torstaina, marraskuuta 08, 2007

Jokela ja lukioväkivalta

On epätodennäköisempää,että ammattikouluissa olisi tapahtunut sellaista mitä tapahtui Jokelassa. Ammattikouluihin menee opiskelemaan lähtökohtaisesti tervehenkisempi nuoriso kuin lukioihin. Lukioihin hakeutuu paljon sisäänpäin kääntyneitä ääritrendeistä kiinnostuneita nuoria. Aivan yleisesti myös tiedetään, että lukioihin mennään "etsimään itseään" ja "miettimään mitä minusta tulee isona".

Lukio-opetus on vielä luonteeltaan passivoivaa kirjoista pänttäämistä ammattikoulujen tekemiseen painottuvaan toimintaan verrattuna. Lukioihin on mennyt jokaisesta nuorisoikäluokasta suuri enemmistö. Seurauksena on samankalltainen ilmiö kuin maataloudessa 1800-luvulla. Kun maatalous ei enää tarjonnut kaikille nuorille väylää työhön, toimeentuloon ja sitä kautta asemaan yhteiskunnassa maatalouteen syntyi "ylijäämäväestöä". Se purkautui siirtolaisuutena ja valitettavasti myös nuorisoväkivaltana erityisesti Pohjanmaalla. Lukioille on käynyt samoin 2000-luvulla. Lukiot eivät enää takaa automattisesti väylää työhön, toimeentuloon eikä yhteiskunnalliseen asemaan. Lukiot kriisiytyvät.

Matti Vesa Volanen 8.11.2007 kirjoittaa Keskisuomalaisessa otsikolla "Itseaiheutetut lukio-ongelmat" mm. näin:

"Jyväskylän opetuslautakunnan puheenjohtaja Kimmo Suomi kiinnitti (Keskisuomalainen 4.11.07) huomiota oikeaan ja tärkeään asiaan: lukiotoimi Jyväskylässä ja laajemminkin Suomessa on vaikeuksissa. "

"Suomeen ollaan muodostamassa alueellisesti vahvoja (ammatti)opistoja, joissa on täyden palvelun periaate: niissä voi opiskella sekä ammattiin että ylioppilaaksi. Ikäluokkien pienentyessä seurauksena tulee olemaan lukioiden joukkokuolema."

"Jyväskylän kaupungin lukioista vuonna 2004 valmistui 570 ylioppilasta, joista vuonna 2005 lopussa oli 77 työssä, 29 työttömänä, 385 opiskeli, varusmiespalveluksessa oli 56, maasta oli muuttanut 3, teillä tietämättömillä oli 20. Opiskelijoista 40 prosenttia opiskeli työn ohessa.
Opiskelevista nuorista oli 54 ammatillisessa koulutuksessa, 163 ammattikorkeakoulussa (42 prosenttia opiskelevista), 156 yliopistossa (41 prosenttia)."

Noistakin, jotka opiskelevat yliopistoissa (41 %) harva enää pääsee hyviin ansioihin eikä työllisyyskään ole taattu. OPM:n 7.11.2007 julkistamassa tutkimuksessa, Nuorisobarometrissa päädytään siihen tulokseen, että nuorten usko koulutukseen on heikentynyt.

Lisää: Valitut Palat "Pelastakaa Suomen koulut"

Pienessä koulussa oppilaiden ongelmat huomataan helpommin. Valitettavasti pienet koulut eivät ole poliitikkojen suosiossa. Sen sijaan nuoret on kerätty suuriin koulutusyksikköihin taloudellisuuden ja tehokkuuden nimissä.

16 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Rankkaa tekstiä.. TH

Anonyymi kirjoitti...

Suuri koulu, suuret ongelmat. Pieni koulu, pienet ongelmat.

Jami kirjoitti...

Poliitikot haluavat suuria kouluja, suuria kuntia ja suuria
ongelmia.

Ja kun ne on saatu huudetaan avuksi poliiseja, pappeja, piispoja ja psykiatreja.

Anonyymi kirjoitti...

Uskotko siihen, että
kyseesä oli vaan pakkoruotsin vastainen puristus

Jami kirjoitti...

