2006 pyöräillessäni Hammerfestista Jyväskylään tuli polkupyörällä vastaan Enontekiön Hetan eteläpuolella Diego Vallati Italiasta. Hän oli matkalla Nordkappiin - minä kotiin päin Jyväskylään. Pitkällä tiesuoralla näkyi ensin pieni piste. Se suureni ja kohta totesin,että "alan mieshän" se siinä on matkalla pohjoiseen. Sortseissa menossa Jäämeren rannoille.
Vaihdoimme kuulumisia. Muistan vinkanneeni,että Pohjoisen Jäämeren rannoilla ei noilla varusteilla tarkene. No ei siinä mitään. Vaihdettiin sähköpostiosoitteet ja ihmettelimme vähäistä polkupyöräliikennettä.
Vuonna 2009 Diego Vallati polki uudestaan Nordkappiin. Lähtökohtana se,että "kaikkihan Nordkappissa on kerran käyneet polkupyörällä,mutta entä kaksi kertaa". Minäkin olin siinä välissä vuonna 2008 käynyt Nordkapissa polkupyöräkyydillä.
Ensimmäisellä kerralla Diego koukkasi Nordkappiin Ruotsin kautta. Vuonna 2009 puolestaan Baltian kautta. Olin samaan aikaan itsekin pyöräilemässä Baltiassa ja Puolassa,mutta menimme sen verran eri aikaan että tapasimme vasta Diegon matkan Suomi-osuudella Luhangassa.
No ei siinä mitään. Tänä vuonna Diego Vallati polkaisi Istanbulista Kirkkoniemeen. 8000 km/ 3 kk. Italian Paviasta puolestaan Nordkappiin on n. 5000 km.
Tämän kesän pieni pyöräretki meni reittiä Jyväskylä-Joroinen-Varkaus-Karvio-Lintulan luostari. 220 km.
Lintulasta sitten M/S Puijolla Kuopioon. Sataman nimi on itse asiassa Palokki. Sinne on Lintulasta pari kilometriä.
Palokki
Kuopiosta edelleen Siilinjärvelle Kunnonpaikkaan. Siilinjärveltä autokuljetuksella takaisin Jyväskylään.
Lintulassa voi yöpyä vierastalossa. Ruokailu tapahtuu nunnien seurassa kirkkorakennuksessa. Sattui olemaan vielä paastopäivä luostarissa mikä sopi oikein hyvin. Ei tarvinnut syödä punaista lihaa. Lintulassa olin reilusti vuorokauden. Koko matkaan meni 6 päivää.
Sain vihdoin viimein teetettyä vanhasta vhs-kasetista dvd:n. Kasetilla on ikimuistoinen pyöräretki Neuvostoliiton Karjalaan 16.-24.6.1991. Syksyllähän Neuvostoliitto sitten kaatuikin. Sori vaan. Pyöräilyryhmämme suomalaiset olivat ensimmäisiä ellei ensimmäiset suomalaiset sotien jälkeen niillä seuduilla joilla pyöräilimme.
Ryhmän koko oli jotain 15-16 pyöräilijää. Mukana oli venäläisiä ja suomalaisia. Tulkki oli karjalaissyntyinen. Ryhmän johtaja oli kokenut suurissa erämaissa liikkunut Juri Lanev.
Ryhmä kokoontui Värtsilän raja-asemalla,josta oli autokuljetus Kontupohjaan. Sieltä pyöräilimme (osa matkaa veneellä) reittiä Kontupohja-Lisma-Maanselkä-Käppäselkä-Karhumäki-Vienan meren kanava-Tsolmuinen-Vodlajärvi-Äänisen ranta-Kiisin saari-Petroskoi.
Pyöräilyosuus oli ehkä n. 300 km. Vhs-kasetista koostui viisi (5) dvd-osiota, joista ensimmäinen on tässä:
Olin putkiremonttievakossa tällä kertaa Koillismaalla ja Itä-Lapissa yhdeksän päivän pyöräretkellä. (Ei se remontti ollut sillä aikaa valmistunut, vaikka loppusiivous luvattiin juhannusviikon torstaiksi.)
Aluksi linja-autolla Ouluun. (Nykyään linja-auto on kätevämpi polkupyörän kuljettamiseen kuin juna kun VR on poistanut konduktöörivaunut junista.) Oulusta sitten kohti itää.
Ensimmäiset porot tiellä Taivalkoskella. Kuusamossa oli liikkellä myös venäläinen pyöräilijäryhmä Severomorskista, joka ajaa 4700 km 47 päivän aikana. Ryhmä oli lähtenyt Severomorskista Muurmanskin läheltä. Olisi päässyt mukaankin,mutta he olivat menossa eri suuntaan. Toisaalta he olivat maantiepyörillä matkassa.
24.6.2010 torstai, Kuusamo-Salla/Kelloselkä 132 km.
Hautajärvellä oli viimeinen kauppa ennen Sallaa. Sallan ainoa hotelli pyysi yösijasta 75 euroa. Hotelli on pikemminkin matkustajakoti, mutta hotellin hinnat. Tie oli helppoa ja tasaista, että mikä oli ajella yöttömässä yössä eteenpäin. Päädyin yöksi telttaan jonkin matkan päähän maantieltä.
