Opetusministeri Gustafsson jälleen

Suomen kuvalehti 26.2.13

"Saudi-Arabia on aloittanut hiljattain maailman kalleimman ja laajimman opetusalan uudistusohjelman, jota toteuttaessaan se pitää Suomea esikuvana ja mallimaana. Ohjelmaan käytetään tulevien viiden vuoden aikana joka vuosi Suomen valtion vuosibudjetin verran rahaa. Sillä rakennetaan tänä aikana tuhansia kouluja, joihin myös hankitaan palvelut, kalusto, opinto-ohjelma ja opetus ulkomailta."

Saudi-Arabiassa järjestettiin suuret opetusalan messut,jossa Suomi oli pääosassa. Opetusministerillämme ei ollut aikaa osallistua kyseisiin messuihin kun aika menee muuhun. Esim. pakkoruotsin puolustamiseen.

Eräs tärkeimmistä toimijoista koulutusviennin alalla on jyväskyläläinen Educluster Finland Ltd. Se on saanut isoja kauppoja opettajakoulutuksen alalta mm. Saudi Arabiasta. Samalla Educluster Finland on edistämässä oikeata tasa-arvoa tuolla alueella.

No miten kävi. Kun Katainen ja Stubb halusivat sitten saada tapaamisen saudien kanssa se ei enää käynyt. Opetusministerimme oli jo sössinyt tilanteen.

Näin käy kun hallituksen suurin panostus kansainvälisyyteen nojaa Ruotsi-Suomen aikaisiin kriteereihin.

Niinpä:

"Silti tapahtumaketjulla tuhlattiin erinomainen mahdollisuus tukea suhteellisen vähällä vaivalla Suomen viennin monipuolistumista ja uusien vientiyritysten pääsyä keskimääräistä huomattavasti vaikeammin valloitettavalle markkinapaikalle."

Teksti Hannu Pesonen, Riad

Opetusministeri ei ymmärtänyt alun perin,että kakkosvitjan miehen lähettäminen edustamaan Saudi-Arabiaan oli paha virhe. Nyt voi toivoa,että ymmärtää.

Kuva

Ville Niinistö vs. Jarmo Ryyti - Suomen sisäiset veroparatiisit

Kysyin tänään Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistöltä Jyväskylän kävelykadulla Vihreiden kantaa Suomen sisäisiin veroparatiiseihin. Ts. yleishyödyllisten säätiöiden verovapauteen. Nehän on vapautettu osinkotuottojen ja luovutusvoittojen verotuksesta.

Yllätys olikin suurin kun paljastui,että nämä verosuunnittelijat on myös Vihreiden suojeluksessa! Vihreätkään eivät halua laajentaa veropohjaa niiden suuntaan. Siellä olisi jaossa satoja miljoonia verotuloja. Ei kelpaa Vihreille. Ovat kuulema yleishyödyllisiä! Eikö verojen maksu ole yleishyödyllistä toimintaa? Ei ole tuolta osin Vihreiden mielestä.

Pari kysymystä jäi ilman vastausta:

- Julkinen valta jo nyt allokoi verotulot yleishyödyllisesti. Mikä tekee säätiöiden tuloista niin kallisarvoista,että julkinen valta ei osaisi allokoida myös niiltä kerättäviä veroja? Onko rahalla sittenkin erilainen haju mistä se tulee?

Helsingin pörssissä on lukuisa joukko yrityksiä, joiden suurimmat omistajat eivät maksa osingoista veroa latin latia.

Pari esimerkkiä. Lukekaa ja pohtikaa miten suurpääoma on löytänyt Vihreistä puolestapuhujansa:

Värtsilä Oyj

tai esimerkiksi:

Aktia pankki

Aihe näyttää olevan kovin kovin epämukava poliitikoille. Heille käy vallan mainiosti vanha poliitikkojen temppu kääntää kansan huomio kotimaisista veroparatiiseista ulkomaisiin veroparatiiseihin.

