Suomen kannattaisi päivittää kielipoliittista strategiaansa. Ruotsi uusii kielilainsäädäntöään nimenomaan englannin vaikutusvallan vähentämiseksi. Ruotsin kielestä tehdään lainsäädännöllä Ruotsin ainoa virallinen kieli. Suomessa olisi syytä argumentoida suomen kielen aseman vahvistamistarvetta samalla tavoin; englannin kielen ylivallan estämistarpeella. Samat argumentit,joita käytetään Ruotsissa voidaan ottaa käyttöön Suomessa. Sillä tavalla voidaan perustella tarvetta antaa suomen kielelle virallisen kielen asema Suomen perustuslaissa. Suomen perustuslaki ei tunne käsitettä virallinen kieli, vaikka julkisuudessa toista usein väitetään.
Tätä lähestystapaa käyttäen voidaan saavuttaa päämäärä: suomen kielestä ainoa virallinen kieli Suomeen.
Nykyinen lähestymistapa, jossa ruotsille on annettu Suomen kielipoliittisessa keskustelussa se asema, joka on englannilla Ruotsin kielipoliittisessa keskustelussa ei ole paras mahdollinen. Tai ainakin kannattaisi pohtia olisiko siinä säätämisen varaa. Samalla vähenisi kielikiistely ruotsinkielisen vähemmistön ja vaikutusvaltaisen Rkp:n ja sen säätiöiden edustajien kanssa. Ei kai suomalainen kansanpuolue, Rkp, rupea puolustamaan englannin ylivaltaa? Eikä suomalainen kansanpuolue voi toimia suomen kielen aseman vahvistamista vastaankaan ollakseen uskottava suomalainen puolue.
Englannin kielen vaikutuksen vähentäminen käy perusteeksi ruotsin kielen aseman parantamiseksi Ruotsissa. Sama argumentti menettelee suomen kielen aseman vahvistamisen puolesta Suomessa! Kuka voi esittää,että pienen 5-prosenttisen vähemmistön kieli voisi olla Suomessa virallinen kieli! Ei sellaista hullua olekaan! Tälla tavoin tulisi uusia kannattajia Suomen kielilainsäädännön ja Suomen perustuslain muutoksen toteuttamiseksi. Samalla Suomalaisuuden liitto profiloituisi uudella tavalla julkisuudessa.
Osana päivitettyä strategiaa suomenruotsi määritellään kotimaiseksi kieleksi toisin kuin nyt, kun se asema on annettu Ruotsin kielelle.Suomalaisuuden liitto ojentaisi näin "sovinnon käden" yli kielirajan,kun suomenruotsi saisi Suomalaisuuden liiton ansiosta kotimaisen kielen aseman ja suomenruotsia alettaisiin kehittää kotimaisena kielenä valtion tuella.
(Kuva: Suomen Mieli 1/2005 )
2 kommenttia:
Eikö ruotsissa ole suhteellisesti ottaen vielä suurempi vähemmistökieliosuus kuin suomessa?
Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä miten RPK argumentoi siitä tosiasiasta, että "emämaassakin" aletaan jo huolestua valtakielen asemasta.
Ruotsin puhujia on enemmän kuin suomen puhujia. Näin ollen on loogista,että harvinaisempaa ja vähemmän puhuttua kieltä pitäisi tukea enemmän. Nyt tilanne on päinvastainen tuossa suhteessa.
Suomalaisten valitsemat kansanedustajat eivät ole olleet tehtäviensä tasalla. Ne pitää panna laajasti vaihtoon vuoden 2011eduskuntavaaleissa. Tai sitten Suomeen on perustettava Suomalaisten kansankäräjät jotka alkavat ajamaan suomenkielisten suomalaisten asioita eteenpäin.
Ihmeellistä myös on,että Suomen eduskunnassa ei ole suomalaista eduskuntaryhmää, mutta sen sijaan on ruotsalainen eduskuntaryhmä.
Monta muutakin asiaa on täysin vinoutuneessa tilanteessa. Pakkoruotsin vastaisuus ei yksin riitä saamaan isoa käännettä aikaiseksi. Pitää rekrytoida muutoksen kannattajia tuolla strategialla mikä on otettu Ruotsissa käyttöön. Ja muuten Ranskassa myös.
Latvia ja Viro on myös hyviä vertailukehittämisen kohteita.
Suomen päättäjät eivät ole hereillä näissa asioissa kunnes tulee joku kielipolitiikan "halla-aho" ja haastaa kansalle annetut väittämät.
Esim. Erkki Tuomioja, Paavo Lipponen ja T.Halonen eivät ole koskaan tehneet mitään suomen kielen aseman parantamisen hyväksi missään, mutta sitäkin enemmän he ovat olleet ruotsin ja Ruotsin asialla. Viimeksi Tuomioja Vasabladetissa vastikään.
Lähetä kommentti