Suomen Mieli

Eilen kopsahti postiluukusta Suomen kaksikielisyydestä toisin ajattelevien lehti Suomen Mieli. 8-sivuisessa lehdessä on tiukkaa asiaa suomalaisesta (finsk) näkökulmasta. Siis sellaisesta näkökulmasta jota valtamedia ei juuri käytä asioiden tarkasteluun.

Etusivulla on heti artikkeli, joka kertoo kaunistelematta kuinka epätasa-arvoisesti ja perustuslain 17& 2 momentin vastaisesti valtio kohtelee kahta "kansalliskieltä".

Suomessa on nimittäin kaksi ruotsinkielistä "kansanedustuslaitosta" (Ålands landsting ja Suomenruotsalaiset kansankäräjät) ja yksi kaksikielinen eli eduskunta.

Valtion kustantama suomenkielinen vastine niille sen sijaan puuttuu. Siitä huolimatta, että 17. pykälän 2 momentissa todetaan näin: "Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samankaltaisten perusteiden mukaan"

Niinpä Suomalaisuuden liitto haluaa,että epätasa-arvo poistetaan antamalla Suomalaisuuden liitolle edes osittain samanlainen asema kuin ruotsinkielisiä edustavilla järjestöillä on lainsäädännössä.

Nyt sellainen tasa-arvoinen lainsäädäntö puuttuu. Perustuslain vastaisesti. Mielenkiintoista.

Veikkaanpa,että vanhaan Ruotsin vallan ajoilta periytyvään maan tapaan, että suomenkielisten ja ruotsinkielisten tasa-arvo on ruotsinkielisten syrjintää, tullaan tässäkin asiassa vetoamaan. Tosin poliittisesti korrektein sanan kääntein. Tietty;)

Suomalaisuuden liiton kieliasiamies professori (emeritus) Erkki Pihkala toteaakin toisaalla lehdessä, että suomenkielisten ja ruotsinkielisten kesken on vuosisatainen "työnjako" kielikysymyksissä.

Suomenkielisten velvollisuus on ymmärtää ja tulla ymmärretyksi ruotsiksi eikä vastavuoroisuus ole tasa-arvoa siinä kontekstissa.

Perusoikeudet ja ihmisoikeudet

Perusasiaa ihmisoikeuksista, itsemääräämisoikeudesta ja päätäntävallasta.

Suomenkielisten pakkoruotsi ei ole ruotsinkielisten ihmisoikeus. Eikä ruotsinkielisten oikeudet ole myöskään suomenkielisten velvollisuuksia,vaikka rkp apureineen ja säätiörahoineen sellaista ilmapiiriä haluaa ylläpitää.

Kysymys on perimmiltään suomalaisten itsemääräämisoikeuden laajentamisesta kattamaan myös kieliopinnot.

On kovin kummallista,että osa suomalaisista vieläkin vastustaa päätäntävallan siirtämistä kieliopinnoissa valtiolta itselleen!

Koulutetut ihmiset!

Ovathan he hyvässä seurassa,kuten Ahtisaari ent. Adolfsen, Sasi, Wallin, Henriksson, Katainen, Urpilainen, Feldt-Ranta...yleensä vallassa olevia ihmisiä. He ymmärtävät,että pienessäkin asiassa päätäntävallan siirtäminen valtiolta kansalaisille, on heidän etujensa vastaista. Siksipä vallassa olevat mielellään haluavat päätösvallan ulkoistamista valtiolle, valtion viranomaisille, kansalaisten ulottumattomiin. Heidän joukossaan on mm. tuo Nobel-palkittu Ahtisaari. Tukholmassahan se piti käydä pokkaamassa. Sattumaa?

Tätä taustaa vasten ei ole yllättävää,että ruotsinkielisiä edustava Ruotsalainen kansanpuolue haluaa laajentaa pakon koskemaan yhä nuorempia ja nuorempia suomenkielisiä.

(Kuva: Karlsson,Helsingin Sanomat)

Perustuslakiuudistus mediapimennossa - Halla-aho suositumpi teema

Ei voi kun antaa pisteet tästä erästä hallitukselle ja EU-lobbylle. Kansa pantiin median avulla keskustelemaan Halla-ahon heittämästä fb-vitsistä menneellä viikolla. Ja hyvin upposi.  Älykköinä pidetyt ihmiset käsittivät Halla-ahon lauseen sotilasjuntan terpeesta Kreikassa tahallaan väärin. (Esim. Jari Tervo)

13.9.11 perustuslakimuutoksen lähetekeskustelusta uutisoi media ainoastaan Jussi Niinistön (ps) puheenvuorosta otetun yhden lauseen, jossa siteerattiin vanhaa sanontaa. Itse perustuslain muutoksen sisällöstä lehdistö ja televisio sen sijaan vaikenivat ja vaikenevat edelleen tätä kirjoitettaessa.´
.

Samoihin aikoihin toisaalla eduskunnassa päätetään isosta perustuslain muutoksesta.

Vanha perustuslaki : "Suomi on täysivaltainen tasavalta" Nyt siihen on tulossa lisäys "Suomi on Euroopan Unionin jäsen".

Ilman kansalaiskeskustelua. Pöljät saatiin keskustelemaan Halla-ahosta.

Perustuslain 95. pykälään on tulossa maininta, että eduskunta voi kahden kolmasosan enemmistöllä siirtää Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävän toimivallan Euroopan Unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle.

Perustuslain 1 & ja 95 & välillä on vaarallinen kytkös. Huomattavaa on, että kukaan ulkopuolinen ei ole tätä muutosta Suomen perustuslakiin vaatinut. Hanke on puhtaasti Suomen poliittisen eliitin oma.

Iltapäivälehdet voittivat tämän erän 10-0 hölmöläisten suosiollisella avustuksella.

Jk 1. Alkuperäinen hallituksen esitys oli HE 60/2010 ja nyt se kulkee lepäämään jätetyn lain nimellä LJL 3/2011 vp. Lopullinen äänestys on todennäköisesti viikolla 38.
Ainoa puolue joka vastustaa Suomen perustuslain muuttamisesta muotoon,jossa Suomen itsenäisyyttä heikennetään on Perussuomalaiset.
(Kuva: Wikipedia)

Suomenkielisten pakkoruotsi ei ole ruotsinkielisten ihmisoikeus

Perustuslaki määrittelee oikeudet,mutta ei velvollisuuksia. Missään kohtaa perustuslakia ei ole todettu,että:

-suomenkielisen velvollisuus olisi puhua tai osata ruotsia

-suomenkielisen velvollisuus olisi opiskella ruotsia.

Perustuslain tulkitseminen niin,että ruotsinkielisten oikeudet olisivat suomenkielisten velvollisuuksia on itse asiassa vastoin Suomen perustuslakia.

Perustuslaista ei siis ole pakkoruotsin tueksi muutoin kuin omaatuntoa ja rehellisyyskäsitettä venyttäen. Tai tietämättömyys!

Väärinkäsitys johtunee siitä,että pakkoruotsipropagandassa tietoisesti sotketaan juridinen henkilö (valtio) ja luonnolliset henkilöt (kansalaiset).

Juridinen henkilö voi olla kaksikielinen tai vaikka monikielinen perustuslain tulkinnan mukaan edelleenkin. Siitä,että valtio on kaksikielinen ei voida,paitsi epärehellisyyttä harrastaen,johtaa sellaista tulkintaa,että luonnollisten henkilöiden, kansalaisten,olisi oltava kaksikielisiä. Vielä vähemmän suomi-ruotsi-versiona.

Suomenkin solmimat kv. ihmisoikeussopimukset kieltävät valtiota pakolla muuttamasta kansalaisten identiteettiä. Pakkoruotsi voitaisiin jopa tulkita ihmisoikeusrikokseksi jos juristeriaa halutaan harjoittaa.

Jokaisen kansanedustajan ja mepin on tykönään pohdittava tätä:

-Oletko saanut äänestäjiltäsi valtakirjan vastustaa valinnan vapautta kieliopinnoissa?

Jos kansanedustaja (tai mep) voi rehellisesti vastata myönteisesti niin olkoon sitten sekä kansanedustaja (tai mep) äänestäjineen yhtä sivistymättömiä. Tarvitseehan sivistymättömät ihmisetkin omat edustajansa kansanedustuslaitoksiin.