No on yksi puolue joka tätä asiaa on yrittänyt nostaa keskusteluun,mutta ei ole keskustelukumppaneita. Tässähän se on se kestävyysvajeen ratkaisu eräiltä osin. Ihan helppokin itse asiassa. Turha meidän Kreikan veroaukkoja on ihmetellä kun omissakin olisi tekemistä.

Kuva: Roope Ankka Don Rosen piirtämänä.

Suurkunnat ja pienyritykset

Suurkuntien avulla pedataan suuryrityksille markkinoita. Kun pienkunta lakkautetaan sille alihankintoja ja palveluita tuottaneet pienyrittäjät tippuvat pelistä pois. Mittakaava suurenee,jolloin ne eivät edes pysty ottamaan osaa tarjouskilpailuihin.

Lopputuloksena on se,että uuden suurkunnan tavaroiden ja palvelujen tuottajina on suuret kotimaiset tai kansainväliset yritykset etupäässä.

Osa kv-yrityksistä ei edes maksa veroja Suomeen saati  ko. kuntaan. Kun niiden palveluksessa oleva työntekijätkään eivät ole ko. kunnan veronmaksajia, vaan keikkaväkeä, ei tule sieltäkään tuloveropuolelle mitään.

Tuhotaan paikallinen ekosysteemi tai vähintään heikennetään paikallistaloutta.

Kuntien yhdistymisneuvotteluissa kuntien työntekijät kyllä pitävät puolensa ja he saavat irtisanomissuojan.

Entä yhdistettävän kunnan alihankkijat ja palveluja sille tuottavat pienyritykset? Niiden puolia ei pidä kukaan. Ne uhrataan.

Kummallisinta tässä on se,että Kokoomus,joka mainostaa olevansa yrittäjäystävällinen, on etunenässä tätä rapautumista ja pienyritysten tuhoa edistämässä.

Sdp:n mukanaolon jollain tavoin ymmärtää. Sehän on suuryritysystävällinen puolue epäsuorasti ay-kytkösten vuoksi. Suomen yrittäjät ry. ei pääse edes tupo-nevotteluihin. EK ja ay-liikkeen demarit ovat siinäkin asiassa löytäneet toisensa.

Jk. Terveisiä Attendolle, Terveystalolle, Mehiläiselle, ISS:lle, Lassila & Tikanojalle, Bookylle jne.

Kuva

Kilometrikorvaukset

Hallitus aikoo pienentää kilometrikorvauksia. Siitäkös meteli on syntynyt. Ongelmahan poistuu sillä,että vaihdetaan vähemmän polttoainetta kuluttavaan autoon.

Jos km-korvaus laskee 2 eurosenttiä niin se tekee 2 euroa/100 km. Auto vaihdetaan litran vähemmän kuluttavaan malliin. Säästö n. 1,70 euroa/100km. Menetys onkin vain 30 eurosenttiä/100 km. Tai 3 euroa/1000 km. Ei kenenkään talous siihen voi kaatua.

Sen sijaan vähemmän kuluttaviin autoihin siirtyminen hyödyttää kaikkia paitsi bensan myyjiä.

Vähemmälle pohdinnalle on jäänyt miten tuottavaa työtä autolla ajaminen loppujen lopuksi on.

Esimerkki:

Henkilö ajaa autolla kokouksiin, palavereihin, myyntitilaisuuksiin, koulutuksiin vuodessa esimerkiksi 30 000 km. Keskinopeus vaikkapa 70 km tunnissa. (osa kaupunkiajoa,yläkanttiin silti)

Näin hän tulee ajelleeksi autolla vuodessa helposti päälle 400 tuntia. 8 tunnin työpäivinä 50+ päivää maantiellä autossa istumassa. Tuottavaa työtä vai? Tosiasiassa autolla ajoon, tauot lisättynä, tuo 50+ päivää ei riitä. Se on aika paljon.

Ehkä osan siitä ajelusta voisi korvata esim. videoneuvotteluyhteydellä?

Olen muuten kuullut aika useasti ammattiautoilijoiden väittävän maanteitä työpaikakseen. Ei yleiset maantiet ole kenenkään yksityisiä työmaita. Ne on yleisiä maanteitä.

