YLE:lle ja Hesarille Ruotsi on kotimaa!

Ruotsin Uppsalassa kiellettin puhumasta suomea työpaikalla uutisoivat sekä YLE että Helsingin Sanomat näyttävästi KOTIMAAN uutisissa 18.12.2007!
Näin Helsingin Sanomat ja näin YLE.

Jutun pointti on vaan siinä, että kukaan ei nähnyt siinä mitään kummallista. Vuodesta 1809 on niin pitkä aika, että toimittajien ei voi vaatia muistavan niin vanhoja asioita?

Television käytön lopettamisilmoitus

YLE päätti sitten lakkauttaa suomenkielisen YLE Extra-kanavan. Tuolle YLE:n kanavapaikalle tulee syksyllä 2008 Ruotsin television kanava. Meidän suomalaisten kustannuksella tietenkin.
Lopputulema: YLE viidestä (5) kanavasta kaksi (2) eli 40 % on ruotsinkielisiä sen jälkeen. Jo nyt YLE:n budjetista menee ruotsinkieliseen toimintaan 1/6. Joidenkin lähteiden mukaan vieläkin enemmän.

Mitäpä minä semmoista toimintaa tukemaan. Olen vaan suomenkielinen asiakas. Niinpä tein omalta osaltani päätöksen. Nyt saa riittää. Tein television käytön lopettamisilmoituksen. Sitä ennen tietenkin annoin television pois.
Lopettamisilmoituksen voi tehdä täällä: https://www.tv-maksu.fi/index/lomakkeet/peruutusilmoitusyksityisille.html

Suosittelen sitä toimenpidettä lämpimästi muillekin.
ENNEN: -------------------------------------------------------------------------> NYT:

Ehkä joskus saatan palatakin YLE:n tv-palveluiden käyttäjäksi, mutta silloin YLE:llä täytyy olla vähintään yksi kokonaan suomenkielinen tv-kanava ja muiden roolina on sitten tihrustaa vuorostaan kuvaruudun alareunasta käännöstekstejä.

Mitä jos Keskisuomalainen olisi valtion sanomalehti?

Mitä jos Keskisuomalainen olisi valtion sanomalehti ja Keskisuomalaisella olisi YLE:n kaltainen julkisen palvelun tehtävä? Miltä Keskisuomalainen silloin näyttäisi?

- joka neljäs sivu olisi ruotsinkielinen
- joka viideskin sivu olisi ruotsinkielinen syksystä 2008 alkaen.
-muut sivut olisi täynnä englanninkielisiä ja ruotsinkielisiä juttuja,joiden alareunassa olisi pienellä tekstillä kirjoitettu suomennos.

- lehdessä ei olisi yhtään ainoata kokonaan suomenkielistä sivua

- Keskisuomalaista ei saisi lukea ellei olisi maksanut valtion lehti-maksua.
- Jos valtion lehti-maksua ei olisi maksanut ei saisi lukea mitään muitakaan lehtiä.

Summa summarum: YLE:n ja Jungnerin ongelma on se, että YLE:n budjetista 1/6 menee ruotsinkieliseen toimintaan. Siihen ei saa koskea. Suomenenglantilaiset saavat myös lukumääräänsä nähden ylenpalttista palvelua YLE:ltä. Suomenkielisille on jäänyt vain maksajan ja sivustakatsojan rooli.

Näin Vattenfall kuppaa suomalaisia

Keski-Suomen kunnat myivät tyhmyyksissään omistuksensa Keski-Suomen Valo Oy:ssä Ruotsin valtion omistamalle Vattenfallille. Seuraus on se, että ennen paikalliseen talouteen jääneet sähkömyynnin tulot valuvat nyt Ruotsin valtiolle Ruotsiin. Siltä osin on palattu takaisin Ruotsin vallan aikaan ennen vuotta 1809.

Kuinka Vattenfall sitten kuppaa keskisuomalaisia? Esimerkki: Rivitaloasunto, 52 m2, pieni kunta 30 km Jyväskylästä, ei sähkölämmitystä, saunaa ei käytetä. Yhden hengen talous.

Arviolasku on 1.9.-31.10.2007 64,13 €! (Vuonna 2006 68 €/2 kk)

Lasku koostuu seuraavista eristä:

Sähkön myynti:-Perusmaksu 4,74 €
-Energia 400 kWh 22,62 €
Yhteensä 27,36 €

Sähkön siirto:-Perusmaksu 9,40 €/kk 18,80 €
-Siirto 420 kWh 2,80 snt/kWh 11,76 €
-Mittalaitemaksu 1,20 €/kk 2,40 €
-Sähkövero (veroluokka 1) 420 kWh 0,90646 snt/kWh 3,81 €
Yhteensä 36,77 €LASKU YHTEENSÄ 64,13 €/2 kk (32,06 €/kk)

Ruotsalaiset ovat aina osanneet kupata suomalaisia. Kilpailuttaminenkaan ei onnistu, koska Vattenfall perii kilpailijoilta verkkonsa käytöstä niin kovat kiinteät maksut, että erotus on vain muutaman eurosentin kuukaudessa.