25.6.2010 juhannusaatto, Salla/Kelloselkä-Savukoski 68 km
.
Teltan uumenista maantielle. Eväänä oli enää rusinoita. Ja Savukoskella kaupat kiinni. Joulupukin muorin leirintäalueella yö Kemijoen rannalla. Olin ainoa asiakas Rovaniemeltä illalla tulleen motoristin lisäksi. Joulupukin muorin kahvilasta sai onneksi vielä sämpylät ja makkarat. Muutoin olisi ollut eväät lopussa.
26.6.2010 lauantai, Savukoski-Kemijärvi 97 km
.
Alkumatkalla matkan hintaan kuuluvaa sadetta. Pysähdys Pelkosenniemen SEO:lla. SEO oli kuin keidas erämaassa! Pelkoseniemi on sympaattinen paikka. Kuntakeskusta ollaan siirtämässä pois johonkin hiihtokeskukseen. Sitten Pelkosenniemen kuntakeskus olisikin samanlainen kuin muillakin kunnilla arkkitehtuuriltaan. Siihen pyritään, eikö kumminkin kannattaisi olla erilainen?
Kemijärvellä yöksi lomakeskukseen missä aamulla oli omistajan sisar menehtynyt tulipalossa.
27.6.2010 sunnuntai, Kemijärvi-Ranua/Pohjaslahti 87 km.
Tähän astisen pyöräilijäurani mäkisin tie Suomessa. Ei edes Kaamanen-Karigasniemi tie vedä vertoja. Lisänä víelä kylmä navakka tuuli. Olinkin aika sippi kun pääsin mökkimajoitukseen. Isäntä totesi aamulla havainneensa saman. Tarjottiin bonuksena aamiaisen,vaikka se ei olisi hintaan kuulunutkaan. Tosi hyvää Simojärven muikkua ja ahventa.
28.6.2010 maanantai, Ranua/Pohjaslahti-Ranua kk. 49 km
.
Kylmä syksyinen sää. Ihan kuin olisi syyskuu. Tietä reunustivat laajat suoalueet. Hillasoita. Alkaa ymmärtämään Ranuan hillamaineen perusteet. Vierastaloon yöksi.
29.6.2010 tiistai, Ranua-Pudasjärvi 76 km.
Taas hotelli Kurenaluseen yöksi kuten kierroksen ensimmäisenä yönä. Kävin ostamassa paikallislehden toimituksesta Iijokiseutu-lehden päästäkseni perille mitä Pudasjärvellä tapahtuu. Rupattelu johti siihen,että tekivät jutun lehteen! Tai ainakin haastateltiin ja otettiin valokuvia.
Pudasjärvi on sympaattinen paikkakunta. Voi suositella.
.
30.6.2010 keskiviikko, Pudasjärvi-Oulu 91 km
.
Sama tie mutta toinen suunta kuin 9 päivää aikaisemmin. Tällä kertaa tie vietti rannikolle. Niinpä olikin helppo nakki rykäistä Oulun linja-autoasemalle. Taukoja lähinnä paarmojen loitommalle huitomisen vuoksi. Oulusta lähtee taajaan linja-autoja Jyväskylään. Pyörä ja laukut linja-auton tavaratilaan ja kotia kohti.
Kilometrejä kertyi kaiken kaikkiaan yhdeksän (9) päivän aikana 852 kpl. Että tuli kampia pyöriteltyä jälleen kerran.
Vuoden 2009 Itämeren kierroksella jäivät Viron saaret väliin. Asia korjattiin nyt vierailemalla pyöräillen Viron suurilla saarilla Hiiumaalla, Saaremaalla ja Muhussa.
Oltiin matkassa ilman telttaa ja makuupusseja. Hyvin silti yöpaikkoja löytyi tähän aikaan vuodesta. Yöpaikat vaihtelivat kylpylähotellista perheiden vierasmajoitukseen.
Saaremaan ja Muhun välinen pengertie.
Taustalla siintää Muhu. Taakse jää Saaremaa ja Kuressaaren kaupunki. Tiet ovat Virossa paljon paremmassa kunnossa kuin Keski-Suomessa. Ei routavaurioita eikä uria. Mikäs siinä on päästellessä.
Kullamaassa yövyttiin vierastalossa
Kilometrejä kertyi kohtuulliset n. 520 km. Sää vaihtelevaa. Meren läheisyys tuntui kylmähkönä alkukesän tuulena. Ihmiset mukavia. Kieli hauska. Hinnat sopivia. Aikaa pyöräretkeen käytettiin kaksi viikkoa 24.5.-7.6.2010.
Tarkoitus on kiertää Itämeri myötäpäivään polkupyörällä. Samalla voinee käydä parilla Itämeren suurella saarella. Katsotaan sitten onnistuuko. Valitettavasti tänä kesänä ei Saarenmaalta ole laivayhteyttä Ventspilsiin joten Saarenmaa ja Hiidenmaa jää tällä kertaa käymättä.
