perjantaina, heinäkuuta 07, 2006

Rovaniemi-HAMMERFEST-Jyväskylä (Tour de Laponie)

Voidakseen ajaa polkupyörällä Hammerfestistä Jyväskylään on ensin tietenkin päästävä jotenkin Hammerfestiin:

21.6. - 27.6.2006 (6 päivää)

JYVÄSKYLÄ -> KIRKKONIEMI
- Jyväskylä-Rovaniemi (juna 10 tuntia)
- Rovaniemi-Kirkkoniemi/Norja (polkupyörä/5 pv/567 km)
- Kirkkoniemi-Hammerfest (laiva 1 vrk)

ja sitten 27.6. - 5.7.2006 (polkupyörällä 9 päivää)

HAMMERFEST -> JYVÄSKYLÄ:
- Hammerfest - Alta - Masi - Kautokeino - Enontekiö - Muonio - Pello - Tornio - Oulu -Kärsämäki - Jyväskylä. (polkupyörä/1244 km)

YHTEENSÄ: 15 pv ja 1811 km polkupyörällä.Mitä mm. tarvitaan pyörämatkalle mukaan:
- luotettava polkupyörä (Nishiki Bushwhacker vm. 1990)
- paljon kunnollisia ulkoiluvaatteita, neopren-käsineet
- teltta, kolmen vuodenajan makuupussi, retkipatja
- lukkopolkimet bonus
- keitin ja kertakäyttöastioita
- kuivaruokaa (ei tarvii tiskata kun lisää vain vettä)
- kypärä ja teippiä kypärän reikiin
- kartta, kamera
- oikeata asennetta

Oikea ASENNE on tärkein:

Vesisade: "Vesivoiman tuotannolle erinomainen asia,ehkä sähkön hinta laskee nyt"
Vastatuuli: "Uusiutuva luonnonvara jota ei hyödynnetä tarpeeksi."
Pitkä suora: "Nyt on aikaa sitten nojailla"
Pitkä ylämäki: "Toisella puolella on sitten kunnon alamäki"
8 %:n nousu: "Tästähän tulee mielenkiintoista"
Sääsket: "Ylimainostettu riesa".
Paarmat: "Kohta pääsee ruimimaan niitä." (Kärpäslätkä vakiovarusteena)
Kalliit hinnat: "Visa on matkailijan paras kaveri" (mainos)
Muuta huomioitavaa:
Luonnonvoimille on turha vihoitella. Maitohapoille ei saa päästää jalkoja. Kunnon yöunet.

Ps. Jos haluat lukea tarkemman kuvauksen niin matkakertomus on kirjoitettu siten, että matkan viimeinen päivä on ylimpänä eli aloita "alhaaltapäin" jos haluat lukea aikajärjestyksessä.

YLEISENÄ OHJEENA: Ei kannata ajatella, että pitää _ensin_ olla hyvässä kunnossa tai olevansa "liian vanha" voidakseen lähteä pyörämatkalle. Pyörämatkallahan juuri kunto/suorituskyky alkaa nousemaan "automaattisesti". Ajaa vaan omaa ominta vauhtiaan. Muutaman päivän päästä huomaa ihmeitä tapahtuvan kropassa. Paino putoaa, jalat ja selkä vahvistuu, vatsa häviää jonnekin! Tämä on testattu käytännössä monen monituista kertaa.

Retken kuvat on otettu Nokian kännykkäkameralla. Pikseleitä ei ole selvästikään tarpeeksi.

Kärsämäki - Jyväskylä

15. päivä. 5.7.2006 Keskiviikko.

En viitsinyt enää pystyttää kotia tälle välille. Kun Jyväskylästä en kuitenkaan aja eteenpäin niin mitäpä sitä jarruttelemaan. Tauko Pihtiputaalla ja Mämmensalmessa.