Vertailun vuoksi Jyväskylän energian hinnoittelu. Kerrostalo 51 m2, yhden hengen talous. Arviolasku kuukaudessa 10,87 €/kk. (Vuonna 2006 9,80 €/kk).

Vattenfallin asiakkuus tulee siis huomattavasti kalliimmaksi kuin Jyväskylän energian asiakkuus. Lisäksi JE:n voitot jäävät paikallistalouden hyväksi. Vattenfallin voitot menevät Ruotsin valtion hyväksi.

Mistä ero johtuu? Muutamia syitä.

Sähkön siirto:
- JE ei peri mittalaitemaksua (Vattenfallilla se on 1,20 €/kk)
- JE:n perusmaksu sähkönsiirrosta on 2,07 €/kk. (Vattenfallilla 9,40 €/kk)
- JE:llä sähkön siirto on 2,08 snt/kWh. (Vattenfallilla 2,80 snt/kWh)
- Sähkövero on JE:llä pyöristetty 0,9065 snt/kWh. (Vattenfallilla 0,90646 snt/kWh)

Sähkön myynti:
- JE:llä perusmaksu on 2,35 €/kk. (Vattenfallilla 2,37 €/kk)
- JE:llä energiamaksu on 5,61 snt/kWh (Vattenfallilla 5,655 snt/kWh)

Kuntien kannattaisi oman etunsa ja asukkaittensa edun nimissä omistaa omaa sähkön tuotantoa. Onneksi näin on Jyväskylässä. Ja uutta kapasiteettia rakennetaan Ruotsin valtion ja Fortumin kiusaksi.
(Kuva: Suomen kupparit ry.)

Jokela ja lukioväkivalta

On epätodennäköisempää,että ammattikouluissa olisi tapahtunut sellaista mitä tapahtui Jokelassa. Ammattikouluihin menee opiskelemaan lähtökohtaisesti tervehenkisempi nuoriso kuin lukioihin. Lukioihin hakeutuu paljon sisäänpäin kääntyneitä ääritrendeistä kiinnostuneita nuoria. Aivan yleisesti myös tiedetään, että lukioihin mennään "etsimään itseään" ja "miettimään mitä minusta tulee isona".

Lukio-opetus on vielä luonteeltaan passivoivaa kirjoista pänttäämistä ammattikoulujen tekemiseen painottuvaan toimintaan verrattuna. Lukioihin on mennyt jokaisesta nuorisoikäluokasta suuri enemmistö. Seurauksena on samankalltainen ilmiö kuin maataloudessa 1800-luvulla. Kun maatalous ei enää tarjonnut kaikille nuorille väylää työhön, toimeentuloon ja sitä kautta asemaan yhteiskunnassa maatalouteen syntyi "ylijäämäväestöä". Se purkautui siirtolaisuutena ja valitettavasti myös nuorisoväkivaltana erityisesti Pohjanmaalla. Lukioille on käynyt samoin 2000-luvulla. Lukiot eivät enää takaa automattisesti väylää työhön, toimeentuloon eikä yhteiskunnalliseen asemaan. Lukiot kriisiytyvät.

Matti Vesa Volanen 8.11.2007 kirjoittaa Keskisuomalaisessa otsikolla "Itseaiheutetut lukio-ongelmat" mm. näin:

"Jyväskylän opetuslautakunnan puheenjohtaja Kimmo Suomi kiinnitti (Keskisuomalainen 4.11.07) huomiota oikeaan ja tärkeään asiaan: lukiotoimi Jyväskylässä ja laajemminkin Suomessa on vaikeuksissa. "

"Suomeen ollaan muodostamassa alueellisesti vahvoja (ammatti)opistoja, joissa on täyden palvelun periaate: niissä voi opiskella sekä ammattiin että ylioppilaaksi. Ikäluokkien pienentyessä seurauksena tulee olemaan lukioiden joukkokuolema."

"Jyväskylän kaupungin lukioista vuonna 2004 valmistui 570 ylioppilasta, joista vuonna 2005 lopussa oli 77 työssä, 29 työttömänä, 385 opiskeli, varusmiespalveluksessa oli 56, maasta oli muuttanut 3, teillä tietämättömillä oli 20. Opiskelijoista 40 prosenttia opiskeli työn ohessa.
Opiskelevista nuorista oli 54 ammatillisessa koulutuksessa, 163 ammattikorkeakoulussa (42 prosenttia opiskelevista), 156 yliopistossa (41 prosenttia)."

Noistakin, jotka opiskelevat yliopistoissa (41 %) harva enää pääsee hyviin ansioihin eikä työllisyyskään ole taattu. OPM:n 7.11.2007 julkistamassa tutkimuksessa, Nuorisobarometrissa päädytään siihen tulokseen, että nuorten usko koulutukseen on heikentynyt.

