapaasti kaikkiin kaupunginteatterin omiin esityksiin. Ehdotan, että uuden Jyväskylän valtuuston jäsenet kieltäytyvät jatkossa vapaalipusta ja suosittelevat niiden antamista vaikkapa Jyväskylän työttömien yhdistyksen jäsenten käyttöön tulevana vaalikautena, sanoi Tuupainen."

Uutisessa oleellista on itse asiassa se, että uutisen ohessa paljastuu ilmeisen perinteinen ja pitkäaikainen lahjastelukäytäntö. Kaupunginteatteri antaa kausikortin kaupunginvaltuutetuille, jotka päättävät kaupunginteatterin raha-avustuksesta. Kausikortin hinta on normaalisti 76 €. Kaupunginteatteri antaa kausikortin myös kaupunginvaltuutetun seuralaiselle. Lahja on siis 152 euron arvoinen per näytäntökausi. Lahjoitus tehdään valtuutetulle kuitenkin koko valtuustokaudeksi! Lahjan arvo on täten yhteensä 608 €. (Ksml 16.11.2008)Vähemmästäkin on aloitettu lahjustutkimuksia tässä maassa.
Lahjan saa 150 henkilön suuruinen joukko, jolloin lahjan yhteisarvo on 11 400 €/näytäntökausi. Kausikortti annetaan kuitenkin koko valtuustokaudelle eli neljäksi (4) vuodeksi.
Näin ollen kaupunginteatterin suhdetoiminta maksaa teatterille 45 600 €. Kaupunginvaltuuston myöntämä budjettiraha kiertää siis takaisin budjetoinnista päättäville tuolta osin. Ikiliikkuja on keksitty Jyväskylässä!

Oleellista ei ole kuitenkaan lahjan arvo vaan periaate. A
siaa pitäisi tarkastella sen symbioosin näkökulmasta joka vallitsee julkisen vallan käyttäjien ja julkisen vallan tuen varassa toimivien toimijoiden välillä.

Kaupungilta raha-avustuksia lobbaavat pyrkivät vaikuttamaan julkisen vallan käyttäjiin antamalla julkisen vallan käyttäjille lahjan. Eikö se ole korruptiota! Molemmat osapuolet tietenkin kieltävät, että niillä lahjoilla olisi vaikutusta päätöksentekoon.

Ovatko kaupunginteatterilta vapaalippuja teatteriesityksiin saaneet valtuutetut jäävänneet itsensä kaupunginteatterin avustuksista päätettäessä? Onko kaupunginvaltuusto sen jälkeen edes päätöksentekokelpoinen? Eikö kaupunginteatterin avustuksista päätämässä pitäisi silloin olla varavaltuutetut, jotta päätös olisi lainvoimainen? Lisäksi Jyväskylässä toimii useita eri teattereita. Saavatko he tasapuolisen kohtelun kaupunginvaltuutetuilta kun hakevat toimintaansa mahdollisesti tukea?

Minkälaisia muita lahjoituksia erilaiset tahot kaupunginvaltuutetuille, lautakunnan jäsenille ja kaupungihallituksen jäsenille ja viranhaltijoille antavatkaan? Kausikortteja jäähalliin, jalkapallokentälle, raveihin, autokilpailuihin, tuettuja tutustumismatkoja Suomessa ja ulkomailla tehtyihin ratkaisuihin eri toimialoilla?

Urheiluseurat ainakin ovat joka käänteessä vaatimassa kaupungilta rahallista tukea toimintaansa erityisesti lajeissa, jotka ovat suoranaista liiketoimintaa. Avoimessa läpinäkyvässä hallinnossa kaikki pitäisi olla äänestäjien ja kaupunkilaisten tiedossa. Tämä uutinen toi vahingossa päivänvaloon ilmeisen pitkään jatkuneen lahjusteluperinteen.

Lisätietoa korruptiosta:
Transparency International
Group of States against corruption
Korruptio Wikipedia

torstaina, marraskuuta 13, 2008

Jyväskylä-brändi kehittyy ja uudistuu

Brändi on nimi, joka tunnetaan jossakin tietyssä kohderyhmässä. Brändi voi olla mikä tahansa organisaatio,yritys, henkilö, tuoteryhmä, tuote tai palvelu. Brandi synnyttää brändin kohteesta sen ominaisuuksia kuvaavia mielikuvia. Brandi on yhtenäinen kokonaisuus, enemmän kuin osiensa summa. Kuntien brändi, asema, ihmisten mielikuvissa vaihtelee. On sellaisia kuntia, jotka vain harvat tuntevat ja sellaisia kuntia,jotka ovat hyvin tunnettuja.

Kunnan brandi on vahva jos kunta tunnetaan laajasti. Vastaavasti kunnan brandi on heikko jos kunta tunnetaan heikosti tai sen olemassaolosta ei edes tiedetä mitään. Brändimielikuva voi olla positiivista tai negatiivista tai niiden yhdistelmä. Brändi erottelee ja vaikuttaa ihmisten tekemiin päätöksiin. Vahva brändi myös suojaa silloin kun tulee epäonnistumisia.

Mitkä tekijät luovat Jyväskylä-brändiä? Ihmiset, rakennukset, sijainti, infrastruktuuri, tarinat ja kertomukset, omat ja muiden kokemukset Jyväskylästä ja jyväskyläläisistä.

Eräs tapa selvittää brändi on kysyä mitä ensimmäiseksi tulee mieleen Jyväskylästä. Ilmeisesti tunnetuin jyväskyläläinen on alkoholisti. Toiseksi tunnetuin oli syytteessä vakoilusta, mutta vapautettiin syytteestä. Mieleen ensimmäisenä voi tulla myös joku urheiluseura kuten Kiri, Jyp, JJK, Happee tai Jyps. Ehkä Lapista Jyväskylään muuttanut hiihtovalmentajakin? Se tietää joka kysyy.

Alkoholi saattaa olla keskeinen brändimielikuvaa muodostava tekijä Jyväskylästä. Ainakin alkoholin varaan lasketaan paljon Jyväskylä-brändin rakentamisessa. Paikallislehti repii lööpeissään ilouutisen. Seppälään on avattu uusi Alkoholiliike ja vain muutama sata metriä naapuri-Alkosta! Säännöllisin väliajoin käydään keskustelua Kävelykadun alkoholin vähittäismyynnin edistymisestä ja viinaterassien vetovoimsta. Mikä juottola ehtii ensimmäisenä avaamaan alkoholin jakelupisteen ulkoilmassa keväällä. Kuka on kehittänyt pisimpään syksyllä toimivan alkoholin jakelupisteen. Liikuttava tarina alumiinitalossa toimivan alkoholin vähittäismyyntipisteen vaikeuksista on ollut jatkuvassa paikallislehtien seurannassa. Näin ollen Jyväskylän merkittävin brändiä vahvistava tekijä on viina ja sen vähittäisjakelu eri muodoissaan. Ei siis alkoholin valmistus,vaan sen juominen. Sillä erotutaan alueista,missä alkoholi tuotetaan.

Ranskassa, Italiassa, Saksassa, Keski-Euroopassa alkoholin valmistus eri muodoissaan on alueen brändin keskeinen osatekijä eikä niinkään alkoholin juominen...Cognac,Champagne, Bordeaux, Chianti, Mosel, Dortmunder, Pilsen, Budvar...

Jyväskyläläinen metsävadelmalikööri: Jyväskyläläisiä metsävadelmia, suomalaista Koskenkorva-viinaa ja varsinaissuomalaista sokeria. Mausteeksi sekaan jyväskyläläinen mustaviinimarjapensaan lehti. Metsävadelmat ja kirkas Koskenkorva kuukaudeksi lasiastiaan. Sen jälkeen lisätään sokeri. Marinointiaika vähintään 2-3 kk. Sopii erityisesti suomalaisen viilin, maitorahkan ja jäätelön kera. Tuote on K 18.
(Kuva: Jarmo Ryyti)

torstaina, marraskuuta 06, 2008

Nojapyörä ja kotihurri

Kuka tahansa voi esittää Kotimaisen kielten tutkimuskeskukselle vieraskielisen sanan korvaamista suomenkielisellä sanalla. Sen jälkeen Kotus suosittelee sanaa mikäli katsoo sen kelvolliseksi sanaksi.

Esimerkki tuollaisesta sanasta olkoon nojapyörä, joka korvaa ruman, vieraskielisen sanan "recumbent" tai siitä johdetun "rekun", suomen kielessä. On hauska todeta,että nykyään nojapyörä ainakin pyöräilypiireissä on yleisesti käytetty sana kuvaamaan polkupyöriä, joita ajetaan makuuasennossa jalat edellä.

Nykyään myös toinen ja ehkä yleisempi tapa kehittää käsitteitä suomen kieleen on internetin keskustelupalstat. Esimerkkinä sellaisesta sanasta olkoon kotihurri. Saa nähdä milloin kotihurri-sana leviää muuhun mediaan kuvaamaan puolueissa tai julkishallinnon viroissa Ruotsin tai ruotsalaisuuden hyväksi toimivia henkilöitä?

Kotihurri on kotiryssä-sanan sukulaissana. Eroja kuitenkin on, sillä kotihurri voi olla myös aivan suomalainen henkilö.

Esimerkkinä puolueen kotihurrista käy puolustusministeri Jyri Häkämies (Kokoomus), jonka vaalikampanjaa rahoitti ruotsalainen rahoitusalan yritys ja jonka poliittinen avustaja on palkattu ruotsalaisesta pankista. Virkamiesesimerkistä käy korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg, jonka Ruotsi palkitsi korkealla kunniamitalilla toiminnastaan ruotsalaisuuden hyväksi Suomen kielilakikomitean puheenjohtajana.

Eri puolueiden kotihurrit on helposti tunnistettavissa kysymällä kyseisen poliitikon perusteluita pakollisille ruotsin kielen opinnoille suomenkielisissä kouluissa.

Eri puolueiden kotihurrit nimittäin haksahtavat perustelemaan pakkoruotsia täsmälleen samoilla argumenteilla kuin Ruotsalainen kansanpuolue. Ei edes omia perusteluita osata keksiä.

Vasemmistoliiton kotihurrin pitäisi edes yrittää jotain omaa: "Työväenluokka on aina ollut kansainvälistä ja ruotsi on kansainvälinen kieli". Tai Kristillisdemokraattien kotihurri: "Ahvenanmaalla Jumala ymmärtää vain ruotsia"

Jotkut suomalaiset on ostettavissa helposti puolueensa kotihurriksi. Esimerkistä käy vaikkapa Paavo Lipponen. Onkohan demarit kovinkin ylpeitä siitä pellestä?

maanantaina, lokakuuta 20, 2008

Holsti: Pakkaajantie 9/Holstintie 10

Kuinkahan monen elävän suomalaisen syntymäkoti on suojelukohde? Synnyin nimittäin tuossa mökissä. Nyt se on suojeltu. Eikä siinä vielä kaikki; myös piharakennus on suojeltu! Sopii ilmoittautua jos on kohtalotovereita paljonkin.

Tapaus oli sikäli ikävä siihen aikaan, että pienokaisen vanhemmat eivät olleet aviossa. Niinpä hätiin kutsuttiin pappi. Lapsi oli syntynyt aamuyöllä mutta oli sunnuntai. Hätätila oli kuitenkin siinä määrin suuri, että Armas Ostela tuli korjaamaan tilanteen säädylliseksi.

Äiti lepäsi olohuoneen vuoteella lapsi vieressään. Isä asennossa sängyn vieressä ja vihkiminen suoritettiin. Kustannustehokkuudesta todistanee se, että joku hoksasi, että "saman tienhän tuon lapsenkin voisi kastaa". Ja eikun nimen keksintään. Ja hyvä tuli. Ostela kastoi saman tien lapsenkin. Myöhemmin väitettiin,että päivä oli Armas Ostelan ensimmäinen työpäivä.

