torstaina, tammikuuta 03, 2013

Senaatintorilla tapahtuu

Uusi perinne alkoi Helsingin Senaatintorilla uuden vuoden aattona.

Kunnelkaa Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen uuden vuoden puhetta. Ilme on hallinnollis-poliittisen eliitin edustajalla vähintäänkin hämmentynyt. Tällaista ei ole ennen kuultu uuden vuoden puheen aikana rahvaan suusta.

Eikä ehkä koko Senaatintorin historian aikana?

Tässä on uuden perinteen alkaminen ikuistettu internettiin. Tervetuloa vuoden 2013 lopussa jälleen Senaatintorille.
´
Kuva: YLE

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Uudet tuulet puhaltelee.

mm.työttömyyttä on helpompaa ymmärtää ja sietää JOS on valmiudet käsitellä kaikkea tätä näkemäänsä ja kokemaansa systemaattista kielisyrjintää, -ja ennen kaikkea valmiudet hyväksyä olemassa oleva räikeät rasistiset faktat ja tekemään johtopäätökset siitä mitä kaikkea onkaan itse omalla kohdallaan valmis uhraamaan tämän rasistisen ja positiivisella syrjinnällä keulivan sosiaalisen markkinatalouden jatkuvuuden hyväksi.

Jos vertailee työelämän palkkoja ja pelisääntöjä yleisemmin niin lienee helppoa huomata ettei tuottavuus sen koommin kuin muitakaan oikeita markkinatalouden pelisääntöjä ole tarkoitettukaan sovellettavaksi tasapuolisesti kaikille. Ei sinne päinkään, -riskit, laskut ja kaikki vastuu on ulkoistettu niille epätoivoisille suomimoukille jotka suostuvat tähän kaksilla korteilla käytävään epäreiluun kuppaukseen.

Rikkaiden yksityishenkilöiden omistamien zombipankkien hengissäpito ja niiden ongelmien säännöllisesti toistuva sosialisointi veronmaksajille kirkastaa kaksilla korteilla pelattavaa epäreilua kuvaa entisestään.

Systeemi on läpeensä mätä!

YLE-vero kaikessa huvittavuudessaan kuvastaa loistavasti ko.markkinataloutta! Tässä meillä on kaikkialla suuna päänä paasaava totuuden torvi joka tietää miten markkinataloudessa eletään ja miten siinä pärjätään! Verovaroilla!

Ruotsia molkottavan byrokratiamme pulskan suojaisa ja kaiken kattavan hyvinvoiva askartelu tässä itse omaksi virkatyökseen luomassaan määräysten ja anomusten sadistisen sokkeloisessa lupalabyrintissä paljastaa että markkinatalouden sijaan elämme pikemminkin jossakin hyvin omituisella ja sairaalla tavalla kieroutuneessa “positiivista syrjintää” soveltavassa, -itse itseään omilla sekavilla ja osin täysin mielipuolisen ristiriitaisilla byrokraattisilla määräyksillään tärkeäksi tekevässä sosiaalisessa markkinataloudessa.

jatkuu..

Anonyymi kirjoitti...

Kaikki yrittämiseen liittyvät riskit, laskut ja kaikki vastuu on ulkoistettu niille suomalaishulluille jotka suostuvat tähän kaksilla korteilla käytävään epäreiluun kuppaukseen.

Elämme yhteiskunnassa jossa hyvinvointi jakautuu tasan sen mukaan miten hyvin olet onnistunut sijottautumaan “positiivisella syrjinnällä” keulivaan byrokraattiseen yhteisöön. Eli kuinka onnistumme pääsemään julkishallinnon suojaisiin leipiin.

Tälle positiivisella syrjinnällä keulivalle sosiaaliselle markkinataloudelle byrokratia itsessään on kuin suunnaton pääomien järvi, -järvi joka muodostuu lukemattomista joista ja puroista. Kaikki kostonhimoista sadismia muistuttavat verotuskohteet ovat kuin uusia kanavia, ojituksia tms. joilla saadaan lisää uutta vettä tähän byrokratiaamme jatkuvasti pulskistavaan yltäkylläisyyden järveen.

Byrokraatit valvovat mustasukkaisesti ja vaivojaan säästelemättä veden jatkuvasti yltyvää virtaamista. Jokainen veroalamaiselle sysätty sakkolappu lisää virtausta ja jokainen konkurssiin huiputettu yrittäjä aiheuttaa kollektiivista tyydytystä ja vahingonilosta kumpuavia riemunkiljahduksia kaikkialla järviseudulla. Seuraahan siitä usein jopa sukupolvia kestävä velkaloukko, kaukaisia perintöjä ajallaan rokottava vuolaan tasainen pääomien virta.

Kaikki haluaisivat julkiselle sektorille, ihan kaikki, -tämä siitäkin huolimatta että kaikki se on todellisuudessa räätälöity vain sille tietylle väestönosallemme. Silti kaikki muutkin haluaisivat pystyttää mökkinsä ja perustaa koko elämänsä ja elantonsa tämän yltäkylläisyyttä pursuavaan pääomien järven turvallisille rannoille, -elää siellä ihan niinkuin siellä ollaan elelty aina ennenkin, ilman huolen häivää.

Halu ja tahto päästä osalliseksi tämän järven antimista, lähentelee orgastista pakkomielteisyyttä, eikä suinkaan mikään ihme kun ymmärtää minkälaisessa sadistisen mielipuolisessa pykäläruteikossa kaikki muut, järven elämästä osattomaksi jääneet joutuvat rämpimään.

Se miksi byrokratia on näin äärimmäisen monimutkainen, johtuu juuri siitä, että silloin siitä voidaan kupata suunnattomia pääomia ulos, ilman että kukaan huomaa mitään. Suunnattoman laskutuksen sekamelskaan voidaan kätevästi piilottaa vaikka mitä. On harhaluulo, että “hyvinvointiyhteiskunta” tarkoittaisi yhtään mitään muuta kuin byrokratian hyvinvointia. Tavallinen kansalainen on vain se elinvoima, josta tuon parasiitin elinvoima imetään, uskokaa pois, viimeiseen verenpisaraan asti.

-Kun tilanne on edellä kuvattu, voitaneen nähdä että byrokratia on lähinnä vain elinkeino byrokratiassa työskenteleville. Tarkoitus ei suinkaan ole mikään yhteiskunnan funktionaalisuus, vaan kyseessä on vain ja ainoastaan elinkeino, missä yhteiskunnan funktionaalisuus on vain kosmeettinen motiivi.

Siinä missä esim. yritystoiminnassa joutuu miettimään oikeasti toimivan konseptin, tuolla järven rannalla riittää ainoastaan idea, mitä haluaisi pakottaa muille ihmisille omaksuttavaksi. Ja se ideahan voi olla aivan mitä tahansa, kuten “kokonaan autoton sukupolvi” tms. täydellisen älyvapaata. Ideat mitä siellä muodostetaan kun on ihan oikean oikeasti suoraan lastensaduista. Saduista, joiden tarkoitus oli varoittaa lapsia ennen vanhaan juuri näistä kehityskuluista.