Näytetään tekstit, joissa on tunniste koulutus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste koulutus. Näytä kaikki tekstit

tiistaina, huhtikuuta 29, 2014

Sampo Terho "Pakkoruotsin kumotut perustelut"

Meppi Sampo Terho Uuden Suomen Puheenvuorokirjoituksessa "Pakkoruotsin kumotut perustelut" kumoaa kohta kohdalta kaikki pakollisen ruotsin perustelut. Ohessa osa perusteluista.

1.         Kaksikielisyys on rikkaus – Tämä on mielipide eikä järkiperustelu. Jokaisella on tietenkin oikeus omaan mielipiteeseensä, mutta toisaalta kukaan ei voi toisen puolesta määrätä, minkä hän kokee rikkaudeksi. Suomen valtion kaksikielisyys ei myöskään edellytä pakkoruotsin ylläpitämistä.
 
2.         Onhan kouluissa muitakin pakollisia aineita kuten matematiikka ja biologia, miksei siis myös ruotsi – Pakollisia aineita saa kouluissa olla jatkossakin, mutta yhtäkään niistä ei voi perustella sillä, “että onhan muitakin pakollisia aineita, siksi myös tätä opiskellaan” – tässähän ei perusteluna ole lainkaan asiasisältöä. Minkä tahansa aineen opiskelusta on osoitettava olevan hyötyä niille, joille se on pakollista. Matematiikan ja biologian perustiedot ovat tarpeellisia kaikille ja kaikkialla maailmassa, eli niille on selkeät yleishyödylliset perusteet, jotka ruotsilta puuttuvat.
 
3.         Pakkoruotsi edistää kielellistä monimuotoisuutta – Miten monimuotoisuus kasvaa siitä, että kaikki kansalaiset pakotetaan lukemaan yhtä ja samaa kieltä, laajemman kielivalikoiman sijaan?
 
4.         Ruotsin opettelu on hyvä tapa oppia muitakin kieliä – Varmasti vielä parempi tapa oppia muita kieliä on lukea juuri niitä, eikä välissä vuosia ruotsia. Ja vastaavasti muiden kielten osaaminen varmaankin olisi sitten myös hyvä tapa tarpeen tullen oppia helpommin ruotsia.
 
5.         Pakkoruotsi edistää kansainvälisyyttä – Todellisuudessa maamme hirttäytyminen kahteen kansainvälisesti pieneen kieleen (suomi, ruotsi) on paremminkin nurkkakuntaista, ei avautumista kansainvälisyydelle.
 
6.         Ruotsin kieli on sivistävää – Ehkäpä, mutta voiko kukaan tosissaan väittää, että se on sivistävämpää kuin vaikkapa ranska, saksa, espanja tai mikä tahansa muu kieli, jota osa oppilaista lukisi ruotsia mieluummin?
 
7.         Ruotsi ja ruotsin kieli ovat keskeinen osa historiaamme – Kyllä, mutta historiaa opiskellaan historiantunneilla.

Koko kirjoitus tässä

Em. on siis lainaus Sampo Terhon kirjoituksesta. Kohtia on kaikkiaan 16 kpl. Ne pitäisi jakaa joka kotiin Rkp:n ja sen apupuolueiden "iloksi".

keskiviikkona, toukokuuta 01, 2013

Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi

Kansalaisaloite "ruotsin kieli valinnaiseksi kaikilla kouluasteilla" on saanut kahdessa kuukaudessa kohta 
20000 allekirjoitusta. Tätä kirjoitettaessa 19381 kpl. Allekirjoituksia kerätään sähköisesti verkossa osoitteessa http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/.  Facebook-tykkääjiäkin on yli 8200 tässä vaiheessa. 

Lisäksi allekirjoituksia kerätään paperilomakkeilla.

Erilaisia kansalaisaloitteita on kymmeniä. Niitä voi seurata parlamentti.net-palvelussa tästä. Palvelun kautta voi seurata allekirjoitusten kertymistä tunti tunnilta.

Kansalaisaloitteen radiomainos tässä.

Kuvia

tiistaina, maaliskuuta 05, 2013

Kansalaisaloite - ruotsi vapaaehtoiseksi!

No niin nyt se on sitten saatu aikaiseksi! Kansalaisaloite ruotsin kieli vapaaehtoiseksi. Allekirjoitusten kerääminen alkoi eilen 4.3.2013. Vuorokaudessa kertyi allekirjoituksia 2200+ kpl. Allekirjoitusaikaa on vielä n. 180 päivää eli 6 kk.

Vapaa Kielivalinta ry, Kokoomuksen Nuorten Liitto, Perussuomalaiset Nuoret ja Suomalaisuuden Liitto julkaisevat kansalaisaloitteen ruotsin kielen vapaaehtoisuudesta. Aloitteessa esitetään, että hallitus ja eduskunta ryhtyvät toimiin ruotsin kielen opiskelun muuttamiseksi vapaaehtoiseksi. Kansalaisaloitteen voi allekirjoittaa maanantaina 4.3. lähtien. Lisätietoa aloitteesta löytyy osoitteessa: http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/

Linkin kautta on helppo allekirjoittaa tämä aloite. Tarvitaan vain pankkitunnukset.

Jospa Suomikin siirtyisi vähitelleen länsieurooppalaiseen enemmistödemokratiaan tätä reittiä.

Kuva: Facebook

maanantaina, maaliskuuta 04, 2013

Opetusministeri Gustafsson jälleen


"Saudi-Arabia on aloittanut hiljattain maailman kalleimman ja laajimman opetusalan uudistusohjelman, jota toteuttaessaan se pitää Suomea esikuvana ja mallimaana. Ohjelmaan käytetään tulevien viiden vuoden aikana joka vuosi Suomen valtion vuosibudjetin verran rahaa. Sillä rakennetaan tänä aikana tuhansia kouluja, joihin myös hankitaan palvelut, kalusto, opinto-ohjelma ja opetus ulkomailta."

Saudi-Arabiassa järjestettiin suuret opetusalan messut,jossa Suomi oli pääosassa. Opetusministerillämme ei ollut aikaa osallistua kyseisiin messuihin kun aika menee muuhun. Esim. pakkoruotsin puolustamiseen.

Eräs tärkeimmistä toimijoista koulutusviennin alalla on jyväskyläläinen Educluster Finland Ltd. Se on saanut isoja kauppoja opettajakoulutuksen alalta mm. Saudi Arabiasta. Samalla Educluster Finland on edistämässä oikeata tasa-arvoa tuolla alueella.

No miten kävi. Kun Katainen ja Stubb halusivat sitten saada tapaamisen saudien kanssa se ei enää käynyt. Opetusministerimme oli jo sössinyt tilanteen.

Näin käy kun hallituksen suurin panostus kansainvälisyyteen nojaa Ruotsi-Suomen aikaisiin kriteereihin.

Niinpä:

"Silti tapahtumaketjulla tuhlattiin erinomainen mahdollisuus tukea suhteellisen vähällä vaivalla Suomen viennin monipuolistumista ja uusien vientiyritysten pääsyä keskimääräistä huomattavasti vaikeammin valloitettavalle markkinapaikalle."

Teksti Hannu Pesonen, Riad

Opetusministeri ei ymmärtänyt alun perin,että kakkosvitjan miehen lähettäminen edustamaan Saudi-Arabiaan oli paha virhe. Nyt voi toivoa,että ymmärtää.

Kuva

maanantaina, helmikuuta 04, 2013

Ruotsin kieli vie "leijonan osan" voimavaroista

Raakaa faktaa siitä miten Suomen hallitus käytännössä suhtautuu kansainvälistymiseen ja maapalloistumiseen. Suomen hallitus panostaa ennen kaikkea ruotsin kieleen! Kansainvälistyminen sopii juhlapuheisiin,mutta käytännössä Suomen päättäjät ovat hirttäytyneet pakolliseen ruotsiin. Se vie valtavasti voimavaroja.

Tässä on tietoa porukasta joka vastaa virallisen valtioideologian toteuttamisesta suomenkielisen nuorison keskuudessa.

Suomen ruotsinopettajat ry


•kaikkien ruotsinopettajien järjestö Suomessa
•yhdistykseen kuuluu 2 000 jäsentä peruskouluista, lukioista, ammatillisista oppilaitoksista, ammattikorkeakouluista, yliopistoista ja aikuiskoulutuslaitoksista

http://www.suomenruotsinopettajat.fi/etusivu.aspx

Suomen kielten opettajien liitossa (SUKOL)puolestaan on vain 5300 jäsentä.

http://www.sukol.fi/jasenyys/

Ts. jos ruotsin kielen opettajat kuuluvat myös SUKOLiin niin kielten opettajista n. 40 % opettaa ruotsia! Lukemattomille vieraille kielille jää loput 3300 opettajaa. Ilmeinen epäsuhta silloinkin jos ruotsin opettajat eivät ole SUKOLin jäseniä.

Tuo 2000 ruotsin opettajan joukko on eräänläinen vakituisen hallituspuolue Rkp:n etuvartio, joka huolehtii siitä,että suomenkielinen nuoriso pysyisi valtion määräämällä virallisella ideologisella linjalla kieliopoinnoissaan.

Ruotsin kielen opettajat on myös merkittävä eturyhmä,jolla on paljon hävittävää jos ja kun kielivapaus toteutuu.

Tosin ruotsin kielihän on heidän mielestään portti muihin kieliin,joten kyllä he pystyvät helposti opettamaan tietysti kaikkia muitakin kieliä.

Kuva

sunnuntaina, tammikuuta 20, 2013

Ruijan Kaiku

Kyllä Norjan ihailu karisee kun alkaa tietää tosiasiat mitä Nobel-palkinnon rauhanpalkinnon jakajat puuhailevat takapihallaan pohjoisessa. Norjan valtiolla ei ole ollut mitään vaikeuksia ahdistella kveenivähemmistöään ja samaan aikaan neuvoa toisella puolella maailmaa valtioita ihmisoikeuskysymyksissä.

Kuinkahan moni on lukee Ruijan Kaiku-lehteä Suomessa? Se on kveenien ja uuskveenien äänenkannattaja,joka ilmestyy Tromssassa.

Björnar Seppola toteaa mm.: "Ankaraa norjalaistamispolitiikkaa harjoitettiin yli 100 vuotta. Näin järjestelmällisesti harjoitettuaja kauan kestänyttä vähemmistön sulauttamiseen tähtäävää politiikkaa ei tunneta muualla Euroopassa."

Ote on Björnar Seppolan pääainetutkielmasta "Norjan koulupoliittinen suhtautuminen kveeneihin 1720-1996." Tromassan yliopiston kielten ja kirjallisuuden laitokselle v. 1996. Sain tuon 113-sivuisen tutkielman Björnar Seppolalta v. 1998.

Muita kommentteja Norjan toimista poimittuna tutkielman suomenkielisestä lyhennelmästä.

"Vuoden 1872 kirkonmenoja koskevissa ohjeissa määrättiin,että kveenin kieltä sai käyttää ainoastaan, jos kveeni ei osaa norjaa eikä saamea"

"Suurkäräjämietinnössä vuodelta 1936 selvitetään,että tarkoitus ei ole hävittää suomen kieltä, vaan antaa kveeneille mahdollisuus oppia norjaa. Päästäkseen tähän tavoitteeseen on norjan opiskeluun pakko käyttää kaikki tunnit"

"Vuonna 1995 saameilaispoliitikot tulkitsivat saamelaislakia niin,että kveenien olisi valittava saame toiseksi kieleksi suomen  sijasta."

Kveenit eivät saa edelleenkään opetusta omalla kiellellään Norjassa. Rikkaalla Norjalla ei ole siihen varaa.

Kvenfolket.

tiistaina, tammikuuta 15, 2013

"Opetusministeri" Jukka Gustafsson (sdp)

Muutosvastarinnan kärkenä toimiva opetusministeri Gustafsson onnistui jälleeen estämään suomalaisten kielitaidon laajentamiseen tähtäävän esityksen. Oikeistopuolue Rkp:n etua valvova demari ei halua muutosta.

Opetusministerin pitäisi ymmärtää tulevaisuuden haasteita,mutta edeltäjänsä Henna Virkkusen (kok) tavoin, se on ylivoimaista. Suomen kokonaisetu sivuutetaan pienen oikeistolaisen puolueen,Rkp:n, vaatimuksesta.

Gustafsson (sdp) katsoo,että kieliä pitää opiskella valtion vuoksi, ei kielten tarpeen vuoksi. Saati opiskelijan itsensa tarpeiden vuoksi!

Mielenkiintoista,että OPM hautoi päätöstään 1 v. 9 kk.. Sellaisia on hallituksen kiireet. Kolmesivuinen päätös.

Itäsuomalaisia simputetaan ilmeisesti sen vuoksi,että he ovat suomenkielisiä. Se "vika" pitää korjata vaikka pakolla jos Rkp:ltä ja sen tukijoilta kysytään.

Kuvassa Lippe.

torstaina, elokuuta 16, 2012

Oppisopimuskoulutus

Koulutusjärjestelmä ei pysty reagoimaan riittävän nopeasti työelämän muuttuviin vaatimuksiin. Koulutusjärjestelmä vastaa ensi sijaisesti julkisen hallinnon työvoima- ja osaamistarpeisiin julkisen hallinnon ennakoitavuuden vuoksi. Nuorista koulutetaan toimihenkilöiksi tätä nykyä puolet ikäluokasta.

Yliopistot erityisesti alleviivaavat rooliaan valtion hallinnon tehtäviin kouluttamisessa virkamiespakkoruotsillaan. Ammattikoulujen roolina on kouluttaa palkansaajia pääasiassa yksityisen sektorin tarpeisiin. Siinä ne eivät voi onnistua koskaan täydellisesti.

Saksassa ja Sveitsissä tuo on ymmärretty ja siksi suurin osa nuorista koulutetaan ammatteihin oppisopimusjärjestelmän kautta. Silti tai juuri siitä syystä sveitsiläinen ja saksalainen ammattitaito on arvostettua.

Suomi on sen sijaan valinnut ammattiin johtavassa koulutuksessa koulutuslaitoksiin nojaavan strategian. Se tie on tuottanut huonoja tuloksia sitä kautta,että esim. yli 10 % pojista jää peruskoulun jälkeisen koulutuksen ulkopuolelle. Kirjoista eivät kaikki halua opetella työn tekemistä.

Oppisopimuskoulutusta aliarvostetaan lähtökohtaisesti koulutustarjonnassa. Siitä huolimatta,että:

- työpaikoilla ei voida kouluttaa nuoria tehtäviin joita ei ole olemassa

- työpaikoilla ei voida kouluttaa käyttämään sellaisia koneita ja laitteita, joita ei työpaikoilla ole

- työpaikoilla ei voida kouluttaa sellaisia työmenetelmiä, jotka eivät ole työpaikoilla käytössä

- työpaikoilla nuori sosiaalistetaan työkulttuuriin (mestsari-kisälli) eikä mihinkään muuhun.

Tätä viimeksi mainittua sveitsiläiset korostivat minulle aikoinaan kun hankin tietoa heidän järjestelmästään.

Kuvaavaa on,että Suomessa saa apurahan esim. viulun hankintaan,mutta ammattikoululaisille ei ole apurahoja työvälineiden hankintaan koulun jälkeen.

Kuva.

maanantaina, elokuuta 13, 2012

Kiinan ikioma pakkoruotsi

Se tiedetään,että pakkoruotsi on politiikkaa eikä pedagogiikkaa. Ilman sen suoritusta ei ole asiaa valtion virkaan. Näin oli Neuvostoliitossa ja DDR:ssä,mutta perinnettä ylläpitää vielä Kiina.

Ongelmia hallituksille tulee kun ihmiset kansainvälistyvät. Suomessakin pitkään uskottiin,että ruotsi on suuri maailmankieli. Ja onkin sille jonka maailma loppuu Juutinraumaan.

Onhan pakolliset poliittiset kurssit valtion yliopistojen vakuuttelujen mukaan hyödyllisiä Suomessakin,mutta kun niille ei ole käyttöä oikeassa elämässä. Se on Suomenkin johtavan ikuisen hallituspuolueen, Rkp:n ,murhe. Siinä mielessä RKP on tukipuolueineen Kiinan kommunistisen puolueen kanssa samassa uppoavassa veneessä,

Näin kiinalainen opiskelija:

”Tein siellä aina vain matematiikan läksyjä. Sitä paitsi olen enemmän kiinnostunut Nietzschen ja Sartren ajatuksista kuin Maon tai Marxin ”. Myös vastavalmistuneelle journalismia opiskelleelle Wang Chen Chenille , 22, kurssisisällöt ovat musta-aukko.

”Voi ei! Olenko tosiaan unohtanut kaiken!”, hän päivittelee.

”Maosta tulee mieleen, että hän oli suuri mies”

Kiinan pakkoruotsi tai http://ylioppilaslehti.fi/2007/12/kiinan-pakkoruotsi/

Kuva

torstaina, maaliskuuta 06, 2008

Siirtymäriitti joutilasluokan jäseneksi

Tämä Aamulehdessä 3.3.2008 ollut kuva kertoo paremmin kuin tuhat sanaa mistä on kysymys. Lukijat olivat äänestäneet parhaimmaksi lukiolaisten vanhojen tanssien puvuiksi ko. parin puvut. Tyttö on "hovineito". Tai peräti "prinsessa"? Poika lienee "prinssi"?

Pukujen mallit on lainattu sääty-yhteiskunnan ajoilta, silloisen joutilasluokan, ylempien säätyjen puvuista. Lukiolaisten siirtymäriitti tavallisen kansan parista joutilasluokkaan on myös heidän vanhempiensa suuri ihastuksen aihe kun nuoret tanssivat vanhoja hovitansseja kansantanssien sijasta. Valmistautuuko pari tulevaan palvelijoiden ympäröimään elämään? Vanhojen tanssit ovat totta tosiaan lukioiden piilo-opetussuunnitelman huipentuma!

Sosiaalisen nousun takeena ja herrasväen tunnusmerkkinä oli vielä,ei niin kauan sitten, tankeroruotsin puhuminen. Missä muualla pystytään samaan?

torstaina, marraskuuta 08, 2007

Jokela ja lukioväkivalta

On epätodennäköisempää,että ammattikouluissa olisi tapahtunut sellaista mitä tapahtui Jokelassa. Ammattikouluihin menee opiskelemaan lähtökohtaisesti tervehenkisempi nuoriso kuin lukioihin. Lukioihin hakeutuu paljon sisäänpäin kääntyneitä ääritrendeistä kiinnostuneita nuoria. Aivan yleisesti myös tiedetään, että lukioihin mennään "etsimään itseään" ja "miettimään mitä minusta tulee isona".