Lisää: Valitut Palat "Pelastakaa Suomen koulut"

Pienessä koulussa oppilaiden ongelmat huomataan helpommin. Valitettavasti pienet koulut eivät ole poliitikkojen suosiossa. Sen sijaan nuoret on kerätty suuriin koulutusyksikköihin taloudellisuuden ja tehokkuuden nimissä.

Ruotsalaisuuden päivä 6.11.

Tämänkö vuoksi ruotsalaisuutta juhlitaan Suomessa?

Marraskuun 6. päivänä v. 1631 säädettiin ankara rangaistus niille, jotka uskalsivat luonaan pitää tai kätkeä Kustaa II Aadolfin armeijasta karanneita, sinne pakko-otolla otettuja suomalaisia sotilaita.
Ruotsalainen Samuel Gröll kuvaa 1600-luvun puolivälissä ruotsalaisten hallintoa Käkisalmen läänissä: "Veronkantajan väärämielisyys ja vilpillisyys sekä väkivaltaisuus on niin suuri, että vaikka veronkantajana olisi ollut turkkilaisia, tataareja tai pakanoita, eivät hekään olisi voineet kohdella rahvasta niin epäinhimillisesti kuin täällä on menetelty." (HS 11.9.92.)

Gröll kirjoittaa näin siitä huolimatta, että Kustaa II Aadolfin ohjeen mukaan ruotsalaisten historioitsijoiden "tuli osoittaa, että esi-isämme eivät olleet barbaareja, joiksi ulkomaalaiset meitä tahtovat nimittää". Sama Kustaa muun muassa sääti kuolemanrangaistuksen katolisen opin levittämisestä. (HS 6.5.88.)

On huomattava, että kuningas ei kehottanut virkamiehiä luopumaan barbaarisista menetelmistä, vaan antoi historioitsijoille ohjeen vääristellä historiaa. Täsmälleen Kustaa II Aadolfin ohjeen mukaan ruotsalainen valloittaja-miehittäjä on kirjoittanut suomalaisten historian, jota meillä on kritiikittömästi kopioitu, ja josta suomenruotsalaiset eivät halua luopua vieläkään.

Yli 350 vuotta Suomesta vietiin asekuntoiset miehet sotiin, joista Heikki Ylikangas sanoo: "Ruotsi ei sotinut siksi, että se tahtoi turvata rajansa. Se soti niin kauan kuin se ylipäätään sotimaan pystyi."

Näistä sodista kertoo mm fil.lis. Mikko Huhtamies HS:ssa. (6.11.1996): "Ratsumiesten (hakkapeliittojen) lisäksi sotaan vietiin kymmeniätuhansia jalkaväkimiehiä. Jalkaväkeä täydennettiin väenotoksi kutsutulla pakko-otolla. Siinä oli samaa sattumanvaraista julmuutta kuin muinaisen Rooman armeijan kurinpidossa, jossa niskurointi rangaistiin teloittamalla yksi mies kymmenestä. Väenotto oli rekrytointitapa, eikä rangaistus, mutta se merkitsi lähes varmaa kuolemaa, jonka syynä oli usein kulkutauti. Väestö joutui maksamaan suurvalta-Ruotsille ihmisveroa. Sen turvin Ruotsi kykeni osallistumaan kolmikymmenvuotiseen sotaan ja jatkamaan suurvaltapolitiikkaa."

Bantustanin kotimainen kirjallisuus

Kai Salmi kirjoittaa yhdestä monista epäkohdista joka liittyy suomalaiseen kulttuuriin ja sen kehittymättömyyteen Suomen kuvalehdessä 18.10.2007.

Miksei yhdessäkään Suomen yliopistossa ole suomalaisen kirjallisuuden professuuria?

Onko syynä se, että ei ole olemassa suomalaista kirjallisuuttakaan? Näin ollen suomalaista kirjallisuutta ei voi tutkia Suomen yliopistoissa suomalaisen kirjallisuuden professorin opastuksella.

On vain kotimaisen kirjallisuuden professuureja. Tutkitaanko niiden johdolla myös USA:n, Saksan tai vaikka Venäjän kotimaista kirjallisuutta?

Googlesta saa hakusanalla:

-suomalaisen kirjallisuuden professuuri = 0 osumaa

-suomalaisen kirjallisuuden professori=5 osumaa. Joista ainakin yksi, Yrjö Varpio, on väärin, koska hän on Suomen kirjallisuuden professori. Ei suomalaisen (finsk) kirjallisuuden professori.

On eri asia olla Suomen kirjallisuuden professori kuin suomalaisen kirjallisuuden professori. Jälkimmäisiä ei ole olemassakaan Suomessa! Vrt. Professor i Sveriges littaratur vs. professor i Svensk litteratur. Erikoista on, että Suomessa on ruotsalaisen (svensk) kirjallisuuden professuureja, mutta ei suomalaisen (finsk) kirjallisuuden professuureja. Hakusanalla "professor i finsk litteratut" viitataan väärin Kai Laitiseen, koska hän ei ole suomalaisen kirjallisuuden professori, vaan kotimaisen kirjallisuuden professori.

On vaikea edes kuvitella, että vanhassa kulttuurimaassa, Ranskassa, ei tunnettaisi ranskalaisen kirjallisuuden professuureja. Tai Saksassa saksalaisen kirjallisuuden professoreita. Mutta sitten on Suomi. Tuo Ruotsin vanha Bantustan, jossa henkisesti ei itsenäistytä koskaan, vaikka vuodesta 1809 on kohta 200 vuotta.

Manner-Suomellekin itsehallinto?

Lainaan tässä Ahvenanmaan yhteiskuntamallin ihailijoiden logiikkaa ja perusteluita sovellettuna Manner-Suomeen. Eikö olekin veikeä malli perusteluineen tuo Ahvenanmaan malli:
.

1.) Kielienemmistön kieli, suomi, on ainoa virallinen hallintokieli Manner-Suomessa. Muiden kielten käyttäminen on lainvastaista, koska Manner-Suomella on itsehallinto.
.

2.) Manner-Suomen julkisin varoin kustannettu koulujärjestelmä toimii ainoastaan suomen kielellä. Muunkieliset, julkisin varoin kustannetut koulut on laittomia, koska Manner-Suomi on itsehallintoalue.
.

3.) Muita kieliä kuin suomea puhuvat eivät saa omalla äidinkielellään mitään opetusta julkisin varoin, koska Manner-Suomella on itsehallinto.
.

4.) Muitä kieliä äidinkielenä puhuvilta lapsilta on lailla kielletty oman äidinkielen opetus Manner-Suomessa julkisin varoin, koska Manner-Suomella on itsehallinto. Ainoa kieli, jolla on Manner-Suomessa äidinkielen asema koulujen opetussuunnitelmissa on suomen kieli. Muita kieliä kutsutaan kotikieliksi.
.

5.) Kaikki kunnat toimivat suomen kielellä Manner-Suomessa, koska Manner-Suomella on itsehallinto.
.

6.)Jokaiseen julkiseen virkaan riittää suomen kielen osaaminen suullisesti ja kirjallisesti, koska Manner-Suomella on itsehallinto.
.

7.) Manner-Suomeen muuttaneet eivät saa ostaa kiinteistöjä elleivät ole asuneet Manner-Suomessa viisi (5) vuotta ja osaavat suomea, koska Manner-Suomessa on itsehallinto.
.

8.) Katukilvet ja tienviitat on vain suomeksi Manner-Suomessa, koska Manner-Suomessa on itsehallinto.
.

9.) Kaikki opiskelevat tasapuolisesti suomen kielellä Manner-Suomessa, koska Manner-Suomi on itsehallintoalue.
.

10.) Yritystä ei saa rekisteröidä Manner-Suomeen ellei yrityksessä ole vähintään yhtä mannersuomalaista yrityksen hallitusjäsenenä, koska Manner-Suomessa on itsehallinto.
.

11,) Manner-Suomessa sallitaan vain suomenkieliset seurakunnat, koska Manner-Suomessa on itsehallinto.
.

Ahvenanmaan malli on kuulema hyvä esimerkki muille. Erityisesti sen perustelut:). Onhan suomi vähintään yhtä harvinainen ja suojelun arvoinen kieli kuin ruotsin kieli! Jostain syystä suomen kielen ei katsota tarvitsevan samanlaista massiivista suojelua kuin ruotsin kieli tarvitsee. Miksi niin?

Uusi rinnakkaiskoulujärjestelmä

Peruskoulun ystävien tulisi ainakin herätä horroksestaan ennenkuin on myöhäistä!

Erkki Pihkala Kanavassa 7/2005:

"Ottaen huomioon sen, että ruotsin osaaminen on historiallisesti ollut suomalaisen sivistyneistön eliittiaseman tunnus, kielikylpy yhdistettynä ruotsin merkitystä korostavaan kielilainsäädäntöön on omiaan tekemään kielikylvetyksestä eliitille keinon säilyttää yhteiskunnallinen asemansa. Kielikylvetys näet tarjoaa oivan mahdollisuuden luoda peruskoulun rinnalle monen kaipaaman rinnakkaiskoulujärjestelmän."

"Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että valtion virkoihin sekä kaksikielisillä alueilla olevien suurimpien kaupunkien virkoihin, etenkin korkeimpiin virkoihin vaaditaan suomen ja ruotsin kielten osaaminen. Kielikylpyjä on tarjolla vain isommissa kaupungeissa, joissa eliitti asuu, ja näin syrjäseudut on taas saatu paikalleen. Lapsen paneminen kielikylpypäivähoitoon ja sen kautta kielikylpykouluihin vaatii vanhemmilta varhaista ja jatkuvaa paneutumista lastensa koulu-uraan. Tämä taas sujuu "vastuullisilta” vanhemmilta perinteisesti."

"Toisekseen kielikylpypäivähoitoa saaneilla on suomen ja ruotsin kielen taitoja mittaava ”pääsykoe” kielikylpykouluihin. Oppikouluun pääsijöitä karsittiin aikanaan äidinkielen ja laskennon eli aritmetiikan osaamisen avulla. Kielikylpykouluun pääsyä ei kuitenkaan päätetä pelkästään "kokeen" perusteella, vaan rehtorit myös arvioivat, onko lapsi "kypsä" kielikylpykouluun. Näin joukkoon ei pääse erityisopetusta tarvitsevia (esim. taustaltaan ulkomaalaisia ja "häiriintyneitä" muiden oppimista häiritsemään. He voivat jäädä peruskoulun puolelle. Asiaan liittyvät rajatapauksissa tietenkin neuvottelut vanhempien kanssa."

"Kolmanneksi kielikylpykoulujen vanhemmat ovat keskenään yhteistyössä, kuten aikanaan oppikoulujen kannatusyhdistyksissä muodostaen toimivan sisäpiirin. Kielikylpyluokat pysyvät myös koossa toisin kuin peruskoulujen hajautettua opetusta saavat luokat ja muodostavat elinajan kestäviä ystävyyspiirejä. Oppilaiden perhetaustat ovat myös samankaltaiset. He myös sisäistävät kielitaidon, so. ruotsin osaamisen merkityksen menestymiselle suomalaisessa yhteiskunnassa."

"Neljänneksi vaadittaisiin vain se, että kielikylpyvanhemmat ymmärtäisivät käyttää varojaan oppilaiden kirjoihin ja muihin oppimateriaaleihin, jos kunta sattuu tässä suhteessa nuukailemaan. Jos kielikylpykouluihin vielä tulisivat vapaaehtoiset lukukausimaksut, niin kielikylvetyksen kautta peruskoulun sisälle saataisiin rinnakkaiskoulu."

"Rahapulassa olevilla kunnilla tuskin on mitään sitä vastaan, että ne saisivat tämän kaltaista tukea lasten vanhemmilta koulujen ylläpitoon. Yhteiskunnallisesti tuloksena olisi peruskoulun sisällä toimiva ainutlaatuinen rinnakkainen koulujärjestelmä vastaamaan niitä tavoitteita, jotka peruskoulu monen mielestä aikanaan vei. "

Lippe lepäilee raskaan päivän jälkeen

Lippe on amerikan cockerspanieli. Lippe tykkää nukkua ja syödä. Metsäretket on myös Lipen mieleen.

Oppositiopoliitikko Paavo Lipponen hallituspuolueen puoluekokouksessa!

Tähän ei suomalainen media eikä toimittajat kiinnittäneet laiskuuttaan tai ymmärtämättömyyttään huomiota. Hallituspuolue Svenska folkpartietilla oli puoluekokous Vantaalla 9.-10.6.2007.

Tuon hallituspuolueen puoluekokouksessa oli juhlapuhujana myös "oppositiopuolue" Sdp:n edustaja Paavo Lipponen. Eikä tässä vielä kaikki. Hallituspuolue Sfp palkitsi Sdp:n edustajan puolueensa kunniamitalilla, A.O.Freudenthal-rasistimitalilla!
A.O.Freudenthal oli puolestaan pesunkestävä rasisti.

Jo se, että oppositiopuolueen edustaja on läsnä hallituspuolueen puoluekokouksessa ja vastaanottaa hallituspuolueelta kunnianosoituksen viestittää suomalaisen parlamentarismin alennustilasta. Ei sellainen ainakaan länsieurooppalaista parlamentarismia ole.

Sdp:n edustaja Paavo Lipponen piti lisäksi hallituspuolue Rkp:tä ylistävän puheen Rkp:n puoluekokouksessa. Lipponen sai siitä hyvästä myrskyisät suosionosoitukset toisen puolueen puoluekokoukselta! (Lähde: Rkp:n äänenkannattaja Hbl)

Vieläkö joku ihmettelee Sdp:n valikoivaa oppositiopolitiikkaa? Sdp vaan odottaa vuoroaan päästäkseen seuraavaan hallitukseen Rkp:n seuraksi. Åbo Akademin kunniatohtori Lipponen petaa hallituspaikkaa Sdp:lle. Tittelinkipeän Lipposen voi ostaa kiiltävällä mitalilla (Kuva: Höblä)

Hyvää Kesää 2007

Suomelta puuttuu virallinen kieli

Jatkuvasti näkee jopa korkeissa asemissa olevien suomalaisten vetoavan "Suomen virallisiin kieliin" suomenkielisille pakotetun ruotsin kielen opetuksen perusteena.
Todellisuudessa Suomella ei ole virallista kieltä ollenkaan, koska Suomen perustuslaissa ei ole mitään mainintaa Suomen virallisesta kielestä! Se, että mm. kansanedustajaehdokkaat vetoavat "Suomen perustuslakiin" ja " virallisiin kieliin" paljastaa, että he eivät tunne Suomen perustuslakia!

Itämeren rantavaltioista Suomi on ainoa valtio jolla ei ole virallista kieltä tai laissa määrättyä hallinnon pääkieltä. Ruotsissa on kielienemmistön kieli lainsäädännöllä vahvistettu kansakuntaa yhdistävä ja valtiota koossa pitävä kieli. Suomella ei ole lainsäädännössä määriteltyä kansakuntaa yhdistävää javaltiota koossa pitävää kieltä. Seuraukset ovat huonot, koska se heikentää yhteisöllisyyttä.

 Lainsäätäjä on käyttänyt perustuslaissa ilmaisun,"viralliset kielet" asemasta, ilmaisua "kansalliskielet". Sillä ilmaisulla nimenomaan on torjuttu se mahdollisuus, että vähemmistö voisi perustuslakiin vedoten vaatia omalle kielelleen virallista asemaa (viranomaisten kieli).

Epäilemättä olisi käytetty ilmaisua viralliset kielet, jos olisi tarkoitettu, että kansalainen voi viranomaiselta vaatia omakielistä (vähemmistökielistä) palvelua. Eli ilmaisulla kansalliskielet on nimenomaan haluttu torjua tällaisen vaatimuksen mahdollisuus.

Kansallis-etuliite ei tee jostakin käsitteestä "virallista". Sen tarkoitus lienee vain korostaa kyseisen käsitteen arvostusta: Kansalliskukka, kansallispuku, kansallissoitin. Lainsäätäjä on tällaisella arvostamisella halunnut erilaistaa ruotsin kielen verrattuna esim. saamen kieleen ja romanien kieleen.
Lainsäätäjä on ymmärtänyt edistyksen kulun ja välttänyt ilmaisua "viralliset kielet", jolloin lainsäädännön kannalta ruotsin kielen kuihtumisen hoito on yksinkertaisempaa.

Ahvenanmaan itsehallinnon väärinkäsitys

Käsite "itsehallinto" on monelle ihmiselle vieras ja se ymmärretään täysin väärin Ahvenanmaan yhteydessä.

Ahvenanmaan suomen kielen vastaista politiikkaa puolustellaan sillä, että "Ahvenanmaalla on itsehallinto". Jos joku ulkopuolinen taho, esim. Helsinki, pakottaa Ahvenanmaata syrjimään ei-ruotsinkielisiä niin eihän Ahvenanmaalla ole silloin itsehallintoa! Itsehallinto tarkoittaa sitä, että Ahvenanmaa voi itse päättää syrjitäänkö ei-ruotsinkielisiä ahvenanmaalaisia vai ei. Ahvenanmaan ruotsinkielinen kielienemmistö on siis itse päättänyt syrjiä ei-ruotsinkielisiä.

Itsehallinto oikeuttaa siihen, kun itsehallinto määritellään ruotsalaisittain. Se ei kuitenkaan oikeuta väittämään, että itsehallinto pakottaa Ahvenanmaan syrjimään ei-ruotsinkielisiä ahvenanmaalaisia. Itsehallinto oikeuttaisi myös suvaitsevaisuuteen, mutta sitä vaihtoehtoa Ahvenanmaan ruotsinkieliset eivät halua. Näin ollen Ahvenanmaasta on tehty ahvenanmaalaisten itsensä toimesta Suomen rajojen sisäpuolelle virallisesti rasistinen yhteisö. Ahvenanmaan ruotsinkielisten mielestä laillinen rasismi on hyväksyttyä ja parempaa rasismia. Ahvenanmaalaiset jopa ylpeilevät sillä!

Se kuinka itsehallinto ymmärretään aivan eri tavoin ruotsinkielisessä kulttuurissa käy todisteeksi siitä, että suomenkielinen ja ruotsinkielinen kulttuuri eroavat toisistaan kuin yö ja päivä.

(Kuvassa Ahvenanmaan kansalliseläin, punkki, lixodes ricinus)

Apartheid-yliopisto Åbo Akademi

Åbo Akademin rehtori, Gustav Björkstrand (rkp) valittiin vastikään ruotsinkielisen hiippakunnan piispaksi! Ohessa hiukan "ansioluetteloa" piispan virkaan. Åbo Akademissa huumori kukkii! Syrjintäyliopistossa toimii myös Ihmisoikeusinstituutti!

.

Ohessa on lainaus Turun Sanomista 30.12.1999 jolloin Gustav Björkstrand oli vielä rehtorina Åbo Akademissa.

"Kielikiintiöt veivät opiskelupaikan ehkä sadalta. Åbo Akademi syrji suomenkielisiä opiskelijoita 27 vuotta."

.Lainaus: PERTTI GRÖNHOLM
"Åbo Akademin marraskuussa lakkautetut, opiskelijavalinnoissa käytetyt kiintiöt olivat voimassa vuodesta 1972 lähtien. Ruotsin- ja suomenkielisille opiskelijoille erillisiä kiintiöitä käytettiin Åbo Akademin kaikissa tiedekunnissa ja lähes kaikissa oppiaineissa 27 vuoden ajan. Käytännössä tämä merkitsi sitä, että ruotsinkieliset pääsivät vähemmillä pistemäärillä eli heikommilla tiedoilla opiskelemaan kuin suomenkieliset."

"Åbo Akademin opintotoimiston päälliköllä Johan Nikulalla ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka monelta suomenkieliseltä pyrkijältä on vuosien kuluessa mennyt ensisijainen opiskelupaikka sivu suun kiintiöiden vuoksi. Hänen mukaansa vuosittain on ollut todennäköisesti kyse alle viidestä opiskelijasta."

"Nikulan arvio perustuu vuosien 1998 ja 1999 opiskelijavalintojen koeajoihin, jotka tehtiin viime kevään ja kesän aikana ilman kielikiintiöiden vaikutusta. Vuoden 1998 osalta tulokseksi saatiin, että kolme suomenkielistä opiskelijaa ei ollut saanut ensisijaista opiskelupaikkaansa kielikiintiöiden vuoksi. Tänä vuonna samasta syystä vain yksi opiskelija ei saanut hakemaansa paikkaa."

"Jos vuosittain esimerkiksi neljä opiskelijaa ei olisi päässyt sisään hakemaansa oppiaineeseen, olisi epäoikeudenmukaisesta kohtelusta joutunut kärsimään arviolta satakunta suomenkielistä pyrkijää viimeisten 27 vuoden aikana."

"Nikulan mukaan kiintiöt olivat käytössä ruotsin ja suomen kielten oppiaineita lukuunottamatta kaikissa Åbo Akademin oppiaineissa. Ruotsia voi opiskella Akademissa pääaineena sekä äidinkielenä että pohjoismaisena vieraana kielenä, mutta suomen kieltä ei ole voinut tähän saakka lukea pääaineena. Ensi vuonna sekin on Nikulan mukaan mahdollista."

"Vasta kantelu pani miettimään"
"Diskriminointi ei koskenut suurta joukkoa opiskelijoita, mutta periaatteessa yksikin on liikaa, sanoo Nikula. Hänen mukaansa päätös kiintiöiden poistamisesta päätettiin yliopiston hallituksessa sen jälkeen kun asiasta tehtiin kantelu."

"Nikula ei muista, että ainakaan hänen aikanaan kiintiöitä olisi vakavasti kyseenalaistettu yliopistossa. Nikulan mukaan opiskelijat ovat nostaneet asian silloin tällöin esille, mutta mihinkään toimenpiteisiin ei ennen kantelua Akademissa ryhdytty."
(lyhennetty)

Åbo Akademi pitää "epätoivottavien" opiskelijoiden määrän "sopivana" edelleen. Keinot on vain päivitetty. Nimittäin vaikka pääsykoe on ruotsiksi ja pääsykoekirjat on ruotsiksi järjestetään suomenkielisistä lukioista valmistuneille ylioppilaille lisäksi erillinen ruotsin kielen koe. Sen vaikeusastetta säädellään suomenkielisten hakijoiden määrän perusteella, jotta suomenkielisten opiskelijoiden määrä pysyy "sopivana". Ja kuten edellä todettu, suomenkielisistä lukioista kirjoittaneiden ei sallita pyrkiä englanninkielisessä pääsykokeessa. Voisihan joku livahtaa sitäkin kautta sisään.
.
Toisin sanoen, vaikka ruotsin kielen pakollista opiskelua perustellaan suomenkielisille tarpeella tuottaa palveluja ruotsiksi niin Åbo Akademin käytäntö paljastaa, että väittämä on valheellinen. Muutoinhan ruotsinkielisen pääsykokeen menestyksellinen läpäiseminen riittäisi Åbo Akademille. Suomenkielisten koulujen pakkoruotsi on itse asiassa vain kansan enemmistöön kohdistettua valtapolitiikkaa, jonka henkiset juuret on Ruotsin vallan aikaisessa miehitysajassa.
.
.Ps. Åbo Akademi ei salli edelleenkään suomenkielisistä lukioista kirjoittavien kirjoittaa pääsykokeissa englanniksi, vaikka se etu on esim. muiden EU-maiden kansalaisilla. Syrjintä on niin osa kulttuuria, että se on rutiinia.

Koulutuksellinen epätasa-arvo Ruotsin apuvaltiossa

Näin toimii "tasa-arvo" Suomessa:

1. Ruotsinkielinen voi hakea suomenkieliseen yliopistoon joutumatta suomen kielen kokeeseen. Suomenkielinen *) sen sijaan joutuu aina erilliseen ruotsin kielen kielikokeeseen hakiessaan ruotsinkieliseen yliopistoon. (* suomenkielisestä lukiosta kirjoittaneet)

2. Ruotsissa, ulkomailla siis, suomenkielinen pääsee opiskelemaan yliopistoon pelkällä ylioppilastodistuksella ilman erillistä ruotsin kielen kielikoetta, mutta ei kotimaassaan Suomessa, ruotsinkieliseen yliopistoon.

