94. itsenäisyyspäivä

Jyväskylässä on pitkä perinne itsenäisyyspäivän soihtukulkueesta, joka kulkee yliopiston kampusalueelta Kauppakatua pitkin Puistokadulle Vanhan hautausmaan sankarihaudoille. Olen joskus itsekin liittynyt kulkueeseen. Tällä kertaa otin Samsung Digimax L70 taskukameran ja eikun valokuvaamaan. Valaistus ei riitä herjasi kamera. Lopputulos ei sen vuoksi ole kovin hääppönen. Jospa kuitenkin mielikuvitus auttaa ymmärtämään miten kaunis näky soihtukulkue on pimeässä kaupungissa. Ikätovereitaanhan suihtukulkue meni kunnioittamaan. Ikätovereita,jotka nyt olisivat 90-vuotiaita,mutta silti.

Alkusyksy

Loppukesä ja syksy on sadonkorjuun aikaa. Tältäkin mäntykankaalta on haettu kaarnikkaa, puolukkaa sekä erilaisia sieniä. Joskus syksyinen sää on todella kaunis. Tässä kuvassa olen onnistunut aika hyvin vangitsemaan hetken jolloin aurinko pilkistää pilvien lomasta tihkusateisessa metsässä.

Jääkukka ja joulun odotusta

Pimeää vuodenaikaa valaisemaan voi askarrella jääkukkia ja jäälyhtyjä. Se on sopivaa puuhaa isommallekin miehelle. Jääkukka tehdään siten,että laitetaan esimerkiksi tyhjään maitopurkkiin vettä. Sekaan kukka tai kukkia. Muoviset kukat kestävät väriä muuttamatta. Jos haluaa kynttilää varten syvennyksen niin veteen voi asettaa kellumaan käytetyn lämpökynttilän. Ja kun jääkukka on valmis palava lämpökynttilä valmiiseen koloon.

Jäälyhty jouluyönä

Jäälyhty tehdään näin. Ämpäri täyteen vettä ja ulos pakkaseen. Vesi jäätyy niin, että keskelle jäänyt jäätymätön vesi voidaan kaataa pois. Saatu jäälyhty kumolleen ja pohjalle kynttilä. Takana olevat jäälyhdyt on väritetty punajuurisäilykkeen nesteellä. Edessä oleva versio on kirkas. Siinä on vain kaksi jäälyhtyä päällekkäin. Hyvin palaa eikä ole tulipalovaaraa.

Jääkukkia voi tehdä sillä tavoin, että tyhjään maitopurkkiin kukka sisään ja päälle vettä. Purkki ulos pakkaseen. Ja kas aamulla on kaunis jääkukka jääkimpaleen sisällä.

Varpunen varastettiin taas

Varpunen (Passer domesticus) on Suomessa lajin vähenemisen vuoksi silmälläpidon alainen lintu. Tämäkin kuvassa oleva kävelykadun varpunen on varastettu kuvan ottamisen jälkeen. Varastettu varpunen on jo kolmas samalta paikalta varastettu varpunen. Jalka vaan oli katkaistu ja nyt on vain kuva muistona. Uutta varpusta odotellaan. Varpunen elelee tiheästi asutuilla alueilla parvissa. Vaan aina vaan pienemmäksi käyvät varpusparvet.

(Varpunen: Jussi Heikkilä, kuva Jarmo Ryyti)

Suppilovahveroita ja keltavahveroita

Sienestystä sanotaan joskus hiljaiseksi metsästykseksi. Silmät säädetään esimerkiksi suppilovahveroasentoon. Sitten aletaan katsoa maastoa sillä silmällä. Kun näkee yhden voi varmasti päätellä, että muitakin on. Sama muiden sienien kohdalla. Silmien säätämiseen pitää keskittyä erikseen. Menee muutoin hyvä saalis ohi silmien. Samalla katseella jolla etsii suppilovahveroita on vaikea löytää esim. mustatorvisieniä. Tatit on poikkeus. Ne tulee silmille vähemmälläkin säätämisellä.

Vasemmalla suppilovahveroita (Cantharellus tubaeformis). Oikealla keltavahveroita (Cantharellus cibarius). Molemmat on helppoja opetella ja helppoja valmistaa. Pannulle vaan kunnes vesi on haihtunut sienistä. Sen jälkeen rypsiöljyä, mustapippuria, sipulisilppua, ehkä ripaus suolaa ja se on siinä. Suppilovahveroita voi kuivata, mutta kantarelleja ei kannata kuivata.