En usko;)

Anonyymi kirjoitti...

Meilläpäin ammattikouluun menivät vain ne ongelmanuoret, koulukiusaajat, keskittymishäiriöiset ja ne, joita ei koulunkäynti ollut siihenkään asti kiinnostanut hevon vittua. Lukio oli kunniahimoisten, hyvien ja huonompien koululaisten paikka.

Tanskis kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Tanskis kirjoitti...

Stakes puhuu puolestani: http://www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/Tiedotteet/2007/69_2007.htm

:)

jami kirjoitti...

Että ammattiin opiskelevien nuorten terveystottumukset on huonompia kuin lukiolaisilla.
Voipi ruokatottumukset olla, mutta yläpää on terveempi kuin lukiolaisilla.

Lisään vielä esimerkkinä Jokelan lukioväkivalta.

Tanskis kirjoitti...

Eivätkös oikeat terveystottumukset ole juuri yläpään asioita? Vai jaloistako impulssimme saamme?

Myös ammattiin opiskelevat ovat uhkailleet omissa kouluissaan. Jokelan väkivalta puolestaan sattui tapahtumaan lukiossa, eikä muuta läheskään yhtä vakavaa ole tapahtunut lukioissa sen koommin kuin ammattikouluissakaan. Vai onko sulla muitakin esimerkkejä?

Raine kirjoitti...

Tekstin perusteella jää itselleni sellainen käsitys, että sen kirjoittaja on perehtynyt nykyiseen lukio-/ammattikoulukäytäntöön nimenomaan "lukiotasoisesti" - teoreettisesti.

"Aivan yleisesti myös tiedetään, että lukioihin mennään "etsimään itseään" ja "miettimään mitä minusta tulee isona""

Lukio on yleissivistävä koulutus joka antaa hyvän ja joissain tapauksissa ammattikoulua paremman pohjan jatko-opiskeluja varten. "Aivan yleisesti tiedettävät asiat" pohjautuvat tässä tapauksessa omiin mielipiteisiisi.

_Mielipiteesi_ lukio- ja ammattikouluopetuksesta on melko stereotyyppinen, mikä ehkä kuvastaa muutakin tietouttasi siltä sektorilta. Lukion passivoivasta opetuksesta sen verran, että eiköhän sekin ole hyvin paljon opiskelijasta itsestään kiinni, mutta joitakin asioita nyt on ensin käytävä läpi teoriatasolla. Tämä ei mielestäni kuitenkaan välttämättä passivoi opiskelijoita.

Itse teen kahden tutkinnon opintoja Jyväskylässä(datanomi+yo). Käytäntöä on toki jonkin verran, mutta ei niin paljon kuin kirjoituksesi perusteella voisi päätellä. Lisäksi oma näkemykseni on että ammattikoulu nykyisellä vaatimustasollaan opettaa omien kokemuksieni mukaan lähinnä laiskaksi.

Sinulla on melko teräviä mielipiteitä ja monesta asiasta olen kanssasi joissain määrin samaa mieltä. Joitain mielipiteitä ja perusteluitasi lukiessani en voi kuitenkaan kuin lainata Mark Twainia:
"Selvittäkää ensin tosiasiat, sitten voitte vääristellä niitä mielenne mukaan."

Jami kirjoitti...

Yleissivistävän (mitä se on?)lukion merkitys ja rooli heikentyy, koska markkinatalouden periaatteiden mukaan eri ammattien palkkakehitys muuttuu yleissivistävän koulutuksen saaneille jatkuvasti epäedullisemmaksi. (Ylitarjonta)

Työmarkkinoilla on jatkuva pula esim. hitsaajista, lvi-asentajista, lähihoitajista, kirvesmiehistä, maatalouslomittajista cnc-sorvareista, yleensäkin ammattikoulutuksen saaneista.

Kysynnän ja tarjonnan lain mukaan niillä aloilla missä on pulaa tarjonnasta palkat nousevat. Ja päinvastoin, niillä aloilla missä on ylitarjontaa työntekijöistä, palkkakehitys kriisiytyy.

Yliopistojen tutkijat saavat hädin tuskin 2000 € kuussa pätkätöissään.
Palkka tulee kaiken lisäksi usein apurahana mistä ei kerry eläkettä.

Tilanne lukioissa muistuttaa maatalouden ylijäämäväestön tilannetta 1800-luvulla. Sille ei enää löytynyt paikkaa yhteiskunnassa, työtä eikä toimeen tuloa. Seurauksena oli häjyily tai muutto Ameriikkaan.

Joka tapauksessa kouluammuskelu tapahtui lukiossa eikä ammattikoulussa.

Ps. Rainen linkki aiheutti ainakin minulle ongelmia.

Jami kirjoitti...

Tämä teema on ajankohtainen sikäli, että vastikään tanssittiin lukioissa vanhojen tansseja.

Kyseessa on selkeä symbolinen siirtymäriitti. Sellaiset ovat tavanomaisia kaikissa kulttuureissa. Aikuistumisriitti (rippikoulu),siviilisäädyn muutosriitti (avioliitto) jne..

Lukiolaisten siirtymäriitissä tytöt pukeutuvat pikku prinsessoiksi eikä suinkaan kansan/kansallispukuihin.

Tanssit, joita vanhojen tansseissa matkitaan on vanhoja sääty-yhteiskunnan aikaisen joutilasluokan hovitansseja.

Näin lukiolaisten vanhojen tansseista välittyy sellainen kuva, että kyseessä on siirtymäriitti, jossa siirrytään "tavallisen" kansan parista "ylempään säätyyn", joutilasluokan jäseneksi.

Jos näin ei olisi niin tokihan pukeuduttaisiin kansanomaisesti ja tanssittaisiin rahvaan tansseja.

Ps. Hmm. Pitäisiköhän tästä kehittää vielä erillinen oma juttu etusivulle. Kyllä se voisi olla sen arvoinen;)

Raine kirjoitti...

Yleissivistäväpä hyvinkin. Globaalissa maailmassa etenkin kielitaidon merkitys kasvaa jatkuvasti. Kielet ovatkin eräs niistä aineista joiden tasossa, vai pitäisikö sanoa opetuslaajuudessa, on huomattava ero lukion ja ammattikoulun välillä.

Lukio toimiikin mielestäni hyvänä pohjana kielten opiskelulle ja eikös venäjää taitavista ole tälläkin hetkellä pulaa. Siihen vielä jonkinlainen kaupallisen alan (korkeakoulu)tutkinto päälle niin luulisi töitä löytyvän, eikä siellä liikkuvat palkatkaan ihan huonoja ole. Kielten opiskelu ylipäätään mahdollistaan työskentelyn myös ulkomailla.

"Yliopistojen tutkijat saavat hädin tuskin 2000 € kuussa pätkätöissään."

Tuo tutkija on yksi esimerkki. Ekonomin (kauppatieteiden maisteri) palkka yksityisella sektorilla v. 2006 oli 2810€/kk ja koko ekonomikunnan keskipalkka 4766€/kk, riippuen hieman minkätyyppinen ekonomi on kysymyksessä.

Kaikki eivät kuitenkaan tulevaa ammattia pohtiessa mieti vain palkkaa. Itselläni ainakin tähän mennessä eniten vaikuttanut se, mistä olen itse kiinnostunut. Toki palkka kuitenkin on omiaan vahvistamaan näitä kiinnostuksen kohteita :)

Mitä linkkiin tulee, en usko sen aiheuttaneen minkään asteisia ongelmia. Mikäli käytössäsi oli Internet Explorer -selain, kannattaa linkkiä testata jollain muulla selaimella, esimerkiksi mozilla firefoxilla ;)

Raine kirjoitti...

"Ekonomin (kauppatieteiden maisteri) palkka yksityisella sektorilla v. 2006 oli 2810€/kk ja koko ekonomikunnan keskipalkka 4766€/kk, riippuen hieman minkätyyppinen ekonomi on kysymyksessä."

Vielä korjatakseni omia kirjoitusvirheitäni, tuo 2810€/kk oli siis keskimääräinen ekonomin alkupalkka vuonna 2006.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä opiskelu kannatta mutta ei sentään mikä tahansa opiskelu. Esim. lukio-opiskelu.