3. Ruotsinkielinen voi tehdä lopputyönsä ruotsiksi missä tahansa yliopistossa Suomessa.

4. Suomenkielinen joutuu tekemään lopputyönsä ruotsinkielisessä oppilaitoksessa ml. yliopistot aina ruotsiksi. Suomeksi ei saa tehdä, koska se on kiellettyä.

5. Valtiokalenterissa kaikkien muiden yliopistojen nimet on kahdella kielellä paitsi Åbo Akademi ja Handelshögskolan. Esim. Jyväskylän yliopisto on Jyväskylä universitetet.

Mistä em. tilanne johtuu? Siitä,että Suomessa ei ole yhtään suomenkielistä yliopistoa! Syynä on se, että muut kuin ruotsinkieliset yliopistot ovatkin kaksikielisiä eikä suomenkielisiä:1. Ruotsinkielinen opiskelija voi vaatia tenttikysymykset ruotsiksi lain mukaan "suomenkielisissä" yliopistoissa. (Abo Akademissa ja Svenska Handelshögskolanissa ei saa vaatia tenttikysymyksiä suomeksi)

2. Ruotsinkielinen opiskelija voi tehdä gradunsa ruotsiksi "suomenkielisissä" yliopistoissa. (Abo Akademissa eikä Svenska Handelshögskolanissa ei saa tehdä gradua suomeksi)

3. Åbo Akademi eikä Svenska Handelshögskolan eivät järjestä pääsykokeita suomeksi.
Ns. suomenkieliset yliopistot joutuvat järjestämään myös ruotsiksi pääsykokeet ainakin niissä oppiaineissa, joissa on ruotsinkielisille omat kiintiöt.
Ruotsinkielisille yliopistoille ei riitä se, että suomenkielisestä lukiosta kirjoittanut lukee ruotsinkieliset kirjat pääsykokeisiin ja vastaa ruotsinkielisiin pääsykokeisiin oikein.Pääsykokeiden lisäksi järjestetään erilliset ruotsin kielen kokeet. Niiden vaikeusastetta säädellään siten, että suomenkielisistä lukioista kirjoittaneiden määrä pysyy "sopivana".

Samanlainen järjestelmä oli USA:n Syvän Etelän yliopistoissa afroamerikkalaisia varten, jotta heidän määränsä pysyi "sopivana" valkoisiin opiskelijoihin verrattuna.

(Kuva:Liikenneturva)

Missä suomalainen eduskuntaryhmä?

Helsingin yliopiston ruotsin kielen ja kirjallisuuden professori Axel Olof Freudenthal (1836-1911) katsoi, että siirtomaiden alkuperäiskansoilta, mm. suomalaisilta, puuttui kulttuuria muodostava ominaisuus. A.E. Freudenthal on todennut mm.:

- Ruotsia puhuva sivistynyt luokka kuuluu ruotsalaiseen kansallisuuteen, joka näin ollen oli ollut ja on edelleenkin valtiaskansa;

- Suomalaiset eivät olleet voineet, rotunsa jäsenkansaa kun olivat, luoda ennen ruotsalaisten valloitusta mitään omintakeista kulttuuria;

- Historiasta tiedämme, että niillä kansoilla, jotka kuuluvat turaanilaiseen kansansukuun, ei ole mitään erikoisia luonnonlahjoja itsenäiseen edistymiseen sivistyksen eikä viljelyksen alalla;

- Elleivät suomalaiset ja unkarilaiset olisi jo kehityksensä varhaisessa vaiheessa joutuneet tekemisiin itseään sivistyskykyisempien kansojen kanssa, olisivat ne raakalaisimmat kaikista;

- Ei mikään muu kansa Euroopassa ole osoittanut niin vähän taipumusta itsenäiseen asemaan kansojen joukossa kuin suomalainen ja ylipäänsä koko turaanilainen suku;

- Älyllisessä suhteessa suomalaiset eivät vielä vetäneet vertoja muille kansoille;

- Ruotsalaisen talonpojan mielestä suomalainen ammattitoveri on alempi olento, erämaiden pölkkypää, joka kaikissa suhteissa on hänestä jäljessä.

Lähde: L. A. Puntila: Ruotsalaisuus Suomessa, aatesuunnan synty. Otava, 1944

Hakusanalla "suomalainen eduskuntaryhmä" löytyy googlesta vain muutama osuma! Nekin mielipidekirjoituksia. Sen sijaan hakusanalla "ruotsalainen eduskuntaryhmä" google antaa 10 300 osumaa!
Ruotsalainen eduskuntaryhmä toimii Suomen eduskunnassa, mutta suomalaiset, kykenemättöminä omaehtoisen kulttuurin luomiseen eivät ole pystyneet saamaan aikaiseksi Suomen eduskunnassa suomalaista eduskuntaryhmää. Onko se jollain tavalla kiellettyä? Jos niin kuka kieltäisi? Ruotsi ja ruotsalaiset? Mistä syystä? Saako asiasta edes keskustella?

(Kuva: Wikipedia)