Lukio-opetus on vielä luonteeltaan passivoivaa kirjoista pänttäämistä ammattikoulujen tekemiseen painottuvaan toimintaan verrattuna. Lukioihin on mennyt jokaisesta nuorisoikäluokasta suuri enemmistö. Seurauksena on samankalltainen ilmiö kuin maataloudessa 1800-luvulla. Kun maatalous ei enää tarjonnut kaikille nuorille väylää työhön, toimeentuloon ja sitä kautta asemaan yhteiskunnassa maatalouteen syntyi "ylijäämäväestöä". Se purkautui siirtolaisuutena ja valitettavasti myös nuorisoväkivaltana erityisesti Pohjanmaalla. Lukioille on käynyt samoin 2000-luvulla. Lukiot eivät enää takaa automattisesti väylää työhön, toimeentuloon eikä yhteiskunnalliseen asemaan. Lukiot kriisiytyvät.

Matti Vesa Volanen 8.11.2007 kirjoittaa Keskisuomalaisessa otsikolla "Itseaiheutetut lukio-ongelmat" mm. näin:

"Jyväskylän opetuslautakunnan puheenjohtaja Kimmo Suomi kiinnitti (Keskisuomalainen 4.11.07) huomiota oikeaan ja tärkeään asiaan: lukiotoimi Jyväskylässä ja laajemminkin Suomessa on vaikeuksissa. "

"Suomeen ollaan muodostamassa alueellisesti vahvoja (ammatti)opistoja, joissa on täyden palvelun periaate: niissä voi opiskella sekä ammattiin että ylioppilaaksi. Ikäluokkien pienentyessä seurauksena tulee olemaan lukioiden joukkokuolema."

"Jyväskylän kaupungin lukioista vuonna 2004 valmistui 570 ylioppilasta, joista vuonna 2005 lopussa oli 77 työssä, 29 työttömänä, 385 opiskeli, varusmiespalveluksessa oli 56, maasta oli muuttanut 3, teillä tietämättömillä oli 20. Opiskelijoista 40 prosenttia opiskeli työn ohessa.
Opiskelevista nuorista oli 54 ammatillisessa koulutuksessa, 163 ammattikorkeakoulussa (42 prosenttia opiskelevista), 156 yliopistossa (41 prosenttia)."

Noistakin, jotka opiskelevat yliopistoissa (41 %) harva enää pääsee hyviin ansioihin eikä työllisyyskään ole taattu. OPM:n 7.11.2007 julkistamassa tutkimuksessa, Nuorisobarometrissa päädytään siihen tulokseen, että nuorten usko koulutukseen on heikentynyt.

Lisää: Valitut Palat "Pelastakaa Suomen koulut"

Pienessä koulussa oppilaiden ongelmat huomataan helpommin. Valitettavasti pienet koulut eivät ole poliitikkojen suosiossa. Sen sijaan nuoret on kerätty suuriin koulutusyksikköihin taloudellisuuden ja tehokkuuden nimissä.

sunnuntaina, lokakuuta 28, 2007

Uusi rinnakkaiskoulujärjestelmä


Peruskoulun ystävien tulisi ainakin herätä horroksestaan ennenkuin on myöhäistä!

Erkki Pihkala Kanavassa 7/2005:

"Ottaen huomioon sen, että ruotsin osaaminen on historiallisesti ollut suomalaisen sivistyneistön eliittiaseman tunnus, kielikylpy yhdistettynä ruotsin merkitystä korostavaan kielilainsäädäntöön on omiaan tekemään kielikylvetyksestä eliitille keinon säilyttää yhteiskunnallinen asemansa. Kielikylvetys näet tarjoaa oivan mahdollisuuden luoda peruskoulun rinnalle monen kaipaaman rinnakkaiskoulujärjestelmän."

"Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että valtion virkoihin sekä kaksikielisillä alueilla olevien suurimpien kaupunkien virkoihin, etenkin korkeimpiin virkoihin vaaditaan suomen ja ruotsin kielten osaaminen. Kielikylpyjä on tarjolla vain isommissa kaupungeissa, joissa eliitti asuu, ja näin syrjäseudut on taas saatu paikalleen. Lapsen paneminen kielikylpypäivähoitoon ja sen kautta kielikylpykouluihin vaatii vanhemmilta varhaista ja jatkuvaa paneutumista lastensa koulu-uraan. Tämä taas sujuu "vastuullisilta” vanhemmilta perinteisesti."

"Toisekseen kielikylpypäivähoitoa saaneilla on suomen ja ruotsin kielen taitoja mittaava ”pääsykoe” kielikylpykouluihin. Oppikouluun pääsijöitä karsittiin aikanaan äidinkielen ja laskennon eli aritmetiikan osaamisen avulla. Kielikylpykouluun pääsyä ei kuitenkaan päätetä pelkästään "kokeen" perusteella, vaan rehtorit myös arvioivat, onko lapsi "kypsä" kielikylpykouluun. Näin joukkoon ei pääse erityisopetusta tarvitsevia (esim. taustaltaan ulkomaalaisia ja "häiriintyneitä" muiden oppimista häiritsemään. He voivat jäädä peruskoulun puolelle. Asiaan liittyvät rajatapauksissa tietenkin neuvottelut vanhempien kanssa."

"Kolmanneksi kielikylpykoulujen vanhemmat ovat keskenään yhteistyössä, kuten aikanaan oppikoulujen kannatusyhdistyksissä muodostaen toimivan sisäpiirin. Kielikylpyluokat pysyvät myös koossa toisin kuin peruskoulujen hajautettua opetusta saavat luokat ja muodostavat elinajan kestäviä ystävyyspiirejä. Oppilaiden perhetaustat ovat myös samankaltaiset. He myös sisäistävät kielitaidon, so. ruotsin osaamisen merkityksen menestymiselle suomalaisessa yhteiskunnassa."

"Neljänneksi vaadittaisiin vain se, että kielikylpyvanhemmat ymmärtäisivät käyttää varojaan oppilaiden kirjoihin ja muihin oppimateriaaleihin, jos kunta sattuu tässä suhteessa nuukailemaan. Jos kielikylpykouluihin vielä tulisivat vapaaehtoiset lukukausimaksut, niin kielikylvetyksen kautta peruskoulun sisälle saataisiin rinnakkaiskoulu."

"Rahapulassa olevilla kunnilla tuskin on mitään sitä vastaan, että ne saisivat tämän kaltaista tukea lasten vanhemmilta koulujen ylläpitoon. Yhteiskunnallisesti tuloksena olisi peruskoulun sisällä toimiva ainutlaatuinen rinnakkainen koulujärjestelmä vastaamaan niitä tavoitteita, jotka peruskoulu monen mielestä aikanaan vei. "

torstaina, tammikuuta 18, 2007

Apartheid-yliopisto Åbo Akademi

Åbo Akademin rehtori, Gustav Björkstrand (rkp) valittiin vastikään ruotsinkielisen hiippakunnan piispaksi! Ohessa hiukan "ansioluetteloa" piispan virkaan. Åbo Akademissa huumori kukkii! Syrjintäyliopistossa toimii myös Ihmisoikeusinstituutti!
.
Ohessa on lainaus Turun Sanomista 30.12.1999 jolloin Gustav Björkstrand oli vielä rehtorina Åbo Akademissa.

"Kielikiintiöt veivät opiskelupaikan ehkä sadalta. Åbo Akademi syrji suomenkielisiä opiskelijoita 27 vuotta."
.Lainaus: PERTTI GRÖNHOLM
"Åbo Akademin marraskuussa lakkautetut,
opiskelijavalinnoissa käytetyt kiintiöt olivat voimassa vuodesta 1972 lähtien. Ruotsin- ja suomenkielisille opiskelijoille erillisiä kiintiöitä käytettiin Åbo Akademin kaikissa tiedekunnissa ja lähes kaikissa oppiaineissa 27 vuoden ajan. Käytännössä tämä merkitsi sitä, että ruotsinkieliset pääsivät vähemmillä pistemäärillä eli heikommilla tiedoilla opiskelemaan kuin suomenkieliset."

"Åbo Akademin opintotoimiston päälliköllä Johan Nikulalla ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka monelta suomenkieliseltä pyrkijältä on vuosien kuluessa mennyt ensisijainen opiskelupaikka sivu suun kiintiöiden vuoksi. Hänen mukaansa vuosittain on ollut todennäköisesti kyse alle viidestä opiskelijasta."

"Nikulan arvio perustuu vuosien 1998 ja 1999 opiskelijavalintojen koeajoihin, jotka tehtiin viime kevään ja kesän aikana ilman kielikiintiöiden vaikutusta. Vuoden 1998 osalta tulokseksi saatiin, että kolme suomenkielistä opiskelijaa ei ollut saanut ensisijaista opiskelupaikkaansa kielikiintiöiden vuoksi. Tänä vuonna samasta syystä vain yksi opiskelija ei saanut hakemaansa paikkaa."

"Jos vuosittain esimerkiksi neljä opiskelijaa ei olisi päässyt sisään hakemaansa oppiaineeseen, olisi epäoikeudenmukaisesta kohtelusta joutunut kärsimään arviolta satakunta suomenkielistä pyrkijää viimeisten 27 vuoden aikana."

"Nikulan mukaan kiintiöt olivat käytössä ruotsin ja suomen kielten oppiaineita lukuunottamatta kaikissa Åbo Akademin oppiaineissa. Ruotsia voi opiskella Akademissa pääaineena sekä äidinkielenä että pohjoismaisena vieraana kielenä, mutta suomen kieltä ei ole voinut tähän saakka lukea pääaineena. Ensi vuonna sekin on Nikulan mukaan mahdollista."

"Vasta kantelu pani miettimään"

"Diskriminointi ei koskenut suurta joukkoa opiskelijoita, mutta periaatteessa yksikin on liikaa, sanoo Nikula. Hänen mukaansa päätös kiintiöiden poistamisesta päätettiin yliopiston hallituksessa sen jälkeen kun asiasta tehtiin kantelu."

"Nikula ei muista, että ainakaan hänen aikanaan kiintiöitä olisi vakavasti kyseenalaistettu yliopistossa. Nikulan mukaan opiskelijat ovat nostaneet asian silloin tällöin esille, mutta mihinkään toimenpiteisiin ei ennen kantelua Akademissa ryhdytty."
(lyhennetty)

Åbo Akademi pitää "epätoivottavien" opiskelijoiden määrän "sopivana" edelleen. Keinot on vain päivitetty. Nimittäin vaikka pääsykoe on ruotsiksi ja pääsykoekirjat on ruotsiksi järjestetään suomenkielisistä lukioista valmistuneille ylioppilaille lisäksi erillinen ruotsin kielen koe. Sen vaikeusastetta säädellään suomenkielisten hakijoiden määrän perusteella, jotta suomenkielisten opiskelijoiden määrä pysyy "sopivana". Ja kuten edellä todettu, suomenkielisistä lukioista kirjoittaneiden ei sallita pyrkiä englanninkielisessä pääsykokeessa. Voisihan joku livahtaa sitäkin kautta sisään.
.
Toisin sanoen, vaikka ruotsin kielen pakollista opiskelua perustellaan suomenkielisille tarpeella tuottaa palveluja ruotsiksi niin Åbo Akademin käytäntö paljastaa, että väittämä on valheellinen. Muutoinhan ruotsinkielisen pääsykokeen menestyksellinen läpäiseminen riittäisi Åbo Akademille. Suomenkielisten koulujen pakkoruotsi on itse asiassa vain kansan enemmistöön kohdistettua valtapolitiikkaa, jonka henkiset juuret on Ruotsin vallan aikaisessa miehitysajassa.

.
.
Ps. Åbo Akademi ei salli edelleenkään suomenkielisistä lukioista kirjoittavien kirjoittaa pääsykokeissa englanniksi, vaikka se etu on esim. muiden EU-maiden kansalaisilla. Syrjintä on niin osa kulttuuria, että se on rutiinia.