Raimo Sailas ja Perussuomalaiset

Raimo Sailas toteaa: "Suomi maksaa muiden laskuja" (29.6.2012 YLE Uutiset) . Se tarkoittaa sitä,että Sailas on tullut Perussuomalaisten linjalle velkaunionin tilanteen arvioinnissa.

Sailas on nyt jossain mielessä Perussuomalaisten mandaatilla toimiva valtion virkamies omattuaan saman näkemyksen kuin Perussuomalaiset. Tavallaan silloin Sailas on myös ensimmäinen Perussuomalaisten korkea-arvoinen "jäsenkirjavirkamies" valtion palveluksessa. Se on historiallista se.

Se ei ole enää pölhöpopulismia mediankaan mielestä kun Sailas yhtyy Perussuomalaiseen näkemykseen. Kun Timo Soini on sanonut pari kolme vuotta samaa on hallituspuolueiden väki ilkkunut median tukemana Perussuomalaisille.

Kuntavaaleissa ääni hallituspuolueiden ehdokkaille onkin samalla äänestys Suomen EU-politiikasta ja rahan kylvämisestä Etelä-Euroopan manjana-maihin.

Kuva: Raimo Peltolaine.

Jane ja Aatos Erkon säätiö

Media hehkuttaa kuinka Aatos Erkko testamenttasi osakepottinsa, n. 700 miljoonaa euroa, Jane ja Aatos Erkon säätiölle.

Media on vaan kovin ujo kertomaan,että sillä keinolla ko. osakepotti ja siitä tulevat osinkotulot ovat verottajan ulottumattomissa.

Kun henkilö Aatos Erkko maksoi osinkotuloista osinkoverot niin yleishyödyllinen säätiö on niistä vapautettu. Verojen maksaminen ei ole yleishyödyllistä toimintaa?

Sen lisäksi jos Sanoma-säätiö myy osakkeitaan on luovutusvoitto myös verotonta.

Kumulatiivisesti Suomi menettää valtavat summat verotuloja Erkon verosuunnittelun avulla.

Pienemmästäkin verosuunnittelusta media ja taloustoimittajat ovat olleet kiinnostuneita,mutta tuossa kohtaa ujous vaivaa. Verotuskeskustelussa säätiöt jätetään järjestelmällisesti ulkopuolelle, vaikka ne olisivat oiva keino laajentaa veropohjaa. Syntyneen verotuloaukon paikkaavat veroja maksavat tai sitten kunnat ja valtio ottavat lisää velkaa.

Perussuomalaiset on tätä verovapaata rälssiä ihmetellyt ja saanut siitä varsinkin oikeiston, Kokoomus-rkp:n, vihat niskoilleen.

(Kuva: Vaalikonegallup/YLE)

Varjobudjetti

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä julkaisi varjobudjettinsa 19.10.11. Keskisuomalainen ja monet muut paperilehdet julkaisivat Perussuomalaisten varjobudjetista vain ylimalkaisia uutisia. Siitä huolimatta,että varjobudjetti sisältää todella radikaaleja ja uusia elementtejä. Mm. Suomen sisäisten veroparatiisien saaminen verotuksen piiriin.

(lainaus alkaa)

Perussuomalaiset haluavat laajentaa veropohjaa oikeudenmukaisella tavalla ottamalla
verotuksen piiriin suurten säätiöiden ja yhdistysten saamat pääomatulot, kuten osingot, vuokratulot ja myyntivoitot. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on arvioinut, että pelkästään viiden suurimman säätiön vuosittainen veroetu oli 29–45 miljoonaa euroa vuosina 2004–05. Säätiöiden varallisuudeksi VTV arvioi 12–15 miljardia euroa.5

Nykyinen verojärjestelmä on luonut suursäätiöille eräänlaisen veroparatiisin, jonka puitteissa varakkaat yksilöt voivat paeta verotusta lähes kokonaan ja suursäätiöiden kautta he voivat harjoittaa merkittävää yhteiskunnallista valtaa. On kohtuutonta,että pienetkin yritykset, jotka toimivat markkinariskin alaisena, joutuvat maksamaan pääomaveroa, kun todella vauraat yhdistykset ja säätiöt saavat vakaat pääomatulonsa verottomina.