Iian Pihtiputaan mummon kotitalosta valokuva matkatuliaisina. Kevyt:). Viitasaari-Äänekoski välillä ilma oli lämmennyt ja miksei myös mieskin kunnon mäkien ansiosta. Uinti ja tankkaus ja taas alkoi ketjut laulamaan.

Jyväskylää lähestyttäessä ei ollut minkäänlaista viitoitusta Jyväskylään. Ajoin Kirrissä harhaan, vaikka olen paikkakuntalainen. (Uudet tiejärjestelyt). Ajatteleeko tienviitoittajat,että pyöräilijöillä on joku telepaattinen kyky löytää tie perille? Paljastan tässä: Ei ole. Jos en olisi jyväskyläläinen niin tuskaa olisi tuottanut laillisesti Jyväskylään pyöräileminen!

Jyväskylä (ja Kouvola) ovat hoitaneet viitoituksen hyvin kokemukseni mukaan. (16 pyöräilyretkeä Suomi-Venäjä-Ruotsi-Viro)

Vastuu olisi ilmeisesti Jyväskylän maalaiskunnan ja toisella puolella kaupunkia Muuramen. Kumpikin kunta elää valitettavasti vain autoiluaikakautta.

Päivän saldo: 222 km. Keskinopeus 20,0. Pyörän päällä n. 11 tuntia 6 minuuttia.

Ps.
Kuinka monta tuntia ne polkeekaan Tour de Francessa päivittäin? (Vuonna 2006 TdF:ssa on 21 ajopäivää 23 päivän aikana. Yhteensä 3657 km.)

Minä poljin 15 päivää peräkkäin 1811 km maastopyörän tapaisella pyörällä, jonka lähtöpaino on 17 kg;) (Tour de Francen pyöräilijöillä alle 8 kg). Minulla oli koti, keittiö, vaatteet ja syömiset pyörän päällä. Se tekee yli 10 kg lisätasoitusta. Ja niitähän hierotaan joka päivä ja ovat yöt hyvissä hotelleissa...itse asiassa eihän Tour de France niin kummonen juttu ole. Eihän ne istu sen enempää satulassa kuin minä tällä matkalla!

Tämä kirjoitus on kirjoitettu Giro d'Italia-pyöräilykilpailun kokonaiskilpailua johtavan pyöräilijän paidassa oikein hengen saamiseksi tähän kirjoitukseen.

Lopuksi tietokilpailu:

1. Mikä on Euroopan suosituin kesäurheilulaji? (Vastaus: Pyöräily)

2. Mikä on Euroopan suosituin talviurheilulaji? (Vastaus: Jalkapallo)

Oulu - Kärsämäki

14. päivä. 4.7.2006 tiistai.

Karmea yö kesähotelli Oppimestarissa Oulussa. Kuuma ja meluisa. Vastaanotossa sanottiin edellisenä iltana,että "pihan puoli on rauhallisempi." Pihan puolella alkoi kello 7.00 paukkua rakennustyömaan koneet! Huonetta ei oltu tuuletettu ollenkaan. Henki oli, että "me ollaan vaan töissä täällä." Suositus: Kiertäkää kaukaa.


Oulusta ei ollut minkäänlaista viitoitusta etelään. Kyselemällä suunta selvisi vähitellen. Eikö tienpitäjillä ole mitään velvollisuutta ylläpitää tienviittoja muille kuin autoilijoille? Ainoat tienviitat Jyväskylään osoittivat moottoritielle! Naurettavaa meininkiä. Oulu on paska kaupunki Seppo Rätyn lausuntoa Saksasta mukaillen.

Tauko: Temmes ja Pulkkila. Yöksi Kärsämäellä Suomelan mökki- ja leirintäalueelle. Kelpo paikka. Viereisen 4-tien liikennemelu vain haittaa hiukan. Paikan pitäjistä toinen oli Saksasta ja vaimo Haapavedeltä.