Puolukkaa ihan tolkuttomasti!

Puolukkaa tulee metsästä tänä syksynä niin mielettömästi, että avuksi tarvitaan jo kuorma-autokin. Sitten puolukkamehuksi,-puuroksi,-hilloksi,-piirakaksi. Ja puuroon tietenkin.

Katajanmarjoja mausteeksi suoraan metsästä

Kataja eli kotikataja (Juniperus communis) tekee sinisiä marjoja syksyisin. Niitä voi käyttää mausteena mm. vodkassa. Toimii. Voi katajanmarjoista keittää teetäkin. Katajanmarjat säilyvät hyvin kuivattuina ja niitä käytetään rohtoina.

Variksenmarjoja eli kaarnikkaa

Näyttäisi äkisti mustikalle, mutta on variksenmarjaa toiselta nimeltä kaarnikkaa (Empetrum nigrum). Maku on mieto. Voi käyttää mehuihin esimerkiksi mustikan kanssa. Siitä voi tehdä hilloa myös. Tällä kertaa osa saaliista menee salaattiin ja lopuista tehdään hilloa. Juustojen kera nam. Variksenmarjassa on eniten flavonoideja. Mitä mustempi marja sitä enemmän siinä on flavonoideja. Mustikka ja mustaviinimarjakin jäävät toiseksi.

Karhun vai hirven? Luontoelämyksiä Jyväskylässä

Toisten mielestä karhun, toisten mielestä hirven. 2.9.2009 Korpilahti-lehti julkaisi myös tämän kuvan ja pyysi lukijoita ottamaan kantaa. Karhun vaiko hirven jätös? Lähiaikoina arvoitus ratkeaa.

Siinä määrin ajankohtainen asia tämä on,että Radio Keski-Suomi paikallislehtikatsauksessaan 4.9.2009 otti myös esille tämän Korpilahti-lehdessä olleen jutun kuvineen.

Joka tapauksessa aika sievä vai mitä?












Kuva: Jarmo Ryyti

Mies eikä mikään marjan poimija

Saarijärvelle on tuotu Thaimaasta poimijoita, jotka parhaimmillaan saavat 2000 euroa kahdessa kuukaudessa marjojen poiminnalla. (Ksml 21.8.2009) Verotonta tuloa. Ei ihan huonosti. Omat havaintoni on, että poimimalla ei tänä vuonna marjat lopu Keski-Suomen metsistä.

K-kaupassa maksaa 200 gramman pakastemustikkapakkaus 1,79 €. 200 gramman pakastepuolukkapakkaus maksaa puolestaan 1,19 €. Aika paljon pitää poimia, että tekee ihan oikeasti tilin.

Oma panokseni Suomen metsissä. Vadelmaa, mustikkaa ja ihan lähiaikoina puolukkaa. Ohessa myös hiukan sieniä. Hyötyliikuntaa ja raitista ilmaa saa sen sijaan sitäkin enemmän. Tuntipalkkaa ei kannata laskea eikä pidäkään laskea.

Herkkutateista (boletus edulis) saisi jo aika kivasti taskurahaa jos vaan löytäisi hyviä sienipaikkoja ja olisi keräilyreitin varrella. Tarvittiin italialainen Dalla Valle tekemään suomalaisista sienistä brändi ja arvostettua luomuruokaa. Mistähän maasta tulee se ihminen, joka tekee suomalaisista marjoista brändin ja arvostettua ruokaa. Omat havainnot on sellaiset, että metsissä noita kumpaakin superruokaa keräilee vanhempi väki,suuret ikäluokat.

Herkkutatti (Boletus edulis):



Haavanpunikkitatti (Leccinum aurantiacum syn.Leccinum rufum):

Vadelman pohjoisen hedelmän poiminta-aika

Make custom Glitter Graphics


Metsävadelmia on joka paikassa. Kunhan poimii pois.

Lähiruokaa metsästä

Metsävadelmia (rubus idaeus), puolukoita (vaccinium vitis-idaea) ja lakkoja (rubus chamaemorus). Lakkakiisseliä. Nam nam. Vadelmia ja puolukoita hunajan kera kaurapuuroon. Nam nam.

Kantarelleja (cantharellus cibarius) ja suppilovahveroita (cantharellus tubaeformis).Kantarellikastiketta, etikkamarinoituja suppilovahveroita.
Nam nam.