Matkalle on ollut paljon vapaita paikkoja mutta tungosta ei silti ole mukaan ollut. Vain 2 osanottajaa. Mikä lie ihmisiin mennyt kun eivät enää matkustele mielellään. Puolaan asti mentiin osittain Via Balticaa pitkin. Voi suositella.
14.5.2009 to Tallinna-Ääsmäe 36 km
Aamulla linja-autolla Helsinkiin ja saman tien 14.30 Tallinkin m/s Superstarilla Tallinnaan. Tallinnassa suoraan laivasta iltapäiväruuhkan sekaan kello 16.30.
Viitoitus E 67 (Via Baltica) myöten Pärnuun lähtee satamasta. Piti kuitenkin kierrellä keskustan kautta kun oltiin liikkeellä pelkän suuntavaiston varassa.
Itsesuojeluvaisto pani pyöräilemään jalkakäytävillä. Niinpä vei pari tuntia ennenkuin päästiin varsinaisen moottoriliikennetien alkuun. Sitten olikin kiva ajella mukavassa myötätuulessa.
Eila innostui vetämään 10 km päälle kolmeekymppiä että hyvä kun perässä pysyi.
Yöksi Lepikun Kulalistemajaan (=Vierastaloon) Isäntä ja emäntä oli henkilökohtaisesti vastassa ison mutta kiltin koiran kanssa. Lepikun Kulalistemajaa voi suositella mielihyvin siivosti matkaaville.
15.5.2009 pe Ääsmäe-Pärnu 107 km
Aamu Lepikun Vierastalolla suuntana etelä.
Alkumatka paikallisteillä Pärnun maantielle. Ja eikun ketjut laulamaan. Keskinopeus myötätuulessa 100 km:n matkalla oli 19,2! Aika paha sanosin. Tiet Virossa on hyvässä kunnossa. Pienet paikallistietkin on päällystetty toisin kuin Keski-Suomessa. Pärnu maantien valkoisen viivan oikealla puolella on ruhtinaallisesti tilaa jalgrattureille. Pari sellaista näkyikin meidän lisäksemme.
Vähän viileetä mutta henkilökohtainen kulkuneuvo pitää lämpimänä automaattisesti.
Yöksi Villa Marleeniin. Villa Marleenia voi suositella myös mielihyvin. Tämä on kirjoitettu Villa Marleenin aamiaishuonessa. Tosi hyvä aamiainen. Nam.
16.5.2009 la Pärnu - Svetciems 96 km
Tänään ajellaan eteenpäin rauhallisesti. Paadyttiin Svetciemsiin Salacrivan etelapuolelle. Yöksi Vierastalo Rakariin. Pikkasen kolkko paikka, koska ei ollut muita yöpyjiä tähän aikaan vuodesta.
17.5.2009 su Svetciems-Riika 100 km
Esimerkillinen pyörätie Riikassa pohjoisesta tullessa.
Tasasta ei maen makea. Riikan laitamilla ihmeteltiin kartasta missä kohtaa kaupunkia ollaan. Ison monikaistaisen kadun toiselta puolelta tuli nuori mies kysymään mitä etsimme ja tarvitaanko apua. Yöpaikkaa kerrottiin etsivämme. Olimme Mezaparksin (Metsäpuisto suomeksi) vierellä, joka on iso kaupunkipuisto. Sen laidalla on hotelli, jossa on mm. uimahalli. Mezaparksin puiston läpi löydettyämme hotellin totesimme löytäneemme todellisen helmen. Hotelli Keizarmezs on aivan lähellä raitiovaunulinjan päätepysäkkiä, josta pääsee keskustaan.
18.5.2009 ma Riika-Joniskis (Liettua) 105 km
Aamulla Väinäjoen rannalla Riikassa.
Ylitettiin Latvian ja Liettuan raja jo pimean laskeuduttua, mutta ei hataa pyörän valot kayttoon. Latviassa tiet on vedetty kuin viivottimella. Suoran pituus voi olla 30-40 km. Kiva olisi vetää täysillä, mutta Eila ei pysy peesissä millään. Latvian puolella pellot on kesannolla, mutta heti Liettuan puolella alkaa isot rypsipellot. Ilmeisesti Neuvostoliiton aikana Latvia kollektivisoitiin niin perusteellisesti, että perheviljelmiä ei ole saatu aikaiseksi vieläkään. Liettua (ja Puola) on erilainen tapaus.
Yöpimeällä saavumme Joniskisin kaupunkiin. Pyörän taka- ja etuvaloilla oli käyttöä, koska ilta pimeni. Hotelli Siaures Vartai erinomainen. Hintaan sisältyvä aamiainen seuraavana aamuna kadun toisella puolella kahvilassa.
19.5.2009 ti Joniskis-Siauliai 50 km
Liettuassa tyypillinen näkymä, keltainen rypsipelto.
Aamulla todettiin,että Eila ei saa luottokortillaan rahaa automaatista. Varoitin jo etukäteen Master Cardista, että se on huonompi vaihtoehto Visaan verrattuna. Alkoi melkoinen selvittely mistä moinen johtuu. Päivä meni osittain siihen. Jouduttiin lyhentämään päivämatkaa reilusti.
Ensimmaiset lampimat kelit lievittivät luottokortin aiheuttamaa ärtymystä. Siirtymataipale Viro-Latvian jalkeen alkoi matkan turismiosuus. Tiet tahan asti todella erinomaiset pyorailyn kannalta katsottuna.
Siauliaissa on Euroopan 3. vanhin kävelykatu, mutta Eila ei löytänyt sinne. Löysin lopulta Eilan pyöräilemässä kaupungin ulkopuolella ja päädyimme motelliin yöksi moottoritien varteen.
20.5.2009 ke Siauliai-Skaudvile 72 km
Kyla olikin pienempi kuin kuvittelimme. Kartalla näytti, että on tuon kokoisessa paikassa varmaan jonkinlainen yöpaikka. Ei ollut. Pari kauppaa vain ja baari. Oli pakko kysella ohikulkijoilta yo ja aamiainen paikkaa. Baarissa oli onneksi nuori pari asiakkaana jotka osasivat englantia. He menivät naapurikauppaan kysymään b&b-paikkaa. Pari mummoa otti meidat hoteisiinsa. Hauska juttu, sillä muuten edessä olisi yön selkään ajaminen aika pitkälle eteenpäin.
Danuta, Stacy ja koiransa Mezky olivat isäntinä. Danuta ja Stacy on sisaruksia, jotka asuvat elämän ehtoopuolta talossa joka sekin on ehtoopuolen taloja. (kuvassa on kylläkin Eilan säihkysääret))
21.5.2009 to Skaudvile-Sakiai 65 km
Aamutoimien jälkeen Metzkyn ja Danutan saattamana eteenpäin.
Leppoisasti pyoritellen Liettuan kaunista maaseutua ihaillen. Ajelemme rauhallisilla sivuteilla enimmakseen. Yopaikkakin loytyi ja internet-yhteys.
Paikka jossa yövyimme on yhdistetty autojen varaosaliike ja hotelli. Uusi ja siisti paikka ja hyvä aamiainen. Baltiassa ei ole kansainväliset ketjut vielä tehneet kaikista hotelleista samanlaisia. Hyvä niin. Täälläkin nuoret auttoivat meitä löytämään yöpaikan. Opastivat ihan perille asti. Illalla syötiin liettualaisia perinneruokia. Omani oli nimeltään Zeppelin. Zeppelin on puuro-perunatäytteen sisään leivottu liharuoka. Eila kokeili jotain toista, joka olikin parempi valinta.
22.5.2009 pe Sakiai-Vistytis 72 km
Pyorailya maaseutumaisemissa mika tarkoittaa harvakseltaan palveluita tien varrella.
Tie meni aivan Venajan rajan tuntumassa. Kybartai oli varsin kaurismakelainen ilmestys. Sielta olisi ollut Venajalle muutama sata metria. Jurbarkasissa ylitettiin mahtava Nemonas-joki. Yoksi Motelis Viktorijaan, joka naytti ensin aivan autiolta paikalta. Pihalla pyöriessämme jostain tuli nainen, jolle saimme selvitettyä,että olemme yösijaa vailla. Täällä päin Liettuaa on ihan oikeita mäkiäkin, joissa saa vääntää ihan tosissaan.
Kattohaikaroita Liettuassa.
23.5.-24.5.2009 la-su Vistytis-Suwalki (Puola) 84 km
Tie nousi alkumatkasta ylamakeen kilometrikaupalla, mutta onneksi oli takatuuli. Via Baltikalle (E67) tullessa se puhalti sivulta ja Eilaa pelotti sen verran etta Eilalla meni kulku kavelyksi. Autot etta riepotteleva tuuli syynä. Tietyokohdat oli mielenkiintoisia haasteita. Sinansa Via Baltika on ihan hyva pyorailla. Paallystettya piennarta yllin kyllin. Yoksi Hotelli Suwalsyznaan, jota ei voi suositella. Kielitaidotonta ja epaystavallista henkilokuntaa.
Millaan tunnetulla kielella ei saanut asioita hotellissa selvaksi. Suwalkissa oli kiva pieni kävelykatu, mutta sekin oli hiljainen sunnuntaina. Paha vaan, sain vatsataudin Suwalkissa. Mikään ei pysy sisällä.
25.5.-27.5.2009 ma-ke Suwalki-Gizycko 100 km
Eila meni linja-autokyydilla jarjestamaan hotellia ja mina perassa polkupyoralla.
Gizycko on Mazurian jarvialueella, vanhaa Saksan Preussia. Taalla ollaan pari paivaa.
Päivä oli aika haasteellinen vatsakipujen vuoksi. Mikaan ei pysynyt sisalla. Edellisen illan illallinen tuli ulos niin kovalla rytinalla etten ehtinyt edes pyoraa pysayttaa. Oli siina takana tulevilla autolijoilla ihmettelemista.
Hotellin vastaanotto varasi ajan vatsalääkärille (stomatologi) ja tilasi taksin. Taksin kuljettaja odotti 1,5 tuntia kanssamme ja piti huolen siitä,että kaikki sujuu hyvin. Tuli mukaan apteekkiin, kuunteli hoito-ohjeet selvitti ne hotellin vastaanottovirkailijalle joka sitten kertoi ohjeet minulle. Jo yhden pillerin jälkeen olo helpotti. Todella hyvä lääkäri ja muutenkin huolenpito oli liikuttavaa. Pakko oli halata taksinkuljettajaa. Lääkäri kyllä puhui hyvää englantia mutta apteekissa ei puhuttu englantia eikä saksaa.
No olisimme olleet Gizyckossa muutenkin pari päivää. Samalla vaihdettiin fillarin takarengas lennossa ja käytiin ostokseilla. Gizycko on Puolan järvialueen matkailun keskeisiä kaupunkeja.
28.5.2009 to Gizycko-Biscupiec 71 km
Aamulla sää oli vielä aurinkoinen mutta muuttui kovin syksyiseksi. Minulle oli yllätys miten vähän sää on lämpimämpää Suomeen verrattuna. Taas tuli todettua, että retkipyöräily ei ole sisäliikuntaa. Alkoi taukoamaton sade. Ilta pimeni kunnes pääsimme Biscupieciin. Aluksi hotellin vastaanotossa todettiin, että hotelli on täysi. Syynä saattoi olla ulkomuotoni. Vettä valuva pimeästä ilmestynyt hahmo ei juuri luottamusta herätä. Sitten yhtäkkiä hotellissa olikin tilaa. Kummallinen episodi.
Retkipyöräilyssä suurin haaste on löytää yöpaikka. Siinä on välillä suunnittelemista. Teltta ja makuupussi on mukana, mutta ei houkuta hikisenä ja läpimärkänä yöpyä sillä tavoin.
29.5.2009 pe Biscupiec-Ostroda 81 kmHyvä pyöräilysää. Ostroda on Ostroda-Elblag-kanavan toisessa päässä. Matkailukaupunki. Järvi rannassa. Erinäisen vaiheiden jälkeen selvisi, että kanavalaiva lähtee aamulla Elblagiin. Tarkoitus on vähän saada vaihtelua pyöräilun lomaan.
30.5.2009 la Ostroda-Maldyti-Kiezmark/Gdansk 72 km
Kanavalaiva voi ottaa meidät mukaan vain alkumatkan. Neljän tunnin päästä olemme Maldytissa missä laiva pysähtyy pienen kylän liepeille. Sieltä pääsee pikkuteitä eteenpäin. Ihan hyvä ratkaisu. Olisi ollutkin puuduttavaa istua koko päivän pienessä laivassa. Ko. kanavalaiva on tunnettu ja mainostettu juttu.
Pienet kylätiet Maldytistä on rauhallisia ajaa, mutta annas olla kun tullaan päätielle. Siellä tuntuu että itsekin menee kovaa kun autoilijat ajaa selvällä ylinopeudella tuhatta ja sataa. Tien varren kuolleitten autoilijoiden muistoksi pystytetyt ristit kertovat, että riskejä otetaan ja sen näkee myös polkupyörän päältä ihan selvästi. Omituinen liikennekulttuuri. Ohi pitää päästä.
Vähän Gdanskia aikaisemmin sattuu tien varressa olemaan halpa motelli. Ei kun sinne alkavaa sadetta pakoon. Kun kirjoittaa halpa se tarkoitta Puolassa tässä tapauksessa 120 zl ilman aamiaista. Eli 11-12 euroa per henkilö. Aamiainen pari euroa lisää.
31.5.2009 su Kiezmark-Gdansk-Borowo 75 km
Gdanskiin olikin helppo pyöräillä aamuliikenteen mukana. Isoihin kaupunkeihin onkin aina helpompi mennä kuin päästä pois. Riikastakin ulospääsy kesti pari tuntia. Gdanskista ei aivan niin ´
kauan.
Vietimme aikaa Gdanskin kävelykadulla. Mietin kauan että miten Puolan ja Baltian kävelykadut eroaa Jyväskylän kävelykadusta. Joku ero niissä on. Sitten valkeni. Baltian ja Puolan kävelykaduilla ei ole kerjäläisiä kuten Jyväskylässä missä niitä saa väistellä koko ajan.
Gdanskista lähti hyvä moottoriliikennetie rannikkoa kohti. Sen vaan päättyi yhtäkkiä pieneen paikallistiehen jossa vallitsi täysi kaaos suomalaisittain katsoen. Ajoimme vielä harhaan kieliongelmien vuoksi. Pannaan nyt niiden syyksi. Lopulta löysimme Borowoon. Tilannetta sotkin viereinen kylä joka oli nimeltään Borkowo. Ajelimme näiden kylien väliä kunnes hoksasimme mistä sekoilu johtuu. Päädyimme Borowossa kivaan pensionaatti Mariaan.
1.6.2009 ma Borowo-Slupsk 96 km
Eila meni linja-autolla 25 km etukäteen Sierakowiceen. Sieltä oli kiva ajella hyvä tietä eteenpäin. Eilakin pääsi vähän helpommalla tällä tavoin. Vähän ennen kaupunkia oli pieni yksityinen hotelli aivan tien varressa kuin tilauksesta. Helppo päivä molemmille. Eilalla alkoi ilmetä polvissa ongelmia. Tyypillinen ongelma. Ajetaan liian isolla vaihteella jolloin polvet joutuvat rasitukseen. Ei edes ammattipyöräilijöiden polvet kestä sellaista. Polkimia pitäisi pyörittää eikä polkea. Ammattilaiset pyörittävät yli 100 kertaa minuutissa polkimia. Meidän tavallisten pyöräilijöiden pitäisi päästä esim. 80 kierrokseen minuutissa niin se riittäisi jo hyvin. Asiaa auttaisi jos polkupyörän polkimien nimi muutettaisiin pyörittimiksi. Ehkä sitten viesti menisi paremmin perille.
2.6.2009 ti Slupsk-Kozalin-Kolobrzeg 118 km
Jatkoimme hyväksi havaittua järjestelyä, että Eila ajaa eteenpäin alkupätkän linja-autolla. Niin tapahtuikin, mutta Eila meni vain 25 km linja-autolla ja seuraava linja-auto ei ottanutkaan pyörää kyytiin. Eila jäi pyörimään Kozalinin liepeille sillä seurauksella, että minä olin 50 km kauempana Kolobrzegissä. Ihmeellistä menen nopeammin eteenpäin kuin yleiset kulkuneuvot;)
Yö meni kahden hengen huoneessa yksin. 3 tähden hotelli 130 zlotya aamiaisen kanssa. N. 35 euroa. Oli siis kalliimmasta päästä. Kyllä oli vaikea kysyä tietä Kolobrzegiin, koska sen lausuminen puolaksi oikein ei onnistunut. Saksaksi Colberg auttoi. Puolassa ei osata samalla tavoin vieraita kieliä kuin pienissä Baltian maissa. Siksi kielivaikeuksia oli koko ajan. Meni aika monta päivää kunnes valkeni, että esim. tee on puolaksi herbata. Kawan sentään tunnistin kahviksi. Ihan vaan esimerkkinä.
3.6.2009 ke Kolobrzeg-Lukecin 50 km
Aamupäivä meni kaupungilla ja Eilaa odotellessa, koska Eila jäi yöksi Kozalinin lähelle. Sitten alettiin ajaa kohti Itämeren rannikkoa. Meren läheisyys alkoi tuntua selvästi viileästä tuulesta. Rannikolla on paljon yöpymismahdollisuuksia kun varsinainen matkailukausi ei ole vielä ole alkanut. Järvi- ja merimaisemat on kauniita. Ensimmäiset pyöräilykolleegat ajoi ohi. Pari saksalaista navigaattorin avustamana kiisivät ohitse.
4.6.2009 to Lukecin-Swinoujscie 60 km
Kylmää ja sateista kuin Pohjois-Norjassa viime vuonna. Swinouscieen tullaan jokilossilla idästä päin. Se on vanhaa kylpyläseutua ja rajakaupunki.
Rajakauppa käy kuumana. Hotelli Senator oli saksalaisten eläkeläismatkailijoiden kansoittama. He saattavat viipyä parikin viikkoa hotellissa nauttimassa halvan paikallisvaluutan,zlotyn eduista.
5.6.2009 pe Swinoujscie-Gartz/Rugen/Saksa 108 km
Ajettiin Saksan puolelle, entiseen Itä-Saksaan. Eila jäi Greifswaldiin, koska hän jatkaa sieltä seuraavana päivänä Rostockiin ja sieltä edelleen Suomen Helsinkiin. Illalla ajoin vielä Rugenin saarelle. Ehdin vielä sinne oikaisevaan lossiin. Itse saarella meni 10 km ensimmäiseen pensionaattiin.
6.6.2009 la Garz/Saksa-Rönne/Tanska-Ystad/Ruotsi 53 km
Ajoin melko kovaa Sassnitziin 40 km mistä lähtee laiva Bornholmin saarelle Rönneen. Rönne osoittautui pieneksi "kuolleeksi" kaupungiksi matkailukauden ulkopuolella. Kaupat kiinni, hotellien ovilla puhelinnumero, retkeilymajassa ei ketään paikalla. Sitten löytyi hotelli missä huone olisi maksanut 100 euroa kylppäri ja wc käytävällä!! Naurettava hinta.
Tanskalaiset luulevat palveluidensa olevan ylimaallisia. Niinpä otin iltalaivan ja siirryin Ruotsiin Ystadiin. Yöpaikka löytyi aika köppäsestä retkeilymajasta. Upeat olot Itämeren itärannalla vaihtuivat kalliisiin ja surkeiden palveluiden länsirantaan.
7.6.2009 su Ystad-Pukevik/Karlshamn 134 km
Päivä valkeni syksyisenä. Navakka pohjoistuuli tiesi vastatuuleen polkemista. Ruotsi on palveluiden autiomaa pyöräilijän näkökulmasta. Yksityisyrittäjiä ei ole samalla tavoin kuin Itämeren itärannalla. Kaupat on ketjutettu, kioskit samoin. Huoltoasemilla on pelkkä kahviautomaatti. Jos sitäkään. Yllättävää on miten heikosti Ruotsissa on pyöräily otettu huomioon.
8.6.2009 ma Pukevik-Nybro 127 km
Syksyinen kesäpäivä jälleen. Päätin ajaa Tingsrydin kautta Kalmariin sen vuoksi, että siellä ei ole moottoriteitä. Rannikolla on osa matkasta moottoritietä eikä vaihtoehtoista viitoitusta ole. Pitäisi olla kuntakohtaisia karttoja jotta selviäisi laillisesti Kalmariin. Tämä sisämaan kautta koukkaava reitti on selkeä, mutta matkan varrella ei ole minkäänlaisia palveluita. Lapissakin on palveluita tiheämmässä. Lisähaastetta toi tietyömaa, joka alkoi Tingsrydistä. Kiertotie olisi ollut, mutta päätin ajaa tietyömaan läpi koska polkupyörällä ajoa ei oltu kielletty. Reilut 40 km "maastopyöräilyä". Päädyin lopulta meluisaan hotelliin Nybrossa. Puolassa mölyävät asiakkaat ajettaisiin ulos opettelemaan ihmisten tapoja, mutta tämä on Ruotsi.
9.6.2009 ti Nybro-Kalmar-Timmernabba 95 km Esimerkki ruotsalaisesta pyörätiesuunnittelusta. Eikun takaisin.
Kalmarista pääsisi Ölantiin, mutta Ölannista joutuisi tulemaan takaisin samaa reittiä. Laivayhteys Oskarshamniin avautuu vasta 12.6. ja Gotlantiin 21.6. Ölantiin pyöräilijät vie linja-auto sillan yli. Matkatoimiston kesätyttö antoi väärän lähtöpaikan linja-autolle. Sekin vahvisti päätöstä jättää Ölanti väliin. On pakko ajaa Oskarshamnin suuntaan pyörällä. Se tietää vaikeuksia, koska pyöräilijöille tarkoitettu viitoitus on hyvin satunnaista. Matkalla vastaan tullut saksalaispyöräilijä neuvoi reittiä ja kohtuullisen yöpaikan Timmernabbassa. Kiitos hänelle avusta.
10.6.2009 ke Timmernabba-Oskarshamn-Visby-Nynäshamn 43 km
Visbyhyn menijöitä:
Timmernabbasta ei ollut enää pitkä matka Oskarshamniin mistä pääsee Gotlantiin (Vuojonmaa itämerensuomeksi) Taas tuli paljon harha-ajoa. Ruotsissa ei saa
ajaa maanteillä, joihin on rakennettu aita keskiviivalle. Niitä rakennetaan koko ajan lisää, joten pyöräily vaikeutuu entisestään. Paikallinen sanoikin,että pitää olla paikkakuntalainen jotta pystyy ajamaan polkupyörällä Ruotsin pyöräteillä.
Olin Visbyssä muutaman tunnin. Kaupungissa on yksi ainoa b&b paikka. Varattu. Samoin hotellit. Asuntoja olisi voinut vuokrata n. 200 euroa yö! Niinpä otin iltalaivan Nynäshamniin missä satamassa on vaatimaton mutta kallis hotelli. Sain viimeisen vapaan huoneen.Huhhuh.
11.6.-12.6.2009 to-pe Nynäshamn-Södertälje 57 km
Södertälje on kansainvälinen kaupunki.
Tällä kertaa kukaan valopää ei ollut vielä keksinyt rakentaa aitaa maantien keskiviivalle, joten Södertäljeen on helppo ajaa fillarilla. (toistaiseksi?) Pari yötä veljen perheen luona. Södertäljeen kannattaa matkustaa mikäli haluaa tutustua suomalaisten kaupunkien tulevaisuuteen. Ruotsalaiset ovat lähteneet joistain kaupunginosista pois. Tilalle tuodaan Lähi-idästä asukkaita.
13.6.2009 la Södertälje-Tukholma 45 kmAutolla matka olisi 30 km, mutta polkupyöräilijät pannaan kiertelemään pitkin lähiöitä. Heikosti merkittyä ja huonosti suunniteltua pyörätietä. Alkumatka on kivaa vanhaa Tukholman tietä, mutta Fittjassa hävisi sekin tie. Ruotsi on suunniteltu autoilijoille. Varmaankin eräs syy on Ruotsin vahva autoteollisuus, jonka edut ovat etusijalla. Pyöräilyhän ei ole kenenkään edun mukaista, koska se ei edistä kuluttamista. Eikä pyöräteiden tekeminen työllistä tarpeeksi.
Fittjassa on rakenteilla kaunis moskeija.
Ruotsalaista pyörätiekulttuuria.
Viking Linen terminaaliin odottelemaan laivaa. Palvelut on terminaalissa tosi alkeelliset. Kahviautomaatti ja siinä kaikki. Jos menee varsinaiseen kahvioon ei saa pyörää mukaansa. Se jää Tukholmaan siinä tapauksessa.
Suomalaisia matkailijoita ei selvästikään arvosteta vaikka laivalinja vie Suomeen ja asiakkaista suurin osa on suomalaisia. Kaikki opasteet ja ohjeet on vain ruotsiksi. Milloinkahan suomalaiset asiakkaat alkavat äänestää jaloillaan? Asiakas ei ole kuningas Viking Linella jos hän on suomalainen. Paitsi ellei ole ruotsinkielinen.
14.6. su Turku-Korpilahti linja-autolla.
Vesisade auttoi päätöksenteossa.
15.6. ma Korpilahti-Jyväskylä 30 km
2300 km. Reilu 4 viikkoa. Mielenkiintoinen kokemus. Itämeren itäpuolta voi suositella pyöräilylomailuun. Länsipuolta vain saarien osalta. Naurettavaa on se, että kävin kahdeksassa maassa ja eri valuuttoja oli 7 kpl. Kansainvälinen euro ja sitten näitä pikkuisia paikallisvaluuttoja kuten Viron,Tanskan ja Ruotsin kruunut sekä lati, liti ja zloty. Tilanteesta hyötyy vain rahanvaihtajat ja pankit.
Tänään kaksi tunnelia, joista ensimmäinen 2980 m ja toinen 400 metriä. Kuva jälkimmäisestä ulostulon jälkeen.
8. paiva:25.6.08 ke Repvåg-Skarsvåg. 65 km.
Mahtava aamu. Heräsin porokellon kalkatukseen. Takana tie pohjoiseen. Porsankivuonon rannalla.
Poroja ja raikasta meri-ilmaa.
Kohti Skarsvågia. (viimeinen asuttu paikka ennen Nordkappia)
Sää vaan paheni loppumatkalla. Hyisiä puhureita.
Yö Midnattsolen-nimisessä mökkimajoituksessa.
9. paiva: 26.6.08 to Skarsvåg-NORDKAPP-Honningsvåg. 52 km.
Nordkapp. Lämpötila +5. Sumua ja tihkusadetta.
10.päivä: 27.6.08 pe Skjervöy-Rotsundelva. 52 km. (Laiva:Honningsvåg-Skjervöy) Hurtigrutenin laiturilla Honningsvågissa aamuvarhaisella. M/S Nordlys lähtee kello 6.15.
11.päivä:28.6.08 la Rotsundelva-Yykeänperä. 100 km. 3 tunnelia, joista kaksi oli kierrettävää.
12.päivä: 29.6.08 su Yykeänperä-Kilpisjärvi/Peera. 69 km.
13.päivä: 30.6.08 ma Peera-Karesuvanto. 91 km.
Navakkaan vastatuuleen "alas" etelään.
14. päivä: 1.7.08 ti Karesuvanto-Muonio. 95 km.
Harrinivaan Muoniossa yöksi. Varsinainen sääskipesä se paikka.
15. päivä: 2.7.08 ke Muonio-Pello. 147 km.
Vaihteeksi kaunista säätä joskin kunnon ukkoskuuro yllätti perusteellisesti. Yöksi Matkustajakoti Lepoon. Hyvä ja rauhallinen yösija pyöräilijälle. Voi suositella.
16. päivä: 3.7.08 to Pello-Simo. 182 km.
Ensimmäinen todella lämmin päivä. Johan alkoi pyörä kulkea! Yö Simossa leirintäalueen mökissä.
Napapiirin maja Ylitorniossa.
17. päivä: 4.7.08 Simo-Temmes. 135 km.Oulusta oli tosi vaikea päästä pois laillisesti polkupyörällä. Lopulta päädyinkin moottoritielle heikon viitoituksen vuoksi. Yöksi päädyin telttailemaan itikoiden sekaan suon laidalle. 18. päivä: 5.7.08 la Temmes-Vieremä. 132 km. Koleaa, ei edes linnun laulua kuulu. Yöksi mökkiin Vieremällä.
19. päivä: 6.7.08 su Vieremä-Pöljä.86 km.
Pöljässä valkeni konkreetisti mitä Pöljä tarkoittaa. Mökistä oli maantielle parikymmentä metriä,mutta kaatosateessa tekee äkkinäisiä päätöksiä.
20. päivä: 7.7.08 ma Pöljä-Suonenjoki. 87 km.Kuopion läpi ei ole mitään viitoitusta. Lieko navigaattoristakaan mitään apua jos sekin ohjaa moottoritielle. Sadetta kotitarpeiksi.
.
21. päivä: 8.7.08 ti Suonenjoki-Jyväskylä. 102 km.
Helppo ajopäivä, koska vaihteeksi ei sadetta. Kotona puoli seitsemän maissa.
Yhteensä 2067 km. (Rovaniemi-Nordkapp 750 km. Skjervöy-Jyväskylä 1317 km.)
Kalusto: Nishiki 401 vm 2007. 24 vaihdetta. 28" vanteet ja 42 mm:n renkaat.
