tiistaina, kesäkuuta 27, 2006

Havøysund tiistai 27.6.06 kello 8.56 Norjan aikaa

Hahhah. Ei ole Tessi vielæ kæynyt kattomassa mun blogia,vaikka lupasi. Nææn sen laskimesta:)
7. pæivæ:

Havøysundista missæ nyt M/S Nordkap on, suuntaamme Hammerfestiin missæ ollaan n. kello 11.15. Hammerfestistæ on sitten tarkoitus ajella etelææn pæin ellei Pohjoisnavalle ole pyørætietæ.

Læhdenkin laivan kannelle kiikaroimaan Barentsin meren lintuja. Vaikea niitæ on tunnistaa kun eivæt ole tuttuja lajeja ennestææn. Yhtæ epæilen alliksi ja toista haahkaksi.

Olin laivalla välin Kirkkoniemi-Hammerfest. M/S Nordkap poikkeaa matkalla satamiin tietenkin.

maanantaina, kesäkuuta 26, 2006

Neiden - Kirkkoniemi -> M/S Nordkapp

6. pæivæ. 26.6.2006 maanantai.

53 km kolmessa tunnissa. 50 kilometriæ Norjan teillæ vastaa 100 km Lapin teitæ. Sææ ja maantie oli haasteellinen. Nousuissa oli pienimmillæ vaihteille kæyttøæ tosi paljon. Ja alamæet, jo vain oli vauhtia. 63 km tunnissa jæi maksimiksi pyøræn tietokoneeseen. Kirkkoniemen kaupungin læpi suoraan satamaan. Suomi ja suomalaiset on rajanaapureita, mutta suomalaisten matkailijoiden palvelu on ongelma Kirkkoniemessä. Suomalaisten eurot ei norjalaisia juuri kiinnosta.
Kirkkoniemen matkailuinfo.

53 km. Keskinopeus 17,1. Reitistä voi käyttää nimitystä "polkupyöräilijän vuoristorata".


Polkupyøræilijæn ei tarvitse varata paikkaa etukæteen Hurtigrutenin laivoille. Pitææ vain ilmoittautua laivalla ja viedæ pyøræ ruumaan. Kirkkoniemi-Hammerfest væli hytillæ ja pyøræn kanssa on 1968 Nkr.
M/S Nordkapp saapuu Vuoreijan satamaan :
Tæmæ laiva on M/S Nordkapp. Huominen pitæisi valjeta Hammerfestissæ. Sitæ ennen ohitetaan mm. Nordkapp. Laiva on tæynnæ matkailjoita. Eniten kuulee ranskaa,saksaa, hollantia, italiaa ja espanjaa.
Vastaanotossa kun ilmoittaa olevansa suomalainen, kun kysyvæt kieltæ jolla puhutaan niin keskustelu loppuu vælittømæsti. Kummallista. Yksi virkailija kysyi, ettæ "eikø suomalaiset puhu ruotsia." Selitin, ettæ suomea ja englantia. Ruotsi on kumminkin niin harvinainen kieli.


Mitææn esitteitæ Hurtigrutenista ei ole suomeksi.
No eipæ ole kyllæ suomalaisia matkailijoitakaan.

Näkymä M/S Nordkappilta Barentsin mereltä mantereelle päin:

Kaamanen - Næætæmø - Neiden/Norja

5. pæivæ 25.6.2006 sunnuntai.

Kartalla Sevettijærventie næyttææ vaatimattomalta. Se on kuitenkin upein maantie millæ olen ajanut. 10 Punkaharjua ja pari Kangasalan harjua samalla tiellæ. Suprussa tauko hiekkarannalla. Olisi voinut uidakin,mutta kun se ei ole mun laji. Tuli mieleen væhæn Pohjois-Laatokan maisemat tuolla tiellæ ajaessa. Alue on kolttasaamelaisten aluetta. Sen verran tienviitoista oppi kolttasaamea,ettæ Norja on kolttasaameksi Taarr! Tietoa kaipaaville Pohjois-Lapissa tapahtuu...
Sevettijärvellä on mm. Suomen pohjoisin tanssilava.

Kun Suomessakin on kolme eri saamen kieltæ niin sen havainnon tein,ettæ jollakin niistæ jærvi on "jævri", jollakin toisella se on "jaure" ja kolttasaameksi "jæurr" jos muistan oikein.

