Kuntia pakkoruotsitetaan väkisin

Hallitus, Rkp:n ja Kokoomuksen johdolla, pyrkii kuntauudistuksen avulla kaksikielistämään Suomen kunnat. Se tapahtuu kielilain muutoksen avulla,josta ollaan hipihiljaa kuntauudistuksen yhteydessä.

Nyt tilanne on tämä:

Kielilaki jakaa kaikki viranomaiset yksi- ja kaksikielisiin niiden toimialueen kuntien perusteella. Kaksikielisiä ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 8 % tai 3 000 asukasta on vähemmistökielisiä. Muut kunnat ovat yksikielisiä, jolleivät ne ano valtioneuvostolta oikeutta olla kaksikielisiä.(Kuten Lohja)

Tavoite on kuitenkin saada aikaan uusi tilanne kielilain muutoksen avulla. Jos yhdistettävissä kunnissa on yksikin kaksikielinen kunta niin koko uusi yhdistynyt kunta on kaksikielinen!

Esimerkkinä Kotka:

Suur-Kotkan väkimäärä on liittymisen jälkeen 60203 henkeä joista suomenkielisisiä on

55514 eli 92,2 % ja 991 eli 1,66% olisi äidinkieleltään ruotsinkielisiksi ilmoittautuneita. Lisäksi muunkielisten osuus on 3699 eli 6,14 % väestöstä.

Kun tavoite on n. 70 kuntaa niin suuri osa tulevista suurkunnista on kaksikielisiä. Se on vahva peruste sen jälkeen lisätä pakkoa pakkoruotsin opetukseen. Kielilain muutoksen avulla saadaan vyörytysvaikutus kun yhä uusia kuntia yhdistetään. Aina kun joukossa on kunta, joka on kaksikielinen niin koko uusi suurkunta muuttuu kaksikieliseksi.

Se tietää lisäkustannuksia valtiolle,koska kaksikieliset kunnat saavat korotettua valtion apua. ("Kaksikielisyys ei maksa mitään")

Lohja vyörytti jo kaksikielisyyskustannuksiaan valtiolle. Lue tästä.

Suurkunnat ja pienyritykset

Suurkuntien avulla pedataan suuryrityksille markkinoita. Kun pienkunta lakkautetaan sille alihankintoja ja palveluita tuottaneet pienyrittäjät tippuvat pelistä pois. Mittakaava suurenee,jolloin ne eivät edes pysty ottamaan osaa tarjouskilpailuihin.

Lopputuloksena on se,että uuden suurkunnan tavaroiden ja palvelujen tuottajina on suuret kotimaiset tai kansainväliset yritykset etupäässä.

Osa kv-yrityksistä ei edes maksa veroja Suomeen saati  ko. kuntaan. Kun niiden palveluksessa oleva työntekijätkään eivät ole ko. kunnan veronmaksajia, vaan keikkaväkeä, ei tule sieltäkään tuloveropuolelle mitään.

Tuhotaan paikallinen ekosysteemi tai vähintään heikennetään paikallistaloutta.

Kuntien yhdistymisneuvotteluissa kuntien työntekijät kyllä pitävät puolensa ja he saavat irtisanomissuojan.

Entä yhdistettävän kunnan alihankkijat ja palveluja sille tuottavat pienyritykset? Niiden puolia ei pidä kukaan. Ne uhrataan.

Kummallisinta tässä on se,että Kokoomus,joka mainostaa olevansa yrittäjäystävällinen, on etunenässä tätä rapautumista ja pienyritysten tuhoa edistämässä.

Sdp:n mukanaolon jollain tavoin ymmärtää. Sehän on suuryritysystävällinen puolue epäsuorasti ay-kytkösten vuoksi. Suomen yrittäjät ry. ei pääse edes tupo-nevotteluihin. EK ja ay-liikkeen demarit ovat siinäkin asiassa löytäneet toisensa.

Jk. Terveisiä Attendolle, Terveystalolle, Mehiläiselle, ISS:lle, Lassila & Tikanojalle, Bookylle jne.

Kuva

Varuskuntien sulkeminen ja kuntien vähentäminen

Tuskin oli sattumaa,että suomenkielisten varuskuntien lakkautus ja ilmoitus kuntien vähentämisestä ajoitettiin presidentin vaalien jälkeiseen aikaan.  Kansalle annettiin ensin kuvitelma, että kansalla olisi muka päätäntävaltaa. Muutama päivä kuluu ja kansalle opetetaan kantapään kautta, että ehei, älkää nyt sellaista luulko. Näköjään ne,jotka jättivät äänestämättä olivat taas viisaimpia. Muut vielä uskovat olevansa ikäänkuin poliittisia vaikuttajia. Tosiasiassa, jos presidentillä olisi oikeasti valtaa, ei kansa saisi päättää kuka on Suomen presidentti suorilla vaaleilla.

Hallituksen tavoite on lakkauttaa 254 kuntaa ja kuusi (6) varuskuntaa tai joukko-osastoa. Miksei sitä ilmoitettu viime viikolla? Jokainen tietää,että ei haluttu häiritä hallituspuolueiden välistä presidentinvaalien toista kierrosta.

Jos taas äänestäjille olisi kerrottu päätöksestä presidentin vaalien ensimmäisen kierroksen aikana olisi ilmoitus suosinut oppositiopuolue Keskustan ehdokasta Paavo Väyrystä. Niinpä piti hieman ohjailla kansaa suuntaamaan ajatuksensa hallitukselle paremmin sopivaan suuntaan.

Kummallista on myös se,että sekä nykyinen että tuleva puolustusvoimien ylipäällikkö vaikenevat. Vielä viime viikolla oli maakunnat niin niin tärkeitä. Oltiin kovin huolestuneita Sisä-Suomen vaalipiirien äänestysaktiivisuudesta. Seuraavalla viikolla ilmoitetaan, että kuusi  varuskuntaa tai joukko-osastoa lakkautetaan Keuruulla, Kontiolahdella, Jämsässä, Kauhavalla, Lahdessa ja Kotkassa.

Uudellamaalla toisistaan 70 km:n päässä sijaitsevat Upinniemi ja Tammisaaren Dragsvik sen sijaan säilyvät.

Kuva: YLE

Korpilahti - mitä kuntaliitoksesta seuraa käytännössä

Säännönmukaisesti kuntaliitosten yhteydessä jätetään yritysvaikutusten arviointi tekemättä.

Kuntaorganisaation oman väen asema selvitetään,mutta paikallisten,sulautettavalle kunnalle,palveluja tuottavien yritysten,yrittäjien, asemaa ei selvitetä.

Onkin ollut mielenkiintoista seurata kuinka käy kuntakeskukselle,joka liitetään suurempaan keskuskuntaan. Korpilahti liitettiin Jyväskylään 1.1.2009. Kuntaliitoksesta on nyt vajaa kolme (3) vuotta. (Kuntajakoselvitys)

Mitä sen jälkeen on tapahtunut Korpilahden keskustassa eli kirkolla? Katsotaanpa kehityksen suuntaa. Ilmeisesti kuntaliitoksen seurannaisvaikutuksia ei etukäteen arvattu. Kuntajakoselvitys ei käsittele niin syvällisiä asioita.

- Kunnanvirasto lopetti tietenkin toimintansa

- Siitä seurasi hyvin pian lounasravintolan toiminnan lopettaminen, koska kunnanviraston väki oli käynyt siellä lounaalla. Kuntaliitoksen jälkeen he alkoivat pendelöidä Jyväskylän keskustaan 30 km:n päähän. Sinne menevät myös lounas- ja ostosrahat

Tässä vaiheessa oli Korpilahden kirkolla menetetty jo 30-40 työpaikkaa 30 km:n päähän.

Nyt kolmen vuoden päästä lopettaa toimintansa Korpilahden työllistämisyhdistys r.y. Se ei saa Jyväskylässä samanlaista tukea kuin Korpilahden aikaan. Samalla lopettavat toimintansa työllistämisyhdistyksen ruokala,työpaja ja sen myymälä.

Tätä ennen oli jo päätetty,että Korpilahden lukio lakkautetaan. Opiskelijat ja opettajat siirtyvät Jyväskylän keskustan suurempiin lukioihin. Olisihan voinut olla,että itsenäisen Korpilahden lukionakin se olisi lakkautettu, mutta se on spekulaatiota.

Nyt sitten lopettaa Korpilahden ainoa kirjakauppa, koska mm. lukiolaisten kirjaostokset suuntautuvat Jyväskylän keskustaan. Jyväskylän kaupunki ei sellaisesta pikkukirjakaupasta osta mitään.

Samalla myös autokoulu Korpilahdella lopettaa? Näin kylällä kerrotaan. Se teki yhteistyötä lukion kanssa,mutta lukiotahan ei enää ole. 

Nordea-pankki lopettaa myös konttoritoimintonsa Korpilahdella lähiaikoina. Korpilahden isoin yritys on myös siirtänyt toimintaansa pois Korpilahdelta parempiin tiloihin Jyväskylässä. Edistiköhän kuntaliitos sitä muuttoa? Ei ainakaan estänyt. Työntekijät suuntaavat nyt työmatkansa eri suuntaan Korpilahdella.

15.11.2011 lopettaa Siwa. Korpilahden kolmas elintarvikekauppa. Jäljelle jää kaksi elintarvikekauppaa.

Mitä seuraavaksi? Alkio-opiston tiloissa toimiva Humanistinen ammattikorkeakoulu ilmoittaa jo,että sen kampus on Jyväskylän kampus. Kauanko sitä pidetään 32 km:n  päässä Jyväskylän keskustasta? Tavoitehan on keskittää toimintoja ja sumputtaa ihmiset pienemmälle alalle Jyväskylän seudulla.

Apteekki? Terveyskeskuspalvelut? Terveyskeskuspalvelut on tunnetusti täysin katastrofaalisessa tilassa Jyväskylässä. Jyväskylän terveyskeskuksissa lääkärivaje on krooninen. Korpilahdella sellainen oli tuntematonta. Samoin hammaslääkäripalvelut olivat huippuhyvät Korpilahdella. Kohta ne ovat samalla tasolla kuin Jyväskylässä keskimäärin? Jono 8 kk.

Tällaisista seurannaisvaikutuksista ja ketjureaktiosta en ole havainnut minkäänlaista keskustelua kuntaliitosten yhteydessä.

Korpilahden kuntaa mm. kritisoitiin siitä,että se ei kaavoita Päijänteen rantaa tonteiksi. Nyt on kuntaliitoksesta kulunut kolme (3) vuotta eikä Jyväskylä ole saanut sekään aikaiseksi minkäänlaista tonttikauppaa Päijänteen rannoilla. Ei vika tainnut ollakaan vanhan Korpilahden kunnan johdossa.

No on sentään jotain positiivistakin tapahtunut. Korpilahden satamaa on uudistettu ja sinne on rakennettu yksityisellä rahalla uusi ravintola. Hyvä niin. Sivuongelmaksi ilmeisesti tulee se,että Korpilahden perinteinen kesätapahtuma, Palvipäivät, joutuu etsimään uuden pitopaikan? Ellei sitäkin jouduta lopettamaan.

Avainsanat: Yritysvaikutusten arviointi ja kuntaliitokset