sunnuntaina, joulukuuta 17, 2006

Ruotsi esikuvana

Suomalaiset ovat aina ihailleet Ruotsia ja ruotsalaisia. Tässä on kopiotu Suomeen hyviä ja esimerkillisiä käytäntöjä Ruotsista:
1) Kielienemmistön kieli on säädetty lailla valtiota ja kansakuntaa koossapitäväksi kieleksi. Kielienemmistön kieli on valtakunnan ainoa hallintokieli (Esim. lainsäädäntö kirjoitetaan vain kielienemmistön kielellä mikä riittää hyvin kaikille.)

2) Koulujärjestelmä toimii kielienemmistön kielellä

3) Kielivähemmistöt opettelevat kielienemmistön kielen kouluissa pakollisena oppiaineena.

4) Enemmistökieltä puhuvilla ei ole vähemmistökielen opiskelupakkoa.
5) Vähemmistökieliä kotikielenään puhuvat voivat opetella kotikieltään peruskoulussa koulupäivän jälkeen, jos ryhmä on riittävän suuri. Oikeudesta ko. opetukseen päättää kunta eikä suinkaan lapsen vanhemmat.

6) Vähemmistökieliä puhuvat voivat opiskella yksityisesti nk. vapaakouluissa, mikäli haluavat opiskella omalla äidin/kotikielellään. Valtionapu on tietenkin niissä pienempi kuin kunnan ylläpitämissä kouluissa, joissa opetuskieli on tietenkin aina kielienemmistön kieli.

7) Kaikki kunnat toimivat valtakunnan kielienemmistön kielellä. Muutamassa, erikseen mainitussa kunnassa, asukkaat saavat esittää asiansa vähemmistökielellä. Kunnan virkailijoiden ei tarvitse kuitenkaan osata vähemmistökieltä. Esim. voortsprookkia (Asiointitulkkaus riittää oikein hyvin)

8) Valtion virkoihin ei ole vähemmistökielen osaamisvaatimusta. Sen sijaan jokaiseen julkiseen virkaan vaaditaan valtakunnan kielienemmistön kielen osaaminen.

9) Kaikki kansalaisoikeuden omaavat tilastoidaan kansalaisiksi ilman äidinkielen kirjaamista (Ruotsi ja Norja lopettivat kansalaistensa kielen tilastoinnin jo 1930-luvulla.) Kansalaisten äidinkielen tilastointi aiheuttaa vain epäsopua, kuten Suomessa tapahtuu.

10) Maahanmuuttajien tilastointi: Sellaiset maassa asuvat kansalaiset tilastoidaan ulkomaalaistaustaiseksi, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla.
Siten osoitetaan, miten avo- ja vapaamielisesti ulkomaalaisia maahanmuuttajia vastaanotetaan. (Ks. Ruotsin tilastollinen vuosikirja) Suomen muuttaessa tilastointikäytäntönsä vastaamaan pohjoismaista mallia saisi Suomikin yhtä arvostettun aseman kansainvälisesti kuten Ruotsi ja muut pohjoismaat. Samalla vähenisivät erilaiseen tilastointikäytäntöön perustuvat väärinkäsitykset pohjoismaiden välillä.
11) Vähemmistökielistä ei tarvita mainintaa perustuslaissa. Muissakaan pohjoismaissa ei niistä ole mainintoja. Näin Suomen lainsäädäntö saataisiin harmonisoitua siltäkin osin skandinaaviseksi. Samalla Pohjoismaiden Neuvoston toistaiseksi tulokseton toiminta siinä suhteessa saisi tukea Suomesta.

12) Eduskunnan ainoa virallinen työkieli (asiakirjat ja keskustelukieli) on kielienemmistön kieli. Tarvittaessa muunkielinen kansanedustaja saa tulkkaus- ja käännöspalveluita. (Asiointitulkkaus).

13) Valtio voi määritellä hallinnollisella päätöksellä vähemmistökieleksi tarvittaessa jonkun kielen murteen (vrt. Ruotsissa ”meänkieli” ja Suomessa esim. "voortsprook".)

14) Katukilvet ja tienviitat vain kielienemmistön kielellä koko valtakunnan alueella. Harvinaisena poikkeuksena paikkakuntalaiset voisivat anoa erikseen oikeusistuimelta lupaa vähemmistökieliseen tienviittaan tai katukilpeen enemmistökielisen kilven alapuolelle. (Vrt. Bäckesta - Päkkilän tapaus Ruotsin Tornionlaaksossa)

15) Kielikiintiötä yliopistoissa ja muissa opetuslaitoksissa ei ole. Kaikki opiskelevat tasapuolisesti kielienemmistön kielellä.

16) Vähemmistökielisiä yliopistoja ei ole, koska kaikki opiskelevat tasa-arvoisesti valtakunnan kielienemmistön kielellä. Niin muissa pohjoismaissakin tehään.

17) Kaikki armeijayksiköt toimivat kielienemmistön kielellä

18) Kansalaisten kieltä ei rekisteröidä väestönlaskennassa, koska yksilön intimiteettisuoja on tärkeämpää. Valtio ei urki kansalaisten kieli-identiteettiä. Ainoastaan Venäjän tsaarin entiset alamaiset Venäjällä, Virossa ja Suomessa yhä jatkavat tuota ei-skandinaavista vanhanaikaista tapaa rekisteröidä kansalaisten äidinkieli.

19) Vähemmistökielen puhumista ei tietenkään ole lailla kielletty. Sen ansiosta Ruotsillakin on vpaaamielisen valtion maine maailmalla. Suomella olisi Ruotsin mallin avulla mahdollisuus saavuttaa samanlainen avaramielisen valtion maine toisin kuin nyt. Vähemmistökieliä puhuvien koululaisten fyysiset rangaistuksetkin Ruotsin kouluylihallitus kielsi jo vuonna 1958.

20.) Mitään valtion sisäisiä autonomisia alueita ei kielivähemmistöille tarvita. Sellaiset voidaan lakkauttaa Suomessakin, jolloin Suomikin saisi yhtä arvostetun aseman kansainvälisessä yhteisössä kuin Ruotsi on jo saanut.
Tämä malli on siis kopsattu Ruotsista mistä monta muutakin hyvää toimintamallia on siirretty Suomeen sellaisenaan. Malli on myös Pohjoismaiden Neuvoston tavoitteiden mukainen. Pohjoismaiden Neuvostohan on vuosikymmeniä pitänyt tavoitteena pohjoismaisen lainsäädännön yhdenmukaistamista.
YHTEENVETO: Kielienemmistön kieli on syytä säätää lailla valtakuntaa koossapitäväksi pääkieleksi Suomessa, kuten Ruotsissa on jo viisaasti säädetty.
(Kuva: Pohjoismaiden neuvoston merkki)

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä kirjoitus!

Joulupukki kirjoitti...

Hienot sivut kaiken kaikkiaan ja asiallinen kirjoitus. Sattuisiko sinulla olemaan enemmän tietoa missä Joulupukki asuu? Näytit pyöräilleen sielläpäin!!

http://www.smalllinks.com/RR

muita aiheita:
http://www.smalllinks.com/RQ

ps. Nyt on taas se aika vuodesta jolloin kannattaa levittää sanaa pukista niin maan sisällä kuin sen rajojen ulkopuolella!

Jaakko Vasankari kirjoitti...

Kohta 2.

Minä olen syntynyt Ruotsissa ja puhun äidinkielenä suomea. Ruotsissa on myös suomenkielisiä kouluja.

Kohta 22.

Unohdit saamelaiset, joilla on myös erityisasema Ruotsissa kuten Suomessakin.

Jami kirjoitti...

Kyllä Suomeenkin voidaan jättää joku vähemmistökielinen peruskoulu toimimaan kuten Ruotsissa. Lähtökohta on kuitenkin se,että koululaitos toimii kielienemmistön kielellä.

En usko että PN:llä siihen reagoi mitenkään kun se ei ole reagoinut Ruotsinkaan tapauksessa.