Pahamaineinen Holsti

Hymy-lehti 7.1.2009:

Lainaus alkaa...

Näin asuu uusi tähtiministeri!
"Uuden opetusministerin Henna Virkkusen koti sijaitsee Jyväskylässä alueella, jolla on hieman ristiriitainen maine. Virkkunen asuu vanhassa, puisessa omakotitalossa työläisten ja rintamamiesten suosimassa Holstin kaupunginosassa. Holstin maine on levoton ja moni jyväskyläläinen kavahtaakin kaupunginosaa. Katso tarkemmin tammikuun Hymystä, miten nopean uran huipulle tehnyt tähtiministeri asuu kihlattunsa, Hankasalmen kunnanjohtajan, Matti Mäkisen kanssa. Tilaa talossa on reilusti, yli 200 neliötä!"

Lainaus loppuu...

Silloin kun siinä asui Ryytin Kaija, vuoteen 1994, oli neliöitä n. 40. Ei vesijohtoa, viemäriä, kaupungin kaivo tontin rajalla, ei saunaa. Sen jälkeen taloa on laitettu aika reippaalla kädellä. Liiteri on purettu pois. Maakellari taitaa sentään vielä olla paikoillaan. No kyllä se talo oli aika levottaman maineessa. Hoitamaton tontti ja yhtä hoitamattoman näköset asukkaat, mutta tontti on aurinkoinen ja Holstin paras. Tai no ainakin yksi parhaimpia. Holsti on Jyväskylän säilytettäviä pientaloalueita.
(Kuva: Hymy tammikuu 2009)

Holsti - arvokas ympäristön suojelualue

Vanha Holsti rakennettiin pääasiassa 1920-luvulla. Nyt alueen miljöö ja suuri osa rakennuksista on suojeltu. Tehkäämme pieni syyskävely Wanhassa Holstissa.

Hokka: Karjalainen:

Kaponen(taustalla Husson piharakennus):

Nokisalmi:


Husso (taustalla Vesander/Nokkala):

Lahtinen (takana Ryyti Martti, Kaija ja Jorma):

Takana pilkoittavassa punaisessa talossa asuu nykyisin opetusministeri Henna Virkkunen perheineen. Ks. myös Hymy tammikuu 2009.

Holsti: Pakkaajantie 9/Holstintie 10

Kuinkahan monen elävän suomalaisen syntymäkoti on suojelukohde? Synnyin nimittäin tuossa mökissä. Nyt se on suojeltu. Eikä siinä vielä kaikki; myös piharakennus on suojeltu! Sopii ilmoittautua jos on kohtalotovereita paljonkin.

Tapaus oli sikäli ikävä siihen aikaan, että pienokaisen vanhemmat eivät olleet aviossa. Niinpä hätiin kutsuttiin pappi. Lapsi oli syntynyt aamuyöllä mutta oli sunnuntai. Hätätila oli kuitenkin siinä määrin suuri, että Armas Ostela tuli korjaamaan tilanteen säädylliseksi.

Äiti lepäsi olohuoneen vuoteella lapsi vieressään. Isä asennossa sängyn vieressä ja vihkiminen suoritettiin. Kustannustehokkuudesta todistanee se, että joku hoksasi, että "saman tienhän tuon lapsenkin voisi kastaa". Ja eikun nimen keksintään. Ja hyvä tuli. Ostela kastoi saman tien lapsenkin. Myöhemmin väitettiin,että päivä oli Armas Ostelan ensimmäinen työpäivä.

Päärakennuksessa on 42 m2 tilaa. Yläkerrassa oli kylmä vierashuone. Savupiipun muurissa ja kivijalassa oli halkeama siitä syystä, että talvisodan aikana viereistä Kankaan paperitehdasta pommitettiin. Pommit putosi talon edessä olevalle pellolle. Myös pihan perällä olevan maakellarin etuseinä oli haljennut samasta syystä. Neuvostoliiton pommittajat luulivat Kankaan tehdasta kivääritehtaaksi ja siksi sitä pommitettiin. Ei osunut kumpaankaan tehtaaseen. Päärakennukseen on rakennettu jälkeenpäin eteistila. Katto on pellitetty ja ikkunoita suurennettu. Alun perin talossa on ollut pärekatto, jonka päälle oli myöhemmin ladottu tiilikatto. Komeron ikkuna on pysynyt samana.
Piharakennusta on myöhemmin jatkettu mikä näkyy katosta. Muutoin tiilikatto on entinen. Vasemmalta lukien siinä oli huussi, liiteri, saunakamari ja sauna. Saunakamari-saunassa oli ajan hengen ja asuntopulan vuoksi tietenkin vuokralainen. Saunomassa piti sen vuoksi käydä naapureissa Korpelan, Karjalaisen tai Hokan saunassa. Vesikin piti hakea naapurin kaivosta kun ei ollut omaa kaivoa. Koulun voimistelutunneilla olinkin sitten yksi harvoista joka pystyi kiipeämään käsivoimilla voimisteluköyttä myöten kattoon.