Perussuomalaisten kaavailema uudistus koskisi ainoastaan suurimpia säätiöitä ja
hyvin varakkaita yhdistyksiä.6  Suomessa on lukuisia pieniä yhdistyksiä ja säätiöitä, joiden toiminta riippuu verottomista pääomatuloista, joten niiden pääomatulot voitaisiin jättää verovapaiksi esimerkiksi 100 000 euroon asti. Verokanta voisi myös olla yleistä pääomaverokantaa alempi, esimerkiksi 15 %.Säätiömuotoisia yliopistoja emme asettaisi pääomaverotuksen piiriin. Uudistus ei myöskään koskettaisi lainkaan valtaosaa suomalaisista yhdistyksistä ja säätiöistä. Se ei esimerkiksi haittaisi ns. Linnanmäki-tyypin yleishyödyllisiä säätiöitä ja yhdistyksiä, joiden tulot koostuvat muualta kuin pääomatuloista.

5 Ks. Säätiöiden valtiontuki ja valvonta, Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 210/2010.

6 Esimerkiksi vuonna 2001 Suomen varakkaimpien säätiöiden "top 10" oli seuraava: Svenska Kulturfonden, Sigrid Juselius Stiftelse, Suomen Kulttuurirahasto, Stiftelsen för Åbo Akademi, Tampereen Vuokratalosäätiö (VTS-kodit), Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Brita Maria Renlunds Minne, Svenska Litteratursällskapet i Finland r.f., Emil Aaltosen Säätiö sekä Föreningen Konstsamfundet r.f. Näiden varallisuus oli noin 100–830 miljoonaa euroa. Ks. Manninen, Maarit (2005), Säätiöt Suomessa, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore, Julkaisuja 7/2005, s. 40.

(lainaus loppuu)

Säätiöt verolle niin kestävyysvaje poistuu

Enpä usko,että ns. suuri yleisö tietää, että säätiöt on vapautettu osinkotulojen verotuksesta sekä luovutusvoittojen verosta.

Säätiöt kuitenkin ovat eräitä suurimpia osinkotulojen saajia. Helsingin pörssiin listattujen yritysten omistajien joukosta on helppo löytää valtavia omaisuuksia hallinnoivia säätiöitä. Ne on vapautettu osinkotulojen sekä luovutusvoittojen verotuksesta toisin kuin esim. yksityiset henkilöt.

Esimerkkinä vaikkapa Aktia. Aktiasta voisi sanoa,että se on ehkä Suomen suurin veronkiertäjäkeskittymä. Käytännössä jokainen Aktian asiakas tukee veronkiertoa tietämättään tai tieten.

Ainoat puolueet jotka säätiöiden verovapautta ovat kritisoineet on Perussuomalaiset ja Vasemmistoliitto.

RKP on ollut niin hädissään Perussuomalaisten esille nostamasta säätiöiden verovapaudesta, että Rkp vaati hallitusohjelmaan seuraavan lausuman: "Hallitus toimii yleishyödyllisten yhteisöjen verovapauden säilyttämiseksi nykyisessä laajuudessa."

Helsingin Sanomat kirjoitti 28.7.201: "Rikkaiden säätiöiden vahvasti tukema Rkp vastusti vasemmistoliiton ehdotusta säätiöiden verottamisesta ja vaati ohjelmaan päinvastoin kirjauksen säätiöiden verovapaudesta."  Ts. työväen puolueetkin takaavat miiljardeja hallinnoivien säätiöiden siivestämisen.

Suuret säätiöt ja rahastot voitaisiin siis tehdä verovelvollisiksi jos vaan haluttaisiin. Niiden pääomille voisi asettaa myös esim. 10-15 % solidaarisuusvero osana kestävyysvajeen lieventämistä.

Verojen maksaminen on mitä suuremmassa määrin yleishyödyllistä toimintaa. Miksi säätiöt eivät osallistu siihen?