Aamulla lahjoitin Saksan lipun isännälle. Löysin sen maantieltä;) Maantiellä on muuten paljon rojua ja ruumiita. Lintujen ruumiita,kuolleita oravia, siilejä, jäniksiä... Karmee on meininki Suomen maanteillä muutenkin. Kilpa-ajot käynnissä 24 t/vrk pyöräilijän näkökulmasta katsottuna. Nopeusrajoitukset ovat vain suosituksia.


133 km. Keskinopeus 19,0.

Tornio - Oulu

13. päivä. 3.7.2006 maanantai.

Torniossa oli matkan eräs parhaista yöpaikoista: Matkakoti Kaijari. Viileä,hiljainen. Omistaja asuu itse samassa rakennuksessa. Hyvä aamupala. Suosittelen muillekin.Aivan keskustan liepeillä.

Aamulla vielä tutustumiskierros Torniossa. Kävinpä Ruotsin puolellakin. Tornion torilla tulin maininneeksi, että olen ollut ennenkin Torniossa. Tornion poliisilaitoksen putkassa nimittäin;) Yksi miehistä lähti näyttämään missä vanha Tornion poliisilaitos on, kun epäilin, että onko sitä enää olemassakaan. Ja olihan se tutun näköinen. Siellä velipojan kanssa vietettiin yö kun meidät karkoitettiin Ruotsista. Tarkoitus oli mennä merille,mutta Ruotsin poliisi tuli väliin ja palautti Suomeen:(

Mutta eteenpäin kohti Kemiä ja Oulua. Torniosta oli jonkinlainen viitoitus Ouluun päin. Tosin niin epäselvä,että piti kysellä ihmisiltä varmistusta suunnasta. Kemissä oli vielä vinksallaan Oulun suuntaan osoittavia viittoja pari kappaletta. Silti sielläkin piti vielä kysyä tietä. Sitten viitoitus loppui kokonaan.

Niinpä päädyinkin sitten moottoriliikennetielle missä ei saa ajaa polkupyörällä. Poliisihan osui paikalle ja kehotti menemään vanhalle tielle Haukiputaan kohdilla.

Tauot Kemissä ja Iissä. Sää oli helteinen, mutta viileä meri-ilma kevensi tunnelmaa.

Yöksi Oulussa Kesähotelli Oppimestariin.

153 km. Keskinopeus 18,3.

torstaina, heinäkuuta 06, 2006

Pello - Tornio

12. päivä. 2.7.2006 sunnuntai.

Väsyneenä liikkeelle aamulla levottoman yön jälkeen. Leirintäalue jossa ei ole yöhiljaisuutta on varsinainen painajainen polkupyörällä liikkuvalle. Tauko Napapiirillä, Karungissa ja Kukkolankoskella. Hellettä oikein kunnolla. Ollaanhan Tornionjokilaaksossa. Säätiedotuksen mukaan lämpöä oli yli 25 astetta.

128 km. Keskinopeus 19.1.

Muonio - Pello

11. päivä. 1.7.2006 lauantai.

Etelätuulta, välillä navakkaa mikä teki ilmasta lämpimän. Toisaalta sai taas puskea ihan tosissaan vastatuuleen.

Tauko Kolarissa ja Sieppijärvellä. (Vellun vanha kotikylä muuten). Kolarissa ajoin harhaan vanhalle Pellon tielle. Siitä seurasi pitkähkö lisäkierros yksityisellä metsätiellä. Leirintäalueelle Pellossa yöksi.

Siitä seurasikin ongelmia. Paikka oli rauhaton ja meluisa. Kalastuksen harrastajat kulki joella kalassa ja sitä ei voi tehdä ilman perämoottoriveneitä. Jyväskylän keskustan kaduillakin on meluttomampaa öisin.

155 km. Keskinopeus 17,9.

Palojärvi/Enontekiö - Muonio

10. päivä. 30.6.2006 perjantai.