Päärakennuksessa on 42 m2 tilaa. Yläkerrassa oli kylmä vierashuone. Savupiipun muurissa ja kivijalassa oli halkeama siitä syystä, että talvisodan aikana viereistä Kankaan paperitehdasta pommitettiin. Pommit putosi talon edessä olevalle pellolle. Myös pihan perällä olevan maakellarin etuseinä oli haljennut samasta syystä. Neuvostoliiton pommittajat luulivat Kankaan tehdasta kivääritehtaaksi ja siksi sitä pommitettiin. Ei osunut kumpaankaan tehtaaseen. Päärakennukseen on rakennettu jälkeenpäin eteistila. Katto on pellitetty ja ikkunoita suurennettu. Alun perin talossa on ollut pärekatto, jonka päälle oli myöhemmin ladottu tiilikatto. Komeron ikkuna on pysynyt samana.
Piharakennusta on myöhemmin jatkettu mikä näkyy katosta. Muutoin tiilikatto on entinen. Vasemmalta lukien siinä oli huussi, liiteri, saunakamari ja sauna. Saunakamari-saunassa oli ajan hengen ja asuntopulan vuoksi tietenkin vuokralainen. Saunomassa piti sen vuoksi käydä naapureissa Korpelan, Karjalaisen tai Hokan saunassa. Vesikin piti hakea naapurin kaivosta kun ei ollut omaa kaivoa. Koulun voimistelutunneilla olinkin sitten yksi harvoista joka pystyi kiipeämään käsivoimilla voimisteluköyttä myöten kattoon.

tiistaina, lokakuuta 14, 2008

Korpilahti lakkautetaan kannattamattomana


Huomenna keskiviikkona 15.10.2008 alkaa sitten kuntavaalien ennakkoäänestys Ehdokas on jo valittu ja päätetty. Tilanne on äänestäjän näkökulmasta mielenkiintoinen sikäli, että näissä vaaleissa ehdokkaina on myös kahden kannattamattomana lakkautettavan kunnan entisiä päättäjiä.

Tavallisena tyhmänä äänestäjänä joutuu pohtimaan onko sellaisen kunnan päättäjä, joka vei kuntansa taloudelliseen perikatoon pätevä johtamaan ja päättämään 25 tai 4 kertaa suuremman kunnan asioista? Mieleen tulee vahva epäilys. Ei äänestyspäätöksen perustana voi olla se,että jokaisesta kunnan kolkasta pitäisi olla Uuden Jyväskylän valtuustossa edustus. Eikö pätevyys pitäisi olla sittenkin etusijalla?

Järkisyillä eikä tunnesyillä päätöksentekijät pitää valita. Jyväskyläläisjärjellä ajateltuna tuntuu myös omituiselta, että kansanedustajilla ja ministereillä on niin vähän työtä Suomen asioiden hoitamisessa, että heillä jää muka aikaa 125 000 asukkaan kaupungin asioiden hoitamiseen.

He ovat vaalitäkyinä keräämässä ääniä puolueelleen, mutta valtuustoistuntojen läsnäolotilastoissa he tuskin kovin korkealle nousevat.

Kuvassa on metsässä tavattu yksinäinen korpilahtelainen punikkitatti (männyn,lepän tai kuusen sellainen). Symboloikoon niitä korpilahtelaisia, jotka olisivat kuntansa säilyttäneet itsenäisenä.

Lähiruokaa metsästä

Metsävadelmia (rubus idaeus), puolukoita (vaccinium vitis-idaea) ja lakkoja (rubus chamaemorus). Lakkakiisseliä. Nam nam. Vadelmia ja puolukoita hunajan kera kaurapuuroon. Nam nam.
















Kantarelleja (cantharellus cibarius) ja suppilovahveroita (cantharellus tubaeformis).Kantarellikastiketta, etikkamarinoituja suppilovahveroita.
Nam nam.













Keski-Suomen pyöräilucup

Hoppee on häppee?
Mitaliputki jatkuu ja jatkuu....











Keski-Suomen pyöräilycupin jaettu hopeasija. Yksi osakilpailuvoitto oikeutti jaettuun hopeaan. Kuvassa on kuitenkin kokonainen pokaali.

Jk. Blogikirjoitus on yleisön pyynnöstä tällä kertaa lyhyt.

lauantaina, lokakuuta 04, 2008

Laillinen syrjintä on parempaa syrjintää!

Itsehallinto - Ahvenanmaa - Kieli Diaarinumero: 115/a/88 Antopäivä: 23.07.1990

Ratkaisija: OKA Ahvenanmaan itsehallintolain tulkinnasta Ahvenanmaan suomenkielisten omakielisen kouluopetuksen puuttumisesta kantelun tehneelle henkilölle ilmoitettu, että Ahvenanmaan itsehallintolain (670/51) 35 §:n 1 momentin mukaan Ahvenanmaan maakuntapäivät ja kunnat eivät ole velvollisia ylläpitämään tai kannattamaan muita kouluja kuin niitä, joiden opetuskielenä on ruotsin kieli.

Pykälän 2 momentin mukaan valtion oppilaitoksissa on opetuskielenä ruotsin kieli. Oikeuskansleri on ratkaisussaan todennut, että Ahvenanmaan itsehallintolakia säädettäessä on noudatettu valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n edellyttämää vaikeutettua lainsäätämisjärjestystä.

Näin ollen mainitut itsehallintolain 35 §:n säännökset ovat laillisessa järjestyksessä säädettyjä poikkeuksia hallitusmuodon 5 §:stä, jonka mukaan Suomen kansalaiset ovat yhdenvertaiset lain edessä, samoin kuin 14 §:n 3 momentista, jossa on säädetty, että suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisiä ja taloudellisia tarpeita tulee valtion tyydyttää samanlaisten perusteiden mukaan. http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/1990/19900142

Jk. Suomenkielisten ja ruotsinkielisten tasa-arvo on Oikeuskanslerin mielestä ruotsinkielisten syrjintää!

perjantaina, lokakuuta 03, 2008

Kulttuurinen osaamattomuus ja asiakaslähtöisyys


Olisi kiva tietää mikä oli se head-hunter-yritys, joka suositteli lesbon palkkaamista Lappiin Lapin Kansan päätoimittajaksi.

Suositus paljastaa, että head-hunter-yrityksessä ei tunneta edes Suomen alueellisia kulttuurieroja! Mitenkä sitten Suomen ulkopuolisten alueiden kulttuureja? Head-hunter oli yksinkertaisesti kulttuurisesti osaamaton.

Lapin Kansan levikkialueella on laestadiolaisia 10 000. Heidän vaikutuksensa on vielä sitäkin laajempi Lapin Kansan levikkialueella. Silti head-hunter suosittelee lesboa päätoimittajaksi alueen päälehteen! Kulttuurista osaamattomuutta ja kapea-alaista ammattiosaamista.

Minkä tahansa yrityksen on otettava huomioon asiakkaat ja asiakastarpeet. Ei vähiten sanomalehden. Ainoa media-alan yritys, jonka ei tarvitse ottaa huomioon asiakastarpeita on YLE.

Kuinka monessa seminaarissa onkaan korostettu asiakastarpeista lähtevää yritystoimintaa. Nyt on käynyt ilmi, että merkittävä osa erään lappilaisen yrityksen asiakkaista voi lopettaa asiakkuutensa yrityksessä jonka he (asiakkaat) katsovat ei-tukevan heidän arvojaan.

Kaikkein eniten möykätään Stadingradissa Lapin Kansan päätoimittajan työsuhteen päättämisestä, vaikka Stadingradissa tuskin kukaan tilaa tai lukee Lapin Kansaa.

(Kuva:Ristiinan kunnan perusopetussuunnitelma 2004)

torstaina, lokakuuta 02, 2008

"Asuntovelallisen korkopelko hellittää"

Taloussanomat 16.9.2006 otsikoi: "Asuntovelallisen korkopelko hellittää" ja jatkaa "Pankkiekonomistit odottavat korkojen nousun tasaantuvan tai taittuvan."

Näin siis 2 vuotta sitten. Mitenkä oikeesti kävi? TÄSMÄLLEEN PÄIN VASTOIN! Korot ovat nousseet syksystä 2006. Euroopan Keskuspankin ohjauskorko on nyt 4,25 %. Se oli kaksi vuotta sitten 3 %. 12 kk:n euribor oli kaksi vuotta sitten 3,6 %. Nyt 12 kk:n euribor on 5,505 %.

Esim. Aktian pääekonomisti Tyrväinen ennusti 12 kk:n euriborin olevan vuoden 2008 alussa 3 %. (Taloussanomat 16.9.2006) Oikeesti kävi täysin päinvastoin. Euribor nousi eikä laskenut kuten Aktian tollo-Tyrväinen ennusti.

Tuolla on merkitystä, koska pankit neuvoineen ohjaavat asiakkaiden lainanottopäätöksiä. Pankkien asiakkaita on siis ohjattu harhaan.

Pankkiekonomistit (ekonomisti=kansantaloustieteilijä) tarjoavat lausuntojensa perusteella ensi sijaisesti talousviihdettä ja toimivat hyväpalkkaisina pankkien satusetinä ja -täteinä. Viimeksi näinkin esim. Aktian pääekonomisti Timo Tyrväisen kesällä 2007 menemässä Savonlinnassa oopperaan. Oopperaesitykset on samanlaista satua kuten on ekonomisti Tyrväisen lausunnotkin.

Mitä nuo asiantuntijat ovat lausunnoillaan antaneet ymmärtää pari vuotta sitten korkokehityksestä Taloussanomissa:

"Asuntovelallisten korkokulujen nousu tasaantuu ja joidenkin ekonomistien mukaan se kääntyy jopa laskuun ensi vuoden puolella". (Ensi vuodella tässä tarkoitetaan vuotta 2007 ja kävi täsmälleen päin vastoin mitä pankkien pelle hermannit ennustivat.)

OKO:n korkostrategi Eeva Anttila, Sammon pääekonomisti Lauri Uotila ja Handelsbankenin ekonomisti Tuulia Asplund ennakoivat EKP:n koronnostojen jäävän 3,5 prosenttiin. Antila arvioi sen käyvän 3,75 %:ssa. (Mentiin 4,25 prosenttiin.)

Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen odotti syksyllä 2006 että EKP:n laskevan ohjauskorkoa jo ensi vuonna kaksi kertaa. (EKP toimi täsmälleen päin vastoin vuonna 2007.)

Ainoa joka oli tolkuissan ennusteissaan oli Nordean pääekonomisti Leena Mörttinen joka arvioi,että EKP keskeyttää koron nostot 3,5 tai ehkä 3,75 prosenttiin vuonna 2007 ja jatkaa jälleen nostojaan vuonna 2008. Näin myös kävi.

Minäpä kerron miten käy vuonna 2009:
- EKP:n ohjauskorko ja 12 kk:n euribor laskee
- tulee taloustaantuma, josta Suomikaan ei jää syrjään
- työttömyys nousee myös Suomessa
- työvoimapulasta höpötetään vähemmän ensi vuonna
- samoin kasvihuoneilmiöstä, koska ensi talvena on kovia pakkasia
- asuntomarkkina menee Suomessa deflatooriseksi
- deflatorinen kehitys laajenee muillekin aloille. (deflaatio tarkoittaa hintojen alenemista. Ts. ei kannata ostaa tänään koska huomenna on halvempaa.)
- yritysten tulokset heikkenevät
- se taas johtuu siitä, että kulutuskysyntä laskee
- Suomen vientiteollisuuden tuotanto alenee

Kuva: Ylen elävä arkisto
Sirkuspelle Hermanni, Veijo Pasanen oli Pertti Spede Pasasen serkku.

torstaina, syyskuuta 25, 2008

Jokela, Kauhajoki ja lapsiasiavaltuutettu

Keskiluokka antaa taas lausuntoja kansalle medioissa kun Kauhajoella tapahtui kauheuksia. Radiosta kuulee parhaiten erilaisten viranomaisten, poliitikkojen ja päätökstentekijöiden lausuntojen sisällöt ja vivahteet.

Erityisen symbolista on se, että Suomen lapsiasiavaltuutettu Maria-Kaisa Aula tavoitettiin Brysselistä antamaan lausuntoja Kauhajoen tragediasta. Mitä ihmeen tekemistä Suomen lasten oloilla ja Brysselillä on? Brysselissäkö näitä asioita hoidetaan kuntoon?

Lapsiasiavaltuutettu 2.10.2006:
"Tarve vanhempien vahvempaan läsnäoloon lastensa elämässä välittyy myös suomalaisesta lapsuuden tutkimuksesta. Sen sisältämässä lasten omassa arjen kuvauksessa tulevat esille yksinäisyys ja aikuisten etäisyys tai se, että aikuiset eivät arvosta tai ota hänen tarpeitaan vakavasti."

Terveisiä perseestä eiku Brysselistä!

Onko siis Jokelan tragedian jälkeen mikään muuttunut? Ei. Uralla eteneminen on vanhemmille edelleen tärkeintä. Lapsiasiavaltuutetullekin. Poliittisen virkauran edistämisessä Brysselillä on tärkeä rooli. Siksi lapsiasiavaltuutettu tavoitettiin Brysselistä.

Mikä muuttui Jokelan jälkeen: Aseenkantolupia saa edelleen yhtä helposti. 15-vuotiaat lapset saavat aseenkantoluvan metsästystä varten edelleen. Ja kaikkihan me olemme niin ylpeitä ammunnan olympiamitaleista! Mitää todellista muutosta mihinkään ei ole saatu aikaiseksi.

Mitä sen sijaan on saatu aikaiseksi: Paljon keskiluokan lätinää, puhetta ja liturgiaa. Niistä kuulee että mitään priorisointeja ei aiota muuttaa oikeesti piirun vertaa.

Oma Brysselin tuntemus jää siihen kun vuonna 1965 liftasin Canterburysta, Englannista Pohjois-Ranskan, Belgian kautta Hollantiin ja edelleen sieltä Saksan ja Ruotsin kautta Suomeen. Enpä arvaanut silloin kuinka tärkeä Bryssel aikaan tulee olemaan Suomen poliittiselle ja virkamieseliitille. Nyt tiedän enemmän. Muistorikas on erityisesti yö Bredan putkassa Hollannissa.

Jk. Tarja Halonen tavoitettiin radiohaastatteluun New Yorkista. Äipät ja iskät ulkomailla. Penskat internetissä. Hehheh. Lausuntoja lausuntoja.

sunnuntaina, syyskuuta 21, 2008

Soininvaaran ja Vihreiden epäekologinen nauhakylämalli

Matti Vanhasen puutarhakaupunkivisio on pannut asfalttivihreisiin vipinää.

Lainaus Osmo Soininvaaran blogista: "Paavo Ojala kysyi “Asfalttikepulaiset” viestiketjussa, miksi nauha on parempi kuin kolmio.Koska en näköjään pysty liittämään kuvia kommenttiin, vastaan omalla aloituksella."

Soininvaara jatkaa: "Oheisessa kuvassa oletetaan, että kylät A ja C ovat jo olemassa ja joudumme päättämään, mihin sijoitamme B:n? Jos se sijoitetaan väliin, kaupunki muodostaa nauhan, jos se sijoitetaan kolmion kolmanneksi kärjeksi, nämä kylät eivät muodosta nauhaa. Niiden välille tarvitaan kolme joukkoliikenneyhteyttä, kun nauhassa tarvittaisiin yksi. Jos nauhassa vuoroväli olisi kymmenen minuuttia, kolmiossa se olisi yli puoli tuntia, koska pitkät välit vähentävät joukkoliikenteen käyttöä."

Soininvaara saa nauhakaupunkimallinsa ekologisesti edullisemmaksi sillä, että kaupungit olisivat kolmiomuodostelmassa poliitikolle sopivalla tempulla. Hän määrittelee kolmiossa pisteet kauemmaksi kuin nauhassa olevat pisteet. Pyydän anteeksi, koska olisihan pitänyt ymmärtää, että Soininvaara on ennen kaikkea poliitikko.

http://www.soininvaara.fi/wordpress/2008/09/20/nauha-vai-kolmio/#comment-13387

Nauhakylämalli tulee kuitenkin ympäristölle epäedullisemmaksi kuin kolmiomalli.

Syy on tässä: Jos vertaillaan noita välejä tasapuolisesti eli oletetaan välin pituuden olevan aina se 10 minuuttia niin tottakai kolmiomalli on silloin edullisempi. Se on helppo todeta kun katsotaan mitä tapahtuu kun asukas kustakin kylästä A, B ja C vierailee toistensa luona. Nauhamallissa B:llä olisi matkaa 10 min naapureihinsa, mutta A:lla ja C:llä 20 min."

Kolmiomallissa kaikilla on sama matka 10 min, joten yhteisaika on kolmiomallin eduksi 30 min vs 40 min. Kustannukset nousevat siis nauhamallissa 33% ja lisäksi nauhamalli johtaisi aikaa myöten keskimmäsen kylän eli B:n kasvuun toisten kustannuksella koska se olisi optimaalinen paikka businekselle ja kauppojen sijoittumiselle..."

Lähde: http://www.jyu.fi/Members/jorma

Sama kilometreissä kuvattuna:

Nauhakaupungissa A:n ja C:n väli on 10 km. Kolmiossa A:n ja C:n väli on 5 km. B on kummassakin 5 km:n päässä A:sta ja C:stä. Soininvaaran nauhakaupungimallissa liikutaan yksisuuntaisesti A:sta B:n kautta C:hen, jolloin matkaksi tulee 10 km. Näyttäisi siltä,että "puutarhakaupunki" (kolmiohimmeli) olisi epäekologisempi. Niin onkin jos nauhakylässä A:sta C:hen siirtyvät jäävät C:hen eivätkä palaa takaisin!

Loppupelissä kaikki ihmiset olisivat siirtyneet C:hen jos nauhakylämallia sovelletaan niin, että ihmiset eivät palaa lähtöpisteeseen. Samoin kaikki maailman junat tai autot olisivat ennen pitkää C:ssä, koska nehän eivät palaa takaisin Soininvaaran teorian mukaan koskaan lähtöpisteeseen A:han. Nimittäin paluumatkakin on tietenkin se sama eli 10 km. Näin ollen Soininvaaran mallissa matka oikeasti onkin 20 km. Kolmiossa se on 15 km. Vanhasen malli on siis 5 km ekologisempi silloinkin kun kierretään kaikki kylät. Vielä ekologisempi se on jos siirrytään suoraan A:n kautta C:hen. Kolmiossahan kylien väli on maksimissaan 5 km. Meno-paluu aina 10 km.

Soininvaara ratkaisee tuon ongelman sillä, että "nauhamallissa voidaan kylät rakentaa lähemmäksi" kuin kolmiohimmelissä. Se on poliittista matematiikkaa. Kolmiohimmeli ei mitenkään estä rakentamasta kyliä yhtä lähelle toisiaan kuin nauhamallissakin.

Kuva: Kari A. Hintikka

perjantaina, syyskuuta 19, 2008

Syrjintä Suomen yliopistoissa

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on johdonmukaisesti, esim. tapauksen C-419/92 Ingetraut Scholz,, kok. I-1994, s.521 (syrjintä, kansalaisuus) yhteydessä todennut, että unionin perussopimukset kieltävät paitsi yleisen syrjinnän kansalaisuuden perusteella myös erottelun perusteilla, jotka de facto johtavat samaan lopputulokseen. Välillinenkään syrjintä ei siis ole sallittua.

Yliopistojen tutkintoasetuksen 6 §:ää soveltaessaan yliopisto, joka on opetuskieleltään suomenkielinen, ei myönnä käytännössä anomuksesta suomen kielellä koulusivistyksensä saaneille opiskelijoille vapautusta ruotsin kielen kurssista, paitsi jos on kyse esim. vakavasta lukihäiriöstä. Sen sijaan koulusivistyksensä muilla kielillä saaneille opiskelijoille, käytännössä ulkomaalaisille, mukaan lukien EU:n kansalaiset, tämä vapautus myönnetään anomuksesta automaattisesti.

Tämä käytäntö on johtanut siihen, että Suomen yliopistoissa kansalaisuuteen perustuva syrjintä on de facto korvattu koulusivistyksen saantiin perustuvalla erottelukriteerillä. Kyseessä on siis selkeä suomen kielellä koulusivistyksensä saaneiden, käytännössä Suomen suomenkielisten EU-kansalaisten välillinen syrjintä, muihin EU-kansalaisiin nähden Suomen yliopistoissa.

Suomen yliopistojen noudattama käytäntö on johtanut siihen, että muut EU-kansalaiset kuin suomenkieliset saavat yliopistotodistuksensa vähemmillä opintovaatimuksilla kielitaidon, nimenomaan ruotsin kielen taidon suhteen kuin suomen kielellä koulusivistyksensä saaneet.

Tämä rapauttaa yliopisto-opintojen homogeenisuutta keskeisen kielitaitovaatimuksen osalta. Homogeenisuus voidaan palauttaa vaatimalla ulkomaalaisilta opiskelijoilta ruotsin opinnot tai poistamalla niiden de facto pakollisuus suomenkielisiltä.

Yleensä Suomessa pidetään tärkeänä, että ruotsinkieliset (5,6 % väestöstä) osaavat suomea ja suomenkieliset vastaavasti ruotsia. Kun ulkomaalaisilta opiskelijoita ei vaadita molempien kotimaisten kielten osaamista, tämä on omiaan vaikeuttamaan ulkomaalaisten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan, mikäli he jäävät asumaan Suomeen.

Ahvenanmaalaisilla on itsehallintolakinsa puitteissa oma kansalaisuuteen verrattava ”kotipaikkaoikeus”, jonka saaminen on vaikeampaa kuin Suomen kansalaisuuden. Ahvenanmaalaisille myönnetyt helpotukset pakkosuomen opinnoissa ovat siis käytännössä kansalaisuuden perusteella tapahtuvaa suosintaa opintovaatimusten suhteen ja siten artiklojen 12 EY, 149 EY ja 150 EY vastaista.

Suomessa 20.1.2004 annettu yhdenvertaisuuslaki 21/2004 noudattaa Euroopan unionin perussopimusten 12 EY ja 13 EY artikloja sekä niihin oleellisesti liittyviä direktiivejä (esim. 48/1998). Lain 3 §:n mukaan lakia ei kuitenkaan sovelleta:

1) koulutuksen tavoitteisiin, sisältöön eikä koulutusjärjestelmään ja
2) kun sovelletaan ulkomaalaisten maahantuloa ja maassa oleskelua kokevia säädöksiä eikä ulkomaalaisten asettamiseen erilaiseen asemaan heidän lakiin perustuvasta oikeusasemastaan aihetuvasta syystä.

Voidaan siis sanoa, että Suomen yliopistojen tutkintoasetuksen 6 §:llä yhdistettynä yhdenvertaisuuslain 3 §:ään on luotu Suomen lain mukaiset edellytykset ulkomaalaisten, muitten EU-kansalaisten ja etenkin Ruotsin EU-kansalaisten erityisasemalle. Tämä on artiklojen 12 EY, 149 EY ja 150 EY vastaista.

Kotimaisten kielten, suomen ja ruotsin kielen osaamista vaaditaan Suomessa valtion ja kaksikielisten kuntien korkeakoulututkintoa edellyttävissä viroissa. Yliopistoista valmistuvista hakeutuu kuitenkin valtaosa yksityiselle sektorille, jossa ruotsin/suomen kielten osaamisvaatimus vaihtelee työnantajan tarpeitten mukaan. Lainsäädännölliselle joustamattomuudelle opinnoissa ei näin ole perusteita. Kielitutkinto voidaan sitä paitsi osoittaa tarpeen niin vaatiessa erilliselläkin tutkinnolla asianomaisella viranomaiselle. Aiemmin tämä menettely oli hyvin yleinen viranhaun yhteydessä.

6 §:ssä mainittu ”ulkomailla koulusivistyksen saaminen” sekä yhdenvertaisuuslain 3 § asettavat käytännössä etenkin Euroopan unionin jäsenmaan Ruotsin kansalaiset erityisasemaan Suomen yliopistoissa opiskelemisessa sekä virkojen saannissa ja vapaan elinkeinon harjoittamisessa.

Kun kaikkien suomenruotsalaisten, paitsi osin ahvenanmaalaisten lievennettynä tulee koulusivistyksensä ruotsin kielellä saaneina osoittaa osaavansa suomen kieltä, niin tätä ei vaadita (käytännössä Suomessa ruotsin kiellellä opettavissa yliopistoissa) Ruotsissa koulusivistyksensä saaneilta, joitten koulusivistyskieli on tietenkin ruotsi.

Kun suomenkielisen koulutaustan omaavilla on ns. pakkoruotsi yliopisto-opinnoissaan ja suomenruotsalaisilla vastaavasti pakkosuomi, ruotsalaiset EU-kansalaiset on vapautettu pakkosuomesta. He ovat näin etuoikeutetussa asemassa myös suomenkielisiin nähden opintovaatimuksissa.

Todettakoon, että ruotsalaiset saavat muitten ulkomaalaisten ohella Suomessa mm. EU:n ammattipätevyysdirektiivien perusteella oikeuden harjoittaa esim. hoitoalan ammatteja osaamatta suomea. Tämä liittyy Suomessa noudatettuun käytäntöön, jossa ulkomaalaiset vapautetaan säännöllisesti kotimaisten kielten, suomi ja ruotsi, osaamisvelvollisuudesta valtion tai kaksikielisten kuntien viroissa (vrt. artikla 39 EY).

Esim. maahanmuuttajataustaisista opettajista, joita on eniten Venäjältä, Virosta, Ruotsista, Britanniasta ja Saksasta yleisen suomen ja ruotsin kielen kielitutkinnon, joka on pakollinen osa suomalaisten opettajakoulutusta, on suorittanut vain noin puolet.

Ulkomaalaisia valitaan myös yleisesti yliopiston virkoihin, jopa kaksikielisessä Helsingin yliopistossa ilman todistusta toisen kotimaisen kielen osaamisesta. Ulkomaalaisten, etenkin ruotsalaisten kielellinen suosintaan yliopisto-opinnoissa Suomen kansalaisiin nähden liittyy siis jatkossa suosinta myös viranhauissa kielitaidon suhteen. Suomenmaalaisille tämä ei onnistu, koska he eivät voi valmistua yliopistosta ts. saada todistusta miltään opintohaaralta ilman pakkoruotsissa tai pakkosuomessa läpäistyä kielikoetta, paitsi osin ahvenanmaalaiset EU-kansalaiset lievennettynä.

Näin ollen suomalaisen yliopisto-opiskelijan tulisi:

1) Saada vapautus toisen kotimaisen kielen kurssin suorittamivelvollisuudesta Euroopan unionin perussopimuksen artiklojen 12 EY, 149 EY ja 150 EY perusteella, koska muutoin suomalainen opiskelija päätyy eri asemaan kuin muut EU-kansalaiset ja välillisesti etenkin Ruotsissa koulusivistyksensä saaneisiin nähden sekä,
3) sillä perusteella, että sanotussa 6 §:ssä kansalaisuuteen perustuva syrjintä on korvattu koulusivistyksen saantikieleen tai ulkomailla, käytännössä Ruotsissa, koulusivistyksen saamiseen nojaavilla syrjintäperusteilla ja
4) Suomen yhdenvertaisuuslain 3 § laillistaa Suomessa perussopimusten artiklojen 12 EY, 13 EY, 149 EY ja 150 EY vastaisesti ulkomaalaisten mukaan lukien muiden EU:n jäsenmaitten kansalaisten, erityisesti Ruotsin kansalaisten erikoisaseman opiskelussa Suomen yliopistoissa ja tätä kautta välillisesti työmarkkinoilla.

Viite: Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätökset tapauksissa C-65/03 ja C-147/03, joissa jäsenmaitten (Belgia ja Itävalta) todettiin rikkovan artiklojen 12 EY, 149 EY ja 150 EY mukaisia velvoitteitaan. Tapaukset tosin koskivat opiskelijoitten ottamista yliopisto-opintoihin, mutta ne soveltuvat myös kurssivaatimuksiin, jotka johtavat hyväksyttyyn loppututkintoon, joka loppututkinto on edellytys työpaikan saamiselle.

Euroopan unionin koulutuksellisen integraation (ns. Bolognan prosessin) kannalta tuskin on suotavaa, että yliopistojen tutkintovaatimuksia eriytetään opiskelijan koulusivistystaustan perusteella keskeisten kurssivaatimusten osalta. Suomessa ns. toisen kotimaisen kielen, suomen tai ruotsin, kurssit on koettu niin keskeiseksi, että ne ovat ainoat asetuksella pakolliseksi säädetyt kurssit Suomen yliopistoissa koulusivistyksensä suomeksi tai ruotsiksi saaneille.

keskiviikkona, syyskuuta 17, 2008

Perussuomalaiset ja Jyväskylä

Kunnallisvaalit on lokakuussa. Varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 26.10.2008,jolloin valitaan 75 valtuutettua edustamaan jyväskyläläisiä neljäksi vuodeksi. Ennakkoäänestys on 15.10.-23.10.2008. Uusi valtuusto aloittaa toimintansa heti vaalituloksen vahvistumisen jälkeen 3.11.2008

Luulenpa vaan, että Perussuomalaiset tulevat voittamaan näissä vaaleissa Jyväskylässäkin. Muutamilla kunnallisvaalien ehdokkailla on blogeja, joista voi tutkailla ehdokkaiden mielipiteitä erilaisista asioista:

Timo Aalto

Harri Andersson

Kauko Tuupainen

Jorma Uski

perjantaina, syyskuuta 05, 2008

Moventas ja Jyväskylän Energia (JE)

Kaksi uutista:
Tuuliturbiini- ja teollisuusvaihteita valmistava Moventas tuo kolmannen tehtaan Jyväskylään. (Ksml 4.9.2008)

Tuuliturbiini- ja teollisuusvaihteita valmistava Moventas on nuorten aikuisten mielestä Keski-Suomen houkuttelevin työnantaja. (Ksml 4.9.2008)

Mistä syystä Moventas investoi Jyväskylässä? Pohditaanpa sitä. Työvoima liikkuu. Halpa energia ei liiku eikä sitä saa missä tahansa. Se tiedetään jo esim. Korpilahdella, missä eletään Vattenfallin sähköverkossa.

