Jyväskylä on viimeisin tyhjästä perustettu kaupunki Suomessa. Vuonna 1937 silloisen kaupungin alueella oli markkinapaikka ja jokunen talo, mutta kylästä ei voinut puhua.
Päijänteen rannalle ei oltu perustettu yhtään kaupunkia Ruotsin vallan aikana toisin kuin nykyisen Vähä-Ruotsin suurten järvien rannoille. Suomi oli Ruotsille vain halvan ihmistyövoiman ja raaka-aineiden lähde. Silloisen itäisen ja läntisen Ruotsin suhde oli osa Euroopan sisäistä kolonialismia, josta kärsivät ankarasti suomalaisten lisäksi irlantilaiset ja virolaiset.
Markkinaoikeuksia oli haettu Jyväskylän kappelille Laukaan pitäjään useita kertoja aina 1600-luvun lopulta alkaen, mutta Ruotsia ei silloisen Ruotsin itäosien kehittäminen kiinnostanut.
Vasta Venäjän tsaarin Nikolai I ansiosta Jyväskylän kappeli sai kaupunkioikeudet vuonna 1837. Siitä alkoikin huima kehitys kuten muuallakin Suomessa. Ruotsin vallan aikaisesta riistämisen sijasta Suomea alettiin kehittää. Alettiin sallia opiskelu myös suomen kielellä.
(Jyväskylän lyseo 1857, Jyväskylän seminaari 1863)
Jk. Mielenkiintoista. Jyväsillä olevista järvistä ei löydy kuvia netistä. Yhtä kuvaa lukuunottamatta, jota ei saa käyttää. Sekin on otettu muussa tarkoituksessa. On tyyntä järven selkää. On myrskyävää järveä. On tuulen ja laivojen aikaansaamia laineita vaikka kuinka paljon.
(Kuva: Ksml 14.1.2008 Jyväskylässä on kaksi Kauppakatua)