Pilvipoutaista ja sää lämpenee. Shortsikelit moneen päivään. Tauko Hetassa ja maailman pohjoisimman 7-päiväisen lehden, Lapin kansan, selailua paikallisessa kahvilassa. Hilloviineritankkaus.

Hetan etäläpuolella vastaan tuli italialainen colleega. Lähtenyt 5 viikkoa aikaisemmin Italiasta ja tavoitteena Nordkap. Kaveri ei vaan tainnut oikein tajuta kuinka ikävä sää siellä voi olla varusteista päätellen. Diego Vallati,59 v.,oli ajellut 3-vaihteisella pyörällä koko Euroopan halki.

Muonion Harrinivasta rantamökki 20 €. Suosittelen. Kiva paikka. Eri hintakategorioissa vaihtoehtoja kaikenlaisille kulkijoille. Ja jokikin ihan rannassa.

113 km. Keskinopeus 19,0.

Masi/Norja - Palojärvi/Suomi

9.päivä 29.6.2006 torstai.

Tunturikoivikkoa kahta puolen tietä ja ensimmäinen etappi Kautokeinossa. Nousua vedenjakajaa kohti. Täältä vedet vielä virtaavat pohjoiseen. Tulipa matkalla vastaan kolleega Hollanista. Kautokeinokin on pieni paikkakunta. Saamelaisten pääkaupunki kuitenkin. Taukoa ja kauppaan eväsostoksille ICA:ssa. Sitten tankkaamaan hiilihydraatteja Kaffegalleriaan;) Viimeiset kruunut kulutukseen Kautokeinossa.

Hyvää lämpenevää säätä ja kohti rajaa. Varmistin yöpaikan Galdotievan tunturikeskuksessa Palojärvellä/Enontekiön puolella. Kunnon lohiateria ja mökkimajoitukseen sääskisavujen turvin. Voi suositella. Hyvä paikka jos ei pelkää sääskiä (kesällä). Yövyin Galdotievassa isossa hirsimökissä.

115 km. Keskinopeus 18,8.

Leirbotnvann - Alattio - Masi/Maze

8. päivä. 28.6.2006 keskiviikko:

Heti aamuksi kova alamäki n. 10 km ja vihdoin merenpinnan tasolle
tunturista. Vaatteita vähemmäksi. Altaan 29 km.
Altassa taukoa. Kaupassakäynti. Huoltoasemalla pullakahvit. Ja sitten kohti Finnmarksviddaa etelään päin. Tienviitta Altasta etelään käännyttäessä kertoi, että Tornioon on 553 km. Sehän on puolivälissä jo!

Nousua oli yhteenä yli 30 kilometriä. Tottahan toki merenpinnan tasolta ylös tunturiin. Eteen tuli liikennemerkki jossa auto oli melkein pystysuorassa ja alla 8 %. Lisäkilpi kertoi 8 km. Siis 640 metriä nousua 8 km:n matkalla. (Kuuluisa Tourin etappi L'Alpe d'Huez 7,9 % 14,5 km ) Tästähän tulee mielenkiintoista! Vaikka nousu oli kova kävelyvauhtia silti se oli kiva ajaa, koska maisemat motivoivat. Vieressä koko ajan virtaava mahtava tunturijoki koskineen. Tie kohti taivasta. Vierestä nousee vuoren seinämät. Liikennemerkki varoittaa putoavista kivistä. Ja olihan niitä pudonnutkin tielle. Valokuvaustauko.

Päällä maisema oli tunturikoivikkoa,vaikka luulin,että Finnmarksvidda olisi Sennalandetin lailla puuton. Tauko Suolovuobmin Tunturituvassa. Ja eikun taas pyörän ketjut soimaan. Illansuussaa ison alamäen puolivälissä "Masi Turistsenter". Sinne vaan. 200 Nok ja suihku 20 Nok. Masi on saamelaiskylä,mutta itse "Turistsenter" on sitä sivuavan päätien varrella.

Omistajarouva puhuu vähän suomeakin. Kiva paikka. Voin suositella. Hinta-laatu-suhde kohdallaan. Lautamökkejä,joissa keittomahdollisuus. Sitä arvostaa telttayön jälkeen kovasti.

Masi Turistsenter on Altan ja Kautokeinon puolivälin paikkeilla.Kartalle
Masi Turistsenter on merkitty numerolla 1.

105 kilometriä. Keskinopeus 16,9.

Hammerfest-Kvalsund-Skaidi-Sennalandet-Leirbotnvann

7. päivä jatkuu...27.6.2006 tiistai.

M/S Nordkap saapui Hammerfestiin kello 11.oo aikoihin. Postikortteja, kaupunkipyöräilyä ja muuta huuhailua. Hammerfest on vilkas ja kansainvälinen kaupunki. 9000 asukasta.

Kvalöyan saari missä Hammerfest sijaitsee on periaatteessa puuton saari. Maisemat on huikaisevia. Välillä piti pysähtyä ottamaan valokuvia ja ihailemaan vuoria ja vuonoja. Nousu Hammerfestistä on vaikuttava. Tie oli melkoista vuoristorataa aluksi. Stallagorgan tunneliin ei pyörällä saa ajaa. Pyöräilijoille on oma kiertotie. (Ei paha). Toisessa päässä tunnelia on Kvalsundin riippusilta. Norjan pohjoisin lajissaan. Sillalla oli niin kova sivutuuli,että sai tosissaan pitää kiinni ohjaustangosta. Yhdestä autosta rikkoontui peräkärryn kansi eikä pysähtyä saa.



Kvalsundin ainoasta kaupasta ruokaa velaksi Visalla. Skaidissa teetauko. Kun pyörä tuntui liikkuvan päätin jatkaa Sennalandetiin.

(Tunturiylänkö). Tosin en lähtiessä tiennyt mitä edessä oli. Tie nousi koko ajan Repparfjordelvan viertä. Sää oli tyypillinen Pohjois-Norjan kesäsää: Tummat pilvet, tihkusadetta ja sadekuuroja. Kaikille vaatteille tuli käyttöä kummasti.

Puuttomalla ylätasangolla nökötti saamelaistalo. Postilaatikossa luki Aslak Skum. Paikan nimi: Aisaroaivi. (Aivi = pää, aisa=aisa)

Kuva Sennalandetista (jonkun virolaisen ottama):

http://www.looduspilt.ee/index.php?page=pilt&id=147

Talvella tie saattaa olla olosuhteiden vuoksi suljettuna. Jotain ilmastosta kertoo se,että lumi ei ollut vielä sulanut kokonaan tuntureiden rinteiltä. Ylhäällä nousi vielä tuuli. En ole koskaan sellaista tuulta kokenut. Vauhtia sai pidettyä kummeniä kilometrejä vain kävelyvauhdin verran. Samalla sai pidettyä itsensä lämpinä. Telttaa ei kannattanut ajatella pystyttävänsä ollenkaan. Kalvovaatteet, kalvokengät ja neopreenihanskat olivat todella tarpeen. Neopreenihanskojen lämmikkeeksi vielä sai onneksi vedettyä takin hihoista suojat että näpit pysyi lämpiminä. Jyrkässä alamäessäkään pyörä ei liikkunut mihinkään polkematta.

Vihdoin tie alkoi laskea alaspäin tuntureilta ja samalla tuuli laantui. Alamäkeä oli ehkä 5 km. Annoin mennä täysillä ja mittari näytti päälle 50 km/tunnissa. Riskin ottoa koska vettä tuli taivaalta ja tie oli liukas.

Leirbotnvann-järvellä tunturipuron varteen matalaan tunturikoivikkoon teltta nopeasti pystyyn. Keittimellä lämmintä ruokaa ja teetä. Sitten teltan lämpimään. Viereisen kosken säestyksellä unten maille.

Kilometrejä kertyi 120 ja keskinopeus 15.7.