Miksi Moventas siis investoi Jyväskylässä:

JE:n sähköenergia on huomattavasti halvempaa kuin Vattenfallin toimialueen sähköenergia.

Keljonlahden voimala on sopivan lähellä tuottamaan energiaa Moventakselle. Ei tarvitse rakentaa kalliita siirtojohtoja pitkiä matkoja ohittamaan Vattenfallin tai Fortumin sähköverkkoja,jolloin välttää niiden kalliit sähkön siirtohinnat.

Keljonlahden voimala tukee Moventaksen imagoa, koska molemmat,Moventas ja JE,ovat samassa liiketoimintaklusterissa tuottamassa energiaa ei-öljypohjaisilla raaka-aineilla.

Fortum ja Vattenfall tuottaa sähköä ydinenergialla.Vihreään yritysimagoon sellainen tuotannnontekijä ei sovi.Uskoisin,että Moventaksessa tuo on otettu huomioon.

(Kuva: Agenda/Michael Kottmeier)

sunnuntaina, elokuuta 24, 2008

YLE antaa kenkää suomenkielisille toimittajille

Helsingin Sanomat 24.8.08 Laura Pekonen:

"Yleisradio säästää karsimalla kirjeenvaihtajiaan"

"Yleisradio lakkautti maaliskuussa toisen Moskovan kahdesta kirjeenvaihtajapestistä. Vuoden vaihteessa toinen kirjeenvaihtaja lähtee Brysselistä ja ja ensi kesänä todennäköisesti Washingtonista. Näin Ylen suomenkielisten kirjeenvaihtajien määrä puotoaa yhdeksästä kuuteen".

Noissa kolmessa kaupungissa on YLE:llä ollut kaksi kirjeenvaihtajaa kussakin. Yksi ruotsinkielinen ja yksi suomenkielinen. Potkut annetaan suomenkielisille toimittajille. Tietenkin. Onhan Yle strateginen toimija Rkp:lle. "Syy on raha"kirjoittaa HS. "Tässä on kyseessä isot fyrkat toteaa Ylen uutisten ulkomaantoimituksen päällikkö Reijo Lindroos".

Ylen budjetista menee ruotsinkieliseen toimintaan eri lähteiden mukaan n. 20 %. Sitten vielä erikseen epäsuorat kustannukset. Yle ei nimittäin anna kenkää Ylen ruotsinkielisille toimittajille Washingtonissa, Moskovassa ja Brysselissä. Siihen riittää tv-maksun maksajien rahat kyllä.

Ylen matematiikassa 5%=50% kirjeenvaihtajien lukumäärässä. Sillä ei ole mitään kytköstä kustannusvastaavuuteen sillä tv-maksutuloista tulee yli 90 % suomenkielisiltä asiakkailta. Ainoa keino vastata Ylen politiikkaan on se, että suomenkieliset lopettavat sankoin joukoin tv-maksun maksamisen.

Mitä enemmän tietoa saa Ylen toiminnasta saa sitä iloisemmaksi tulee, että ei ole maksamassa Ylen tv-maksuja. Nehän menee muiden hyväksi. Ylehän ei ole vieläkään saanut aikaiseksi edes yhtä ainoata suomenkielistä tv-kanavaa. Muukin Ylen toiminnassa on syvästi halveksittavaa. Suomenkielinen tv-kanava lopetetaan tänä syksynä ja kanavapaikalle sijoitetaan Ruotsin television kanava!

Kuva:Vesa Moilanen/lehtikuva Mikael Jungner ja vaimonsa Maria Matthes HS 8.12.2007

torstaina, elokuuta 14, 2008

Aika-ajon piirinmestaruuskilpailut 13.8.2008


Maantieaika-ajon avoimet pm-kilpailut ajettiin jälleen Leppälahdessa 13.8.2008. Tänä vuonna saatiin uusi osanottoennätys 43 pyöräilijää. Sää oli mitä parhain. Mikäli muut eivät olisi ajaneet kovempaa olisin voittanut kaikki.



sunnuntaina, heinäkuuta 27, 2008

Pyöräilykypärän visiiri

Pyöräilijät tietävät, että googlaamallakaan ei löydy pyöräilykypärään visiiriä. Tilanteeseen on nyt tullut muutos. Pyöräilykypärän viisiirejä saa Suomen Kuopiosta!

Pyöräilykypärän visiiri estää pölyn, roskien ja lentävien hyönteisten pääsyn silmiin. Sateella visiiri suojaa silmiä ja pitää silmälasit kuivina. Ajoturvallisuus ja näkyvyys paranee oleellisesti. Ohessa visiiri kiinnitettynä pyöräilykypärään. Näitä ette saa muualta. Hinta 12 €/kpl. 10 kappaleen erä 10 €/kpl. Toimitus postiennakolla.
video
Tiedustelut ja tilaukset: ploomax@gmail.com

keskiviikkona, heinäkuuta 23, 2008

Vaajakosken liikenneympyrä

Vaajakosken liikenneympyrä eli insinöörikielellä kiertoliittymä on pannut autoilijoiden päät ihan sekaisin tänä kesänä. 400 000 euroa meni tällä kertaa kyseisen liikenneympyrän korjaamiseen.

video

Jyväskylän "työttömyys"

Ilmoitus Jyväskylän Torikeskuksessa:
Jyväskylässä oli 30.6.2008 muka 9186 työtöntä T&E-keskuksen työllisyyskatsauksen 30.6.2008 mukaan. (Kuva: Jarmo Ryyti)

maanantaina, heinäkuuta 21, 2008