Vuosikymmenestä toiseen Suomen eduskuntavaaleissa on ollut vain kysymys siitä, että äänestetään yhdelle puolueelle uudet hallituskumppanit. Tuo tosiasia on vaikuttanut äänestysaktiivisuuteen kielteisesti. Äänestysaktiivisuus on laskenut vaali vaalilta. Ihmiset eivät viitsi äänestää, koska vuosikymmenestä toiseen järjestetään vain näennäisvaalit.
Maailmassa on ainoastaan muutama valtio, missä yksi puolue on ollut pitempään hallitusvallassa kuin Suomessa. Nämä valtiot ovat aakkosjärjestyksessä: Kiina, Kuuba, Myanmar, Pohjois-Korea ja Vietnam.
Kansa on erittäin hyvin koulutettua, mutta ei ole näkevinään mitään outoa siinä, että sama puolue on hallitusvallassa koko ajan vaaleista toiseen. Viimeisin yhtäjaksoinen rupeama on jo kestänyt yli 30 vuotta. Sitäkin aikaisemmin pienin poikkeuksin koko ajan vuodesta ja vaaleista toiseen.
Suomalainen äänioikeutettu, joka on aloittanut äänestysuransa yli 30 vuotta sitten on jo ehtinyt lähes 60-vuotiaaksi näkemättä yhtään ainoata länsimaalaistyyppistä hallitusvaihdosta koko aikana! Maailma on muuttunut siinä ajassa täysin, mutta suomalainen poliittinen järjestelmä ei.
Yhteenveto: Svenska folkpartiet on Suomen hallituksessa vaalien lopputuloksesta riippumatta.
2 kommenttia:
Niin no RKP on oma tapauksensa. Mutta se tosiasia että Suomessa ei täydellisiä hallituksenvaihdoksia juurikaan tapahdu, johtuu todellakin poliittisesta järjestelmästämme ja eritoten sen monipuolueluonteesta.
Se taas että meillä on kolme suurta tasavahvaa puoluetta joista kaksi on aina hallituksessa johtuu taas toisaalta suhteellisesta vaalitavasta, joka ei suosi kaksipuoluejärjestelmää ja toisaalta historiallisesta perinteestä.
Se että poliittiset muutokset Suomessa ovat pieniä ja että vaalituloksesta ei suoraan välttämättä voida päätellä hallituksen kokoonpanoa todellakin saattaa olla osittain syynä ihmisten kiinnostuksen hiipumiseen. Mutta toisaalta äänestysprosentit esim. USA:ssa ovat selvästi Suomea alhaisemmat vaikka siellä vaaleissa on aina mahdollisuus saada aikaan täydellinen hallituksenvaihdos.
Monipuoluejärjestelmää voi puolustellakin, esimerkiksi sillä että se ottaa huomioon eri ihmisryhmien tarpeet paremmin, kehitys on tasapainoisempaa, eikä politiikassa tehdä yht-äkkisiä suunnanmuutoksia kuten monissa kaksipuoluemaissa. Britanniassahan esimerkiksi takavuosina yksityistettiin ja sosialisoitiin vuoronperään, riippuen kumpi puolue oli johdossa.
Tietenkin tämä voi kansalaisista tuntua mielekkäämmältä oman vaikutusvallan suhteen, mutta ei välttämättä takaa sen parempia tuloksia. Asiat Suomessa ovat kuitenkin yleisesti aika hyvin verrattuna mainitsemiisi maihin.
Suomalaisen järjestelmän suurimpia ongelmia on virkamieskunnan vahva valta-asema. Valtion johtavat virkamiehethän jatkavat vuodesta toiseen hallituksenvaihdoksista riippumatta. Vahva ja asiantunteva virkamiesjohto voi siten vetää esimerkiksi kokematonta ministeriä "kuin pässiä narussa"
Tämän takia avoimesti poliittisissa virkamiehissä on puolensa. Nimenomaan sen kannalta että kansalaisten valitsemien johtajien vaikutusvalta ulottuisi myös valtionhallinnon virkamiesjohtoon.i
Ministeriöiden korkeimmat virkamiehet pitää nimittää määräaikaiseksi. Rkp ei ole oma tapauksensa, vaan Suomi on oma itäeurooppalainen tapauksensa.
Lähetä kommentti