Maantiepyorailykausi kaynnistyi Mallorcalla

Maantiepyorailykausi kaynnistyi jalleen Espanjassa,Mallorcalla. Kilometreja alkoi kertya valittomasti. Saatila sopiva n. 16-18 astetta lamminta. Pyora vuokraamosta,Univega 30 vaihdetta.

Nopeusrajoitukset hiukan hillitsevat vauhtia. Luulin,etta kuvan liikennemerkki edellyttaa 40 km:n vahimmaisnopeutta kunnes joku pitkan katalaanin lukenut suomensi sen suurimmaksi sallituksi nopeudeksi. Jarruttelinkin loppumatkan.
Tama on absoluuttinen fakta.

Jk. Kirjoituksen osittainenkin lainaaminen Turun Sanomiin on kielletty.

Playa de Palman rantabulevardi on pyöräilijöiden suosima väylä. Hotelli Rodes piti meistä huolen.

Purjelautailijat ja leijalautailijat (leijasurffaus) valtasivat Playa de Palman lahden heti sopivien tuulten aikana.

Ihmeteltiin,että ne eivät sotkeudu toistensa naruihin.

Rkp saa kritiikkiä mediassa

Sosiaalisessa mediassa on ihmetelty jo vuosia Rkp:n perinnettä jakaa tunnetun rasistin, A.O.Freudenthalin,nimelle omistettua kunniamitalia. Sitä samaa jonka mm. Paavo Lipponen (sdp) on käynyt pokkaamassa Rkp:n puoluekokouksessa.

Vanha media on kohteliaasti vaiennut siitä kunnioituksesta rikasta säätiöpuoluetta kohtaan eikä Rkp:n kummallisia perinteitä ole kritisoitu. Oisko uusi aika koittamassa?

Tässä maistiaisena osa Iltalehden pääkirjoituksesta 31.3.2012.

...lainaus alkaa....

Suomenruotsalaiset tahot puhuvat "kieli-ilmaston kärjistymisestä". RKP tekee näin aina vaalien lähestyessä. Epäilemättä primitiivisiä möläyksiä on silti päässyt ainakin aiempaa helpommin julkisuuteen. Tietenkin internetissä.

Kauhistelun rinnalla suomenruotsalaisten kannattaisi pohtia asennoitumistaan suomenkielisiin. Wallin tuomitsi jopa sanan "kielipolitiikka". Hufvudstadsbladetissakin se myönnettiin asialliseksi termiksi. Kesällä 2013 tulee kuluneeksi 150 vuotta kielipolitiikan ydinratkaisusta eli Snellmanin kieliasetuksesta. Vasta se teki suomen Suomessa tasa-arvoiseksi.

Itsetutkiskelu kannattaisikin alkaa historiakuvasta. Suomenruotsalaiset soimaavat yhä 1930-lukua, jolloin Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Urho Kekkonen kumppaneineen ajoi aitosuomalaisuutta.

Suomenkielisten valtaosa on ajat sitten tunnustanut entisajan liioittelut. Suomenruotsalaiset jakavat sen sijaan edelleen Freudenthal-mitaleja johtavan rasistinsa kunniaksi.

"Itäruotsalaisen" opin mukaan suomenkieliset ovat alempaa rotua. Vielä äsken Paul Lillrank väitti, etteivät he ole luoneet koskaan mitään. Kuitenkin Suomen ainoa "täysi" tiedenobelisti A.I. Virtanen oli suomenkielistä sukua. Ja joutui hankkimaan maatilansa Sipoosta bulvaanin avulla.

...lainaus päättyy...

Jk. Ahvenanmaalla,joka tekee eduskunnassa läheistä yhteistyötä Rkp:n kanssa, haluttiin kieltää Maarianhamina- ja Ahvenanmaa-sanat kartassa. Wallin pani vielä paremmaksi. Hän halusi kieltää kielipolitiikka-sanan,vaikka se on Rkp:n ideologian keskeinen hernekeppi.

Pakkoruotsi-sananhan Rkp on halunnut myös kieltää aikoja sitten,mutta jääräpäiset suomalaiset (finnar) puhuvat vaan suomeaan ihan omilla sanoillaan ilman Rkp:n lupaa.

(Kuva: Ansalanka, Timo Sepänmaa, Kivikauden kylä, Saarijärvi)

Jyväskylän parturit edelläkävijöinä

Jyväskylän Kähertäjäin Osasto (yhdistys ) perustettiin ennen Suomen Kähertäjäin Liiton perustamista elokuussa 1917. Muutoinkin Jyväskylän parturit ja kähertäjät olivat edelläkävijöitä.

Turussa liiton vuosikokouksessa oli osasto edustettuna useammallakin jäsenellä. Turussa 17.-18.8.1925 osastoa edusti viisi jäsentä, Matti Auer, Artturi Ranta, Hilda Ruotsalainen ja Tapani Luutinen. Sekä liittohallituksen jäsenenä Heikki Ollilainen. Ollilainen oli Jyväskylän ensimmäisen varsinaisen parturiliikkeen perustaja (Vapaudenkatu 57).

Oli lähdetty näin joukolla, koska käsiteltävät kysymyksetkin olivat tärkeitä.  Niihin kuuluivat suomen kielen muuttaminen liiton viralliseksi kieleksi.  Suomalaisten voimaa tarvittiin kokoukseen.

Tämän kokouksen kielikysymyksen ratkaiseminen oli kova urakka, joka päättyi siihen, että liitosta tehtiin yksikielinen. Jyväskylän osaston edustajat joutuivat jyrkän kantansa vuoksi niin ahtaalle, että laivamatkalla ruotsalaissiiven edustajat uhkasivat heittää jäyräpäät sisämaan korpiedustajat mereen,mutta uhkaukseksi se kuitenkin jäi.

Näin vuonna 1925 Suomen Kähertäjäin Liiton viralliseksi kieleksi tuli Suomen kieli.

Lähde: Parturien ja kähertäjien 50-vuotistaival Jyväskylässä; Uuno Pitkänen, 15.3.1968

Artturi "Ate/Atte" Ranta (1895-1931) on plokistin isoisä.

Kuva: Ollilaisen parturiliike 28.7.1919 Vapaudenkatu 57. Vasemmalla Artturi Ranta

Yleishyödylliset säätiöt

Tässä olisi hallitukselle oiva keino laajentaa veropohjaa,mutta valitettavasti verojen maksaminen ei ole yleishyödyllistä toimintaa:

Yleishyödylliset yhteisöt nauttivat laajasta verovapaudesta:

•Verovapaita ovat yleishyödyllisen yhteisön saamat jäsenmaksut, osingot, korot, vuokratulot osakehuoneistosta, siirtokelvottomalla vuokrasopimuksella vuokratulla tontilla olevan rakennuksen edelleen vuokraamisesta saatu tulo, lahjoitukset sekä luovutusvoitot muusta kuin elinkeinotoimintaan kuuluvasta omaisuudesta.
•Julkisyhteisöjen toiminta-avustukset yleishyödylliseen toimintaan ovat verottomia.
•Yleishyödyllinen yhteisö on perintö- ja lahjaverotuksessa verovapaa
(Perintö- ja lahjaverolaki PVL 2 §).

Katsokaapas esim. Aktia-pankin suurimmat omistajat jos kiinnostaa.

Tai esimerkiksi Wärtsilä.

Tai Konecranes Oyj.

Ai että ei kiinnosta veropohjan laajentaminen? No ei pidä sitten valittaa veroista ml. alv.

Foundation, stiftelse=säätiö

(Kuva: YLE )