Suomen Næætæmøssæ ei ollut yøpaikkaa, joten ajoin saman tien Norjan puolelle Neideniin Neidenin Fjellstueniin. Matkaa kertyi 133 km.

Shortsikeleissæ Suomen puolella, mutta rajan tuntumassa muuttui ilma kylmæksi ja merelliseksi jos asian noin ilmaisee.

Kiilopææ - Ivalo/Inari - Kaamanen

4. pæivæ. 24.6.2006 lauantai.

Tie nousi Saariselæn jælkeen ensimmæisen kerran puuttomalle paljakalle. Saariselæn retkeilykaupunki oli tien oikealla puolella. Kas kun se ei julistaudu omaksi kunnakseen! Niin iso ja kaupunkimainen keskus se on moneen muuhun kylææn verrattuna.

Ivalo ja Inari oli hauskojan pieniæ kyliæ. Alkoi olla jo Lapin oloistakin meininki. Karhunpesækivellæ pysæhdys ennen Inaria Paanasen Veikon suosituksesta. Vaaran laelle sai kavuta ihan tosissaan. Kahvi+munkkitankkaus paikan kahvilassa Karhutuvalla samalla kertaa. Paljon ulkomaisia linja-automatkailijoita ihmetelemässä "puhuvaa karhua". Heheh

Kutturan tienhaara oli heti alkumatkasta. Se josta voi ajella Paanasen Veikon ja kavereidensa kullankaivuuvaltaukselle. No joku toinen kerta.

Sæætiedotuksen lupaamat Pohjois-Lapin sadekuurot kastelivat parikin kertaa ihan kunnolla. Vauhti laski kummasti sateessa. Yøksi Lomakylæ Jokitørmææn Kaamasessa. Matkaa kertyi 115 km.

Tässä mökissä juhannusaattoyö:Ps.Soittelin matkan varrella Rahusen Paavollekin. Olihan juhannus, vaan ei ollut mies kotona, tai juuri siksi.

Sodankylæ - Kiilopææ

(Pæivitæn matkapæivækirjaa Norjassa M/S Nordkappin internet-huoneessa Vuoreijan satamassa. Siksi jælki on tællæaista.)

3. pæivæ 23.6.2006 perjantai ja Juhannusaatto.

Pilvipoutaista ja hyvæ myøtætuuli. 128 km. Keskinopetus 21+ km/tunti. Kiilopæælle Kiilopuron varrelle telttaan yøksi. Kiilopææ on Suomen Ladun eræretkeilykeskus. Tarkoitettu enempi espoolaisille insinøøriperheille varmaan. Hotelli "eræmaassa" Helsingin hinnoin.

Ensimmæinen pyøræilijækolleega matkalla. Hollannista. Kuinkas muuten. Kuvasi Vuotsossa Porttipahdan tekoallasta ja luuli sitæ oikeaksi jærveksi. Maantiellæ paljon keskieurooppalaista autokalustoa.

Matkan varrella oli Tankavaaran kultakylækin, mutta hiljaselta næytti.

torstaina, kesäkuuta 22, 2006

Roi - Yli-Nampa - Sodankylä

1. paiva 21.6.2006 keskiviikko:

10 tuntia junassa Jkl-Roi, koska juna oli myöhässä! Huhhuh! Kyllä maistu maantie Lapin yössä keskiyön auringon paistaessa sen jälkeen! Myötätuulta oli enemmän kuin laki sallii. 55 km:n polkemisen jälkeen koti pystyyn jossain Yli-Nampan tienoilla joen rannalle. Yöllä kuului kummallisia ääniä teltan ympäriltä. Siitä tietää, että on oltu sisätiloissa liian kauan aikaa. (Valokuva on otettu keskiyöllä)

2. paiva 22.6.2006 torstai:

Sodankylään 80 km pilvipoutaisessa myötätuulessa. Koko omaisuus pyörän päällä keskinopeudella 19+. Loivia nousuja ja laskuja. Ei ollenkaan niin jyrkkiä kuin Keski-Suomen mäet. Paljon helpompaa ajaa kuin etelässä siis. Sodankylä on paljon vilkkaampi keskus kuin kuvittelinkaan.

Mitä tulee sääskiin niin ei niitä ihmisten ilmoilla ole sen enempää kuin etelässäkään. Soilla ja pusikoissa niitä tietenkin on, mutta kukas semmosiin paikkoihin käskee menemään.