Jyväskylän yliopiston juhlasalissa oli 22.9.2005 tilaisuus jossa keskusteltiin kaupungin taloustilanteesta. Paikalla oli 27 henkilöä alustajat mukaan lukien. Kh:n pj. Koskinen ja kj. Andersson alustivat keskutelutilaisuuden. Se kesti yhden tunnin. Sen jälkeen jäi toinen tunti aikaa keskustella kaupungin taloustilanteesta.
Päällimmäiseksi jäi kuva,että eihän kaupungilla mitään talouskriisiä olekaan vastoin julkisuudessa esitettyjä tietoja! Velkaantumisvauhti ei myöskään ole kovin kummoinen. Tuli selväksi, että kaupungin tuottamiin ylellisyyspalveluihin ei tarvitse puuttua,vaikka ylellisyyspalveluiden tuottamista ei edes mikään laki velvoita.
Oikeesti köyhällä ja vakavasti velkaantuvalla kunnalla ei olisi varaa ylläpitää omaa sinfoniaorkesteria, golf-kenttää, olla mukana raviratabisneksessä, avustaa auto- ja jääurheilua, ylläpitää IB-lukiota ja omaa opettajaa neljää suomea osaavalle "ruotsinkieliselle" lapselle Kuokkalan koulussa.
Oikeesti köyhä ja velkaantuva kunta ostaisi sinfoniaorkestelipalvelut ostopalveluina,luopuisi golf-kentästä eikä avustaisi kaikkein kalleimpia urheilulajeja, lakkauttaisi IB-lukion ja etsisi halvemman ratkaisun neljän (4) "ruotsinkielisen" lapsen opetukseen.
Ylellisyyspalvelut olivat selvästi virkamies- ja luottamusmiesjohdon erityissuojeluksessa. Se tuli ainakin ihan selväksi illan aikana.
Näin ollen yllä mainittujen tosasioiden valossa tuli toteennäytetyksi,että kaupungin talous on erinomaisessa kunnossa. Rahaa riittää eikä velka kasva erityisen nopeasti.
Jotkut toivorikkaat puheenvuoron käyttäjät toivoivat lisärahaa veronmaksajilta. Keinoina esitettiin kuntaliitosten yhteydessä annettavaa porkkanarahaa ja veroäyrin korotusta. Se olisikin taas oiva keino olla tehostamatta kuntaorganisaation toimintaa ja palveluiden tuottamista.
Edelleen elää haaveet suurkunnasta,jossa työssäkäyntialueen rajat olisi niin kaukana, että kuntien välistä verokilpailua ei olisi. Silloinhan alueella olisi vain yksi iso monopolikunta!
Työssäkäyntialueen asukkaat eivät voisi muuttaa halvemman ja paremmin hoidetun kunnan asukkaaksi. Mikäs sen mukavampaa mukavuudenhaluiselle kuntajohdolle olisi. Ei mitään verokilpailua kuntien kesken! Olisi vain yksi kunta, jonka läpimitta olisi vähintään 100 km. Silloin kunnan luottamus- ja virkamiesjohto saisi elää kuin pellossa.
Tilaisuus meni sikäli hyvin, että kun sai puheenvuoron sitä ei saanut enää sen jälkeen toista kertaa. Paitsi jos oli pj:n tuttava. Monet keskustelijat olivatkin vanhoja poliittisia tuttuja keskenään, koska kutsuivat toisiaan etunimiltä.
Eikö heillä olisi ollut aikaa keskustella yleisesti tunnetuista asioista valtuustossa ja omien puolueidensa kokouksissa? Pitikö sitä aikaa tulla viemään kaupunkilaisilta kaupunkilaisille tarkoitetussa tilaisuudessa?
'
Päällimmäiseksi jäi kuva,että eihän kaupungilla mitään talouskriisiä olekaan vastoin julkisuudessa esitettyjä tietoja! Velkaantumisvauhti ei myöskään ole kovin kummoinen. Tuli selväksi, että kaupungin tuottamiin ylellisyyspalveluihin ei tarvitse puuttua,vaikka ylellisyyspalveluiden tuottamista ei edes mikään laki velvoita.
Oikeesti köyhällä ja vakavasti velkaantuvalla kunnalla ei olisi varaa ylläpitää omaa sinfoniaorkesteria, golf-kenttää, olla mukana raviratabisneksessä, avustaa auto- ja jääurheilua, ylläpitää IB-lukiota ja omaa opettajaa neljää suomea osaavalle "ruotsinkieliselle" lapselle Kuokkalan koulussa.
Oikeesti köyhä ja velkaantuva kunta ostaisi sinfoniaorkestelipalvelut ostopalveluina,luopuisi golf-kentästä eikä avustaisi kaikkein kalleimpia urheilulajeja, lakkauttaisi IB-lukion ja etsisi halvemman ratkaisun neljän (4) "ruotsinkielisen" lapsen opetukseen.
Ylellisyyspalvelut olivat selvästi virkamies- ja luottamusmiesjohdon erityissuojeluksessa. Se tuli ainakin ihan selväksi illan aikana.
Näin ollen yllä mainittujen tosasioiden valossa tuli toteennäytetyksi,että kaupungin talous on erinomaisessa kunnossa. Rahaa riittää eikä velka kasva erityisen nopeasti.
Jotkut toivorikkaat puheenvuoron käyttäjät toivoivat lisärahaa veronmaksajilta. Keinoina esitettiin kuntaliitosten yhteydessä annettavaa porkkanarahaa ja veroäyrin korotusta. Se olisikin taas oiva keino olla tehostamatta kuntaorganisaation toimintaa ja palveluiden tuottamista.
Edelleen elää haaveet suurkunnasta,jossa työssäkäyntialueen rajat olisi niin kaukana, että kuntien välistä verokilpailua ei olisi. Silloinhan alueella olisi vain yksi iso monopolikunta!
Työssäkäyntialueen asukkaat eivät voisi muuttaa halvemman ja paremmin hoidetun kunnan asukkaaksi. Mikäs sen mukavampaa mukavuudenhaluiselle kuntajohdolle olisi. Ei mitään verokilpailua kuntien kesken! Olisi vain yksi kunta, jonka läpimitta olisi vähintään 100 km. Silloin kunnan luottamus- ja virkamiesjohto saisi elää kuin pellossa.
Tilaisuus meni sikäli hyvin, että kun sai puheenvuoron sitä ei saanut enää sen jälkeen toista kertaa. Paitsi jos oli pj:n tuttava. Monet keskustelijat olivatkin vanhoja poliittisia tuttuja keskenään, koska kutsuivat toisiaan etunimiltä.
Eikö heillä olisi ollut aikaa keskustella yleisesti tunnetuista asioista valtuustossa ja omien puolueidensa kokouksissa? Pitikö sitä aikaa tulla viemään kaupunkilaisilta kaupunkilaisille tarkoitetussa tilaisuudessa?
'
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti