Osaa kulttuuriväkikin syrjintämekanismien rakentamisen taidon. Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon säännöt paljastavat kuinka pohjoismaissa suhtaudutaan suomenkielisiin pohjoismaalaisiin:& 5. Ehdolle asettaminen:
"Jos ehdolle asetettua teosta ei ole saatavilla ruotsiksi, norjaksi tai tanskaksi, teoksen ehdolle asettaneen Suomen, Islannin, Färsaarten, Grönlannin ja saamelaisen kielialueen kansallisen lautakunnan tai kirjailijajärjestön on välittömästi käännätettävä se jollekin mainitusta kolmesta kielestä keskusteltuaan asiasta ensin kansallisen sihteeristönsä kanssa."
Suomen kieli rinnastetaan siis fäärin kieleen, grönlannin kieleen, islannin kieleen sekä saamen kieliin! Fääriä puhuu noin 50 000 , grönlannin kieltä 54 000 , islantia 290 000 ihmistä ja saamen kieliä 30 000-40000 pohjoismaalaista. Suomea puhuu sentään 5,3 miljoonaa pohjoismaalaista varovastikin arvioiden!
Nordistien mielestä suomenkielisiä aina "liikaa" tai "liian vähän", ruotsin, norjan ja tanskan puhujiin verrattuna, jotta suomen kieli voitaisiin nostaa samaan asemaan niiden kanssa edes Pohjoismaiden kirjallisuuspalkintoa jaettaessa.
§ 3. Palkintolautakunta:
"Palkittavan teoksen valitsee palkintolautakunta, jossa on kymmenen varsinaista jäsentä, eli kaksi jäsentä Suomesta (yksi kummaltakin kielialueelta), Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista, sekä mahdollisia liitännäisjäseniä Färsaarilta, Grönlannista ja saamelaiselta kielialueelta."
Nordistien matematiikassa 5,6 % = 50 %! Reilua vai mitä?
Suomen ehdokaskirjat 2007:Eva-Stina Byggmästar Älvdrottningen Runokokoelma, Söderströms 2006
Markku PaasonenLauluja mereen uponneista kaupungeista (Sånger om sjunkna städer)Proosarunokokoelma, Teos 2005, Occident 2006(Ruotsintanut Henrika Ringbom)
Oikeampi suhdehan olisi 1/20 eli kerran 10:ssä vuodessa yksi ruotsinkielinen kirja ehdolla Suomesta, mutta pohjoismainen germaanimatematiikka onkin eri asia. Siinä 5,6 % = 50 %.
Muukin "pohjoismainen yhteistyö" on samanlaista hengeltään. Suomalaisten kannattaisi ottaa hatkat mokomasta syrjintäseurasta. EU-parlamentissa suomalaiset ovat saaneet puhua suomea ensimmäisestä päivästä lähtien. Pohjoismaiden Neuvoston kokouksissa sen sijaan suomenkielisen pohjoismaalaisen toivotaan pidättäytyvän äidinkielensä puhumisesta. Legitimoitu syrjintä on nordistien mielestä hienostuneempaa syrjintää, vaikka se on täsmälleen päin vastoin.
(Kuva: Maisan talo, WSOY,1995)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti