maanantaina, joulukuuta 29, 2008

Uusi Jyväskylä ja sen nimestä

Päijänteen rannalle syntyy 1.1.2009 pieni suurkaupunki Jyväskylä. Asukkaita Jyväskylässä on tuolloin lähes 130 000 ja kasvutarina jatkuu.
Korpilahti, Jyväskylän maalaiskunta ja Jyväskylä muodostavat 1.1.2009 uuden Jyväskylän. Aikaisemmin ovat jo yhdistyneet Säynätsalo ja Jyväskylä.

Nykyiset Säynätsalon ja Korpilahden kaupunginosat olivat aikoinaan Hämeen lääniä. Se näkyi mm. autojen rekisterikilvissä, jotka olivat H-alkuisia. Jyväskylään rekisteröityjen autojen rekisterikilvet olivat V-alkuisia.

Yleinen väärinkäsitys on, että Jyväskylän nimessä oleva "jyväs" viittaisi peltoviljelyyn. Ei sinne päinkään. Jyväs tarkoittaa järven pinnalle muodostuvien pienten aaltojen aiheuttamia auringossa loistavia "jyväsiä". Järvi on jyväsillä kun se ei ole peilityyni eikä se lainehdikaan. Järvi on silloin kauneimmillaan, jyväsillä.

Jyväskylä on viimeisin tyhjästä perustettu kaupunki Suomessa. Vuonna 1937 silloisen kaupungin alueella oli markkinapaikka ja jokunen talo, mutta kylästä ei voinut puhua.

Päijänteen rannalle ei oltu perustettu yhtään kaupunkia Ruotsin vallan aikana toisin kuin nykyisen Vähä-Ruotsin suurten järvien rannoille. Suomi oli Ruotsille vain halvan ihmistyövoiman ja raaka-aineiden lähde. Silloisen itäisen ja läntisen Ruotsin suhde oli osa Euroopan sisäistä kolonialismia, josta kärsivät ankarasti suomalaisten lisäksi irlantilaiset ja virolaiset.

Markkinaoikeuksia oli haettu Jyväskylän kappelille Laukaan pitäjään useita kertoja aina 1600-luvun lopulta alkaen, mutta Ruotsia ei silloisen Ruotsin itäosien kehittäminen kiinnostanut.

Vasta Venäjän tsaarin Nikolai I ansiosta Jyväskylän kappeli sai kaupunkioikeudet vuonna 1837. Siitä alkoikin huima kehitys kuten muuallakin Suomessa. Ruotsin vallan aikaisesta riistämisen sijasta Suomea alettiin kehittää. Alettiin sallia opiskelu myös suomen kielellä.
(Jyväskylän lyseo 1857, Jyväskylän seminaari 1863)

Jk. Mielenkiintoista. Jyväsillä olevista järvistä ei löydy kuvia netistä. Yhtä kuvaa lukuunottamatta, jota ei saa käyttää. Sekin on otettu muussa tarkoituksessa. On tyyntä järven selkää. On myrskyävää järveä. On tuulen ja laivojen aikaansaamia laineita vaikka kuinka paljon.

(Kuva: Ksml 14.1.2008 Jyväskylässä on kaksi Kauppakatua)

Suomalaisten kansallislaulu

Suomalaisten kansallislaulu Finlandia. Sävellys J.Sibelius, sanat V.A.Koskenniemi.



Suomalaisten kansallislaulua ei pidä sotkea Suomen kansallislauluun, jonka sävelsi kiertävä saksalainen musikantti ja sanoitti kielitaidoton porvoolaismies ruotsiksi.

tiistaina, joulukuuta 23, 2008

Joulun tienoon ruokaperinteitä meillä päin

Jouluksi on tapana hankkia ja valmistaa perinteisiä suomalaisia jouluruokia. Tässä on alustavaa luetteloa melkein pakollisista jouluherkuista.

Punahapankaali on osa meidän joulumme perinteitä jo ammoisilta ajoilta. Paprikanmakuinen kasvisleike on osa joulun ruokaperinteitä myös. Sitten jääkaapissa on tietenkin odottamassa marinoitu tofu. Se maustetaan paprikalla ja currylla ja paistetaan joulupäivänä pannulla. Ilman tofua ei tulea oikea joulu.

Marinoidun tofun kera maistellaan alkupaloina katkarapuja, muikun mätiä ja sitä punahapankaalia. Lisäksi valkosipulin kynsiä jouluisen valkoisessa balsamicossa. Pippurilla hiukan terästettynä tietekin. Näillä joulueväillä selviää aika kivasti.

Joulujuomana on vanhastaan Olvin musta olut. Ehkä hiukan makeaa punaviiniä eteläisistä joulumaista. Siitä sitten siirrytäänkin pikku hiljaa vanhaan jouluiseen jälkiruokaan, rommissa marinoituihin luumuihin. Ne on Kustaa Vilkunan vuotuisen ajantiedon mukaan laitettu muhimaan viimeistään syyskuussa. Niin meilläkin. Sitten maistellaan, jos vatsa vetää, kirkkaassa viinassa ja rommissa marinoituja mustia viinimarjoja. Järjestys saa olla toisinpäinkin. Toisena joulupäivänä eli Tapanin päivänä maiskutellaan syksyllä tehtyä metsävadelmalikööriä. Ihan vaan vähän jälkiruokana nauttien vuoden sadosta.

Joulun perinteitä pitää kunnioittaa ja viedä eteenpäin. Mistä kaikkialta nuo perinteet ovatkaan tulleet Suomeen? Siitä ei juuri tiedetä mitään, niin kauan siitä on aikaa kulunut.

(Kuva: Jyväskylän yliopiston museon kokoelmista)

torstaina, joulukuuta 11, 2008

Kirpputori Korpikirppis, Korpilahti

Korpikirppiksen JOULUPUOTI ON AVATTU!

YKSILÖLLISET lahjat ja koristeet Korpilahdelta!

AVOINNA: MA-PE 9-18, LA 9-14 JA SU 12-16

Osoite: Joensuuntie 2 41800 KORPILAHTIPuhelin: 014 821062

Kirpputorilta voi löytää siistejä, puhtaita ja edullisia vaatteita sekä muuta kodin tavaraa. Kirpputorille voi myös viedä omia tavaroita myytäväksi.
Hyviä lahjaideoita, mökkiviemisiä sekä muita tuliaisia. Kirpputorilta on myös tuoreita leivonnaisia ja muita paikallisia elintarviketuotteita, esim. hunajaa, marjasäilykkeitä, jauhoja, juustomaitoa ja lihasäilykkeitä.

Samoissa tiloissa sijaitsee Nettipiste, jossa voi käydä katsomassa vapaita työpaikkoja, tekemässä työnhaun asiakirjoja, maksamassa laskuja tai vaikka lukemassa sähköpostia.

Korpikirppistä ylläpitää Korpilahden Työllistämisyhdistys, joka on voittoa tavoittelematon yhdistys.
(mainos)

Astrid Thors ja Rape-nuuska!

Uutinen Ilta-Sanomissa 8.12.2008:

"Ministeri Thors protestoi EU:ta vastaan - Osti nuuskaa tuliaiseksi"

"Eurooppa-ministeri Astrid Thors (r.) tuo EU-kokousmatkaltaan tuliaisiksi Suomeen nuuskaa. Thors esitteli ostoksiaan ulkoministerien kokouksen yhteydessä pidetyssä lehdistötilaisuudessa Brysselissä.Hän oli ostanut kymmenen purkkia Göteborgs Rape -nuuskaa Ruotsissa välilaskun aikana."

Kannattaisiko Ruotsalaisen kansanpuolueen ministerin opiskella vähän englantiakin, edes apinaenglantia. Mainostaa nyt Raiskaus-nuuskaa. Eikä yksi Rape riittänyt! Piti saada 10.

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1623955

Rkp:n kansanedustaja Thors paljastaa hoksaavalle muutakin. Thors toimii täysin avoimesti Ruotsin tupakkateollisuuden lobbarina ja etujen ajajana Suomessa kuten muutkin Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustajapellet. Henrik Lax, joka on Suomen edustaja EU-parlamentissa lobbaa myös Ruotsin puolesta nuuska-asiassa. Lax perustelee, että "emme tarvitse isoveljeä valvomaan meitä".(isoveli=valtio) Jos Laxilta kysytään pakkoruotsista on Lax täsmälleen päinvastaista mieltä - isoveljeä tarvitaan.

sunnuntai, joulukuuta 07, 2008

Apinaenglanti ja apinaruotsi

Helsingin Sanomien julkistama Lenita Airiston lausunto apinaenglannista nousi uutisotsikoihin ja keskusteluaiheeksi loppusyksyllä. Tapaus josta mediakohtu sai alkunsa sattui Ruotsin suurlähetystössä missä Ruotsalaisen kansanpuolueen väki oli tavan mukaan viettämässä aikaansa. Ko. tilaisuudessa ei edes puhuttu englantia vaan todennäköisesti ruotsia. Vai olenko väärässä sittenkin?

Stefan Wallin (äiti ja vaimo suomenkielisiä) Ruotsalaisesta kansanpuolueesta vahvisti, että hänen miespuolinen sihteerinsä oli tilaisuudessa humalassa ja käyttäytyi huonosti.

Lenita Airisto kritisoi HS:n haastattelussa suomalaisten puhumaa englantia eli itse asiassa antoi lausunnon asian vierestä. Tyypillinen suomalainen Lenita Airistokin siis on. Ei puhu asiasta suoraan, että apinaenglannin sijasta tilaisuudessa puhuttiin varmasti pikemminkin apinaruotsia. Mikähän Lenita Airiston sai noin erehtymään? Dementia?

Uutislainaus Helsingin Sanomista:
Lenita Airisto: Juopottelu ja apinaenglanti eivät sovi virkatilaisuuksiin
Julkaistu: 10.11.2008 00:01
Jessikka Aro helsingin sanomat

"Lenita Airisto"
"Tasa-arvoasioista vastaavan kulttuuriministerin
Stefan Wallinin (r) poliittinen valtiosihteeri Stefan Johansson erosi torstaina tehtävistään, kun julkisuuteen tuli tieto, että hän oli kourinut naisia Ruotsin lähetystön vastaanotolla. Johansson selitti kourimistaan humalatilalla.
Kirjailija-luennoitsija Lenita Airisto, onko korkea-arvoisen virkamiehen esiintyminen humalassa kutsuilla ylipäätään sopivaa?
"Ei tätä tarvitse edes kysyä, ei tietenkään ole. Me kärsimme jo ministeritasolla apinaenglannista. Jos pitää vielä sietää korkeita virkamiehiä julkisesti humalassa, niin mikä on Suomi-brändi sen jälkeen? Suomi-brändityöryhmän pitäisi tarttua tähän. Humalikkoja ja apinaenglantia puhuvia ei pidä päästää näkyville."

Eikö Ruotsin suurlähetystön väki ja Ruotsalaisen kansanpuolueen virkailijat puhukaan keskenään enää ruotsia vaan englantia? Mielenkiintoista jos näin on. Taas putoaa pakkoruotsilta yksi perustelu pois. Toisaalta, onhan suomenruotsille vaadittu vähemmistökielen asemaa Ruotsissa, että sikäli.

Asiassa on mielenkiintoista myös se, että kukaan ei ole huomaavinaan, että itäruotsin murretta (apinaruotsi, pidgin Swedish?) kutsutaan kotimaiseksi kieleksi. Apinaruotsin puhumista pidetään ihan normaalina ilmiönä eikä esim. tasavallan presidentin uudenvuoden puhe apinaruotsiksi kohota juurikaan kenenkään kulmakarvoja. Monet virallisetkin tilaisuudet Suomessa avataan pakollisella apinaruotsilla. Poliitikot mielellään briljeeraavat mm. eduskunnassa apinaruotsillaan eikä kukaan ihme kyllä edes naura. Monikulttuurisuuttahan se vaan on.

(Kuva: Arche Noah,Sveitsi)

perjantaina, joulukuuta 05, 2008

Holsti - arvokas ympäristön suojelualue

Vanha Holsti rakennettiin pääasiassa 1920-luvulla. Nyt alueen miljöö ja suuri osa rakennuksista on suojeltu. Tehkäämme pieni syyskävely Wanhassa Holstissa.

Hokka:
Karjalainen:

Kaponen(taustalla Husson piharakennus):

Nokisalmi:


Husso (taustalla Vesander/Nokkala):

Lahtinen (takana Ryyti Martti, Kaija ja Jorma):

Takana pilkoittavassa punaisessa talossa asuu nykyisin opetusministeri Henna Virkkunen perheineen. Ks. myös Hymy tammikuu 2009.