Kuinkahan monen elävän suomalaisen syntymäkoti on suojelukohde? Synnyin nimittäin tuossa mökissä. Nyt se on suojeltu. Eikä siinä vielä kaikki; myös piharakennus on suojeltu! Sopii ilmoittautua jos on kohtalotovereita paljonkin. Tapaus oli sikäli ikävä siihen aikaan, että pienokaisen vanhemmat eivät olleet aviossa. Niinpä hätiin kutsuttiin pappi. Lapsi oli syntynyt aamuyöllä mutta oli sunnuntai. Hätätila oli kuitenkin siinä määrin suuri, että Armas Ostela tuli korjaamaan tilanteen säädylliseksi.
Äiti lepäsi olohuoneen vuoteella lapsi vieressään. Isä asennossa sängyn vieressä ja vihkiminen suoritettiin. Kustannustehokkuudesta todistanee se, että joku hoksasi, että "saman tienhän tuon lapsenkin voisi kastaa". Ja eikun nimen keksintään. Ja hyvä tuli. Ostela kastoi saman tien lapsenkin. Myöhemmin väitettiin,että päivä oli Armas Ostelan ensimmäinen työpäivä.
Päärakennuksessa on 42 m2 tilaa. Yläkerrassa oli kylmä vierashuone. Savupiipun muurissa ja kivijalassa oli halkeama siitä syystä, että talvisodan aikana viereistä Kankaan paperitehdasta pommitettiin. Pommit putosi talon edessä olevalle pellolle. Myös pihan perällä olevan maakellarin etuseinä oli haljennut samasta syystä. Neuvostoliiton pommittajat luulivat Kankaan tehdasta kivääritehtaaksi ja siksi sitä pommitettiin. Ei osunut kumpaankaan tehtaaseen. Päärakennukseen on rakennettu jälkeenpäin eteistila. Katto on pellitetty ja ikkunoita suurennettu. Alun perin talossa on ollut pärekatto, jonka päälle oli myöhemmin ladottu tiilikatto. Komeron ikkuna on pysynyt samana.
Piharakennusta on myöhemmin jatkettu mikä näkyy katosta. Muutoin tiilikatto on entinen. Vasemmalta lukien siinä oli huussi, liiteri, saunakamari ja sauna. Saunakamari-saunassa oli ajan hengen ja asuntopulan vuoksi tietenkin vuokralainen. Saunomassa piti sen vuoksi käydä naapureissa Korpelan, Karjalaisen tai Hokan saunassa. Vesikin piti hakea naapurin kaivosta kun ei ollut omaa kaivoa. Koulun voimistelutunneilla olinkin sitten yksi harvoista joka pystyi kiipeämään käsivoimilla voimisteluköyttä myöten kattoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti