Usenet uutisryhmät - historiaa vuodelta 1992

20-vuotisjuhlan kunniaksi pieni muistelo.
Usenet newsgroups eli usenetin uutisryhmät olivat ensimmäisiä väyliä päästä yleisesta ja laajamittaisesta mediasensuurista irti Suomessa:

Eletään vuotta 1992:

In article <1992nov26 .="." jarmo="jarmo">

Ruotsissa on ollut yli 800 vuotta suomenkielinen v{hemmist. Ruotsalaiset kutsutvat t{t{ v{hemmist{ siirtolaisiksi. Kuinkahan kauan suomalaisen v{hemmistn t{ytyy Ruotsissa el{{ ennenkuin suomalaiset hyv{ksyt{{n viralliseksi osaksi Ruotsia ja suomalaiset saavat virallisesti  v{hemmistn aseman Ruotsissa. (Vrt. Suomi ja suomenruotsalaiset.) Toiset 800 vuotta, 500 vuotta riitt{{?

Suomalaisten saadakseen Tukholmaan suomenkielisen lukion saivat kustantaa sen aluksi itse, kaupunki antoi tilat vuokralle. Opettajat piti hankkia Suomesta. Maassa ei ole edes j{rjestetty opettajainkoulutusta suomenkielisen v{hemmistn tarpeisiin. Samaan aikaan kaupunki rahoittaa esim. ranskankielist{ lukiota ties monetta kymmenett{ vuotta. Fobiat suomalaisia kohtaan el{v{t ja voivat hyvin.

(skandiongelmia kuten näkyy).

Vähän englanniksikin juttua Nobelin Rauhanpalkinnon saajista päättävien norjalaisten takapihan asioista:

In article <1992nov16 .="." jarmo="jarmo">

Finns of Northern Norway who had a congress in Saariselk{, Northern Finland. One representant of the congress, I think from Alattio explained how so called Nordic co-operation is mostly just speeches. She mentioned as an example how they have tried the norwegian authorities to accept the idea having an own antenna receiving Finnish speaking radio-programmes from Finland, because there is nothing for them in Norwegian radio, she told that as a result of decades demanding aid for such a project the norwegian authorities are against over there. The reason, she said, is that the norwegian authorities are afraid that the Finns sthrengthen their culture and > start demanding more and more (like education in finnish) (You know there are places where is since 1600th century finnish people just > as a background information.)

...........tuosta alkoi "sekunda-ruotsalaisten" piitkä selittelyketju...............

Joulupukin kotiosoitteesta väiteltiin internetissä jo vuonna 1992:

In article <1992aug25 .=".">Legend has it that he lives in a castle of ice in Greenland, close to the North Pole. He still does. But now we know that Santa's Post Office is to be found in Nuuk, Greenland," said a first-day cover.

The correct address for Santa Claus is: Santa Claus [or St. Nick, Father Christmas, ... in any language Rovaniemi 99999 Finland

Kuva

Vulle Vuojas

Olen aina sympannut saamelaisia. En tiedä miksi. Ehkä sen vuoksi,että saamelaiset elävät siellä missä muut vain käyvät kääntymässä.

Sen verran osaan saamen kieltä,että Vulle Vuojas on Aku Ankka. Minulla on jopa 16 kpl Vulle Vuojas sarjakuvia. Ne julkaistiin viikoittain 29.9.1987 - tammikuu 1988. Luulin, että voisin ymmärtää saamea, pohjoissaamea,siinä kuin viroakin eli vähän. Ei onnistunut, saame on sen verran kaukana nykyisestä suomen kielestä. Vulle Vuojas-sarjakuvalehtiä on ilmestynyt kaikkiaan 32 kpl. Toinen sarja julkaistiin myöhemmin vuonna 1988 pääsiäisestä eteenpäin,mutta niitä en enää tilannut. Lukemisvaikeuksien vuoksi.

Vuojas on vanha itämerensuomessakin ankkaa tarkoittanut sana. Senpä vuoksi vanha suomalainen nimi Gotlannille on Vuojonmaa. Vuojo,vuoja on ainakin ennen sotia tunnettu, koska tunnettu Voionmaan suku oli sieltä kotoisin ja vaihtoi ruotsalaisen sukunimensä Voionmaaksi´, Ankkamaaksi.

Jyväskylässä on Voionmaankatu ja muistomerkki Väinö Voionmaalle. Isänsä oli seminaarin,maailman vanhimman suomenkielisen,opettajaseminaarin opettajia. Sivistysperheissä oli tapana ottaa suomenkielinen sukunimi.

(Kuva: www.minetegneserier.no/)

A.O.Freudenthal - suomalainen suurmies?

Kysymyksessä täytyy olla suuri suomalainen ajattelija. Onhan hän aina Suomen hallituksessa olevan puolueen, Rkp:n, henkinen isä ja sen ideologian kehittäjiä. Rkp poisti kritiikin vuoksi viittaukset A.O.Freudenthaliin kotisivultaan v. 2006, mutta netissähän  kaikki on tallessa:) Olkaa hyvä! (Malttia kyllä se avautuu)

Otetaanpa näyte, joka on lainattu jo v. 1996 netissä olevasta eiry-tiedostosta. Eiry-sivusto on sotaveteraanien alun perin perustama ja sotaveteraanit ovat sitä päivittäneet aivan näihin vuosiin asti. Kannattaa tutustua.

Lainaus alkaa:

Axel Olof Freudenthal – mitali.

Axel Olof Freudenthal (1836-1904), Suomen ruotsalaisen kansallisliikkeen alkuunpanija, Helsingin yliopiston ruotsin kielen professori 1878-1904.

Kansallisliikkeen aatteessa Freudenthalia kannusti kirjeessään mm. hänen opettajansa ruotsalainen professori Carl Säve Upsalan yliopistosta:

”Hän (Freudenthal) oli Suomessa ruotsalaisuuden , ruotsalaisen sivistyksen, koko eurooppalaisen kulttuurin esitaistelija, joka seisoi kasvotusten idän (suomalaisen) raakalaisuuden kanssa.” (Professori L A Puntilan tutkimus ”Ruotsalaisuus Suomessa”, Otava 1944.)

Näytteitä Freudenthalin opetuksesta. (Puntila)

"Suomalaiset eivät olleet voineet, rotunsa jäsenkansaa kun olivat, luoda ennen ruotsalaisten valloitusta mitään omintakeista kulttuuria."


"Ei mikään muu kansa Euroopassa ole osoittanut niin vähän taipumusta itsenäiseen asemaan kansojen joukossa kuin suomalainen ja ylipäänsä koko turaanilainen rotu."


"Historiasta tiedämme, että niillä kansoilla, jotka kuuluvat turaanilaiseen kansansukuun, ei ole mitään erikoisia luonnonlahjoja itsenäiseen edistymiseen sivistyksen eikä viljelyksen uralla."


"Kukahan tahtoisi käyttää aikaa ja nähdä vaivaa näitten kehittymättömällä kielellä kirjoitettujen teosten tutkimiseen." (Ruotsalaisuuden liikkeen arvostelu suomenkielisistä väitöskirjoista 1860-luvulla.)


"Ruotsalaisen talonpojan mielestä suomalainen ammattitoveri on alempi olento, erämaiden pölkkypää, joka kaikissa suhteissa on hänestä jäljessä."


"Älyllisessä suhteessa suomalaiset eivät vielä vetäneet vertoja muille kansoille."


"Ruotsia puhuva sivistynyt luokka kuuluu ruotsalaiseen kansallisuuteen, joka näin ollen oli ollut ja on edelleenkin valtiaskansa."

Freudenthalin opin omaksuneille kansalaisille on vuodesta 1937 alkaen myönnetty Axel Olof Freudenthal – mitalia. Freudenthalin opetus saattaa tuntua menneeltä ajalta, mutta Freudenthalin henki elää edelleen Rkp:n piirissä. Miksipä he muuten jakaisivat mitaliaan vuosittain. Mitalin saajia ovat mm. professori! Erik Allard v. 1981, Johannes Virolainen v. 1984 (keskusta) , Elisabeth Rehn (rkp) v. 1994 (siis presidenttiehdokkuutensa aikana), Jutta Zilliacus v. 1996, Paavo Lipponen (sdp) v. 2007.

Lisätietoja: Eiry-tiedosto

(Kuva: http://tiergartenstrasse4.org/Freudenthal.html )

Maalaislääkäri Kiminkinen

Maalaislääkäri Kiminkiselle luovutettiin 28.8.2010 Wolmar Schildt-palkinto Athenis Finlandiae-kulttuuritapahtumassa. Wolmar Schildt oli fennomaani ja piirilääkäri joka vaikutti Jyväskylässä. (31.7.1810 Laukaa - 8.5.1893 Jyväskylä). Schildt kehitteli suomen kieleen ulkomaisia sanoja korvaavia suomenkielisiä sanoja. Niistä monet elävät edelleen jokapäiväisessä käytössä. Esim. tiede, taide, henkilö, uskonto, vankila, puoliso jne.

Schildt oli Uno Cygnaeuksen osakuntatoveri ja vaikutti sitä kautta voimakkaasti siihen,että Jyväskylään perustettiin ensimmäinen suomenkielinen opettajaseminaari v. 1863.

Shorinji Kempo-veteraanit tapasivat

Shorinji Kempo-veteraanit tapasivat 12.9.2009 menehtyneen Tiina Saukkosen muistelutilaisuudessa lokakuun 25.päivä Jyväskylässä.

Kuvan otti Tiina Tikanoja os. Elo. Edessä vasemmalta on Vesa ja Alpo. Keskirivissä vasemmalta Jami, Tartsi, Arska. Takana vasemmalta katselee Iso-Jami ja Pietu. Tilaisuus oli aika erikoinen ja mieliinpainuva. Toisaalta muisteltiin pois nukkunutta Tiinaa. Toisaalta muisteltiin menneitä ihan hauskalla mielellä. Tuskinpa Tiinakaan olisi halunnut, että tapaamisemme olisi ollut pelkkää murhetta. Elon Tiina oli tehnyt todella suururakan tapaamisen järjestämiseksi. Monet mukana olleista ei asunut enää lähimaillakaan.

Erikoista on kun tekee gasshon Tiinalle niin Tiinan näkee ihan "elävänä" verkkokalvoillaan. Niin paljon harjoiteltiin yhdessä silloin aikoinaan. Kuvassa olevista Ratisen Vesa on edelleen kempo-aktiivi ja toimii senseinä Vaajakoskella.

Kempo oli ja on edelleen hyvin sosiaalinen harrastus. Siinä ei voi edistyä ellei tee yhteistyötä muiden kanssa. Muistimme kyllä niitä,jotka eivät olleet paikalla tällä kertaa. Omasta puolestani mieliinpainuvia ovat olleet esim. Saarijärven leiri ja sen käpyjuoksu, "Kakolan" treenit, japanilaisten vierailut, Kortepohjan saunaillat ja yliopiston peilisali. Ja tietenkin silloiset harjoittelukaverit joiden kaikkien nimiä ei millään enää muista,mutta mainittakoon sensei Fumiyasu Sakata, Bernard, Uusoksan Kake, Hyytiäisen Timo, Kössi, Poplu, Katajamäen Jaska ja tietenkin Saarijärven harjoittelukavereista vaikkapa Mäkelän Sepi, Tuimalan Harri, Leppäsen Jarmo, Peltolan Sirkka ja Pollarin Upi. Ai niin Hiutale sekä Tervalan Leena...

Holsti - arvokas ympäristön suojelualue

Vanha Holsti rakennettiin pääasiassa 1920-luvulla. Nyt alueen miljöö ja suuri osa rakennuksista on suojeltu. Tehkäämme pieni syyskävely Wanhassa Holstissa.

Hokka: Karjalainen:

Kaponen(taustalla Husson piharakennus):

Nokisalmi:


Husso (taustalla Vesander/Nokkala):

Lahtinen (takana Ryyti Martti, Kaija ja Jorma):

Takana pilkoittavassa punaisessa talossa asuu nykyisin opetusministeri Henna Virkkunen perheineen. Ks. myös Hymy tammikuu 2009.

Holsti: Pakkaajantie 9/Holstintie 10

Kuinkahan monen elävän suomalaisen syntymäkoti on suojelukohde? Synnyin nimittäin tuossa mökissä. Nyt se on suojeltu. Eikä siinä vielä kaikki; myös piharakennus on suojeltu! Sopii ilmoittautua jos on kohtalotovereita paljonkin.

Tapaus oli sikäli ikävä siihen aikaan, että pienokaisen vanhemmat eivät olleet aviossa. Niinpä hätiin kutsuttiin pappi. Lapsi oli syntynyt aamuyöllä mutta oli sunnuntai. Hätätila oli kuitenkin siinä määrin suuri, että Armas Ostela tuli korjaamaan tilanteen säädylliseksi.

Äiti lepäsi olohuoneen vuoteella lapsi vieressään. Isä asennossa sängyn vieressä ja vihkiminen suoritettiin. Kustannustehokkuudesta todistanee se, että joku hoksasi, että "saman tienhän tuon lapsenkin voisi kastaa". Ja eikun nimen keksintään. Ja hyvä tuli. Ostela kastoi saman tien lapsenkin. Myöhemmin väitettiin,että päivä oli Armas Ostelan ensimmäinen työpäivä.

Päärakennuksessa on 42 m2 tilaa. Yläkerrassa oli kylmä vierashuone. Savupiipun muurissa ja kivijalassa oli halkeama siitä syystä, että talvisodan aikana viereistä Kankaan paperitehdasta pommitettiin. Pommit putosi talon edessä olevalle pellolle. Myös pihan perällä olevan maakellarin etuseinä oli haljennut samasta syystä. Neuvostoliiton pommittajat luulivat Kankaan tehdasta kivääritehtaaksi ja siksi sitä pommitettiin. Ei osunut kumpaankaan tehtaaseen. Päärakennukseen on rakennettu jälkeenpäin eteistila. Katto on pellitetty ja ikkunoita suurennettu. Alun perin talossa on ollut pärekatto, jonka päälle oli myöhemmin ladottu tiilikatto. Komeron ikkuna on pysynyt samana.
Piharakennusta on myöhemmin jatkettu mikä näkyy katosta. Muutoin tiilikatto on entinen. Vasemmalta lukien siinä oli huussi, liiteri, saunakamari ja sauna. Saunakamari-saunassa oli ajan hengen ja asuntopulan vuoksi tietenkin vuokralainen. Saunomassa piti sen vuoksi käydä naapureissa Korpelan, Karjalaisen tai Hokan saunassa. Vesikin piti hakea naapurin kaivosta kun ei ollut omaa kaivoa. Koulun voimistelutunneilla olinkin sitten yksi harvoista joka pystyi kiipeämään käsivoimilla voimisteluköyttä myöten kattoon.

Ruotsin miehitys alkoi päättyä 200 vuotta sitten

21.2.1808 Venäjä alkoi karkottaa Ruotsin miehitysarmeijaa Suomesta,Ruotsin itäisistä maakunnista. 21.2. olisi juhlaliputuksen arvoinen päivä. Venäjän armeija ylitti tuolloin silloisen Ruotsin itärajan Pyhtäällä, Ahvenkoskella n. 15 km Loviisasta itään. Ruotsin itäinen osa oli tuohon aikaan Euroopan köyhimpiä kolkkia. Verotulot olivat menneet vuosisatojen ajan Länsi-Ruotsiin, Tukholmaan.

Venäjän väliintulon ansiosta alkoi ennennäkemätön kehitys Suomessa:

- Suomalaisten verotulot jäivät vihdoin Suomeen suomalaisten hyväksi
- Suomalaiset vapautettiin asevelvollisuudesta
- Asukasluku, joka oli Ruotsin vallan seurauksena n. 700 000 nousi sadassa
vuodessa kolmeen (3) miljoonaan.
- Suomen kieli sai arvoisensa aseman nykyisten rkp:n äänestäjien esi-isien raivoisasta vastarinnasta huolimatta

Ruotsi vuonna 2008, 200 vuotta myöhemmin:
- Ei vieläkään saatavilla suomenkielistä yliopisto-opetusta
- Jopa suomenkielisten lasten oman äidinkielen opetuksen saaminen on kiven alla
- Ruotsin lakeja ei ole saatavilla edelleenkään suomeksi
- Ruotsin valtiopäivillä ei saa puhua suomea
- Valtiopäivien asiakirjoja ei saa suomeksi
- Valtion viranomaisten ei tarvitse osata suomea vieläkään
- Suomen kielen puhumisen salliminen ei ole vieläkään itsestään selvyys
- Ruotsin kouluylihallitus kielsi suomen kielen puhumisen Ruotsin koulujen alueella 1880-luvulta aina vuoteen 1958, jolloin kielto vihdoin kumottiin.
Jne. jne. jne.

Häpeällistä on, että edelleen muutamat suomenmaalaiset äänestävät Ruotsalaista kansanpuoluetta siinä määrin, että sillä on muutama kansanedustaja eduskunnassa. Rkp on tunnettu siitä, että se tekee jatkuvasti läheistä yhteistyötä vanhan miehittäjävallan edustajien kanssa.

Mitä Ruotsi voisi tehdä tämän juhlavuoden kunniaksi? Pyytää anteeksi suomalalaisilta ruotsin kielen ja vallan nimissä tehtyjä vääryyksiä ennen vuotta 1809 ja sen jälkeen.

Venäjän armeija ajoi Ruotsin miehitysarmeijan ns. Suomen sodassa, eli sodasta Suomesta, Uumajaan missä Ruotsin armeijalle annettiin lopullinen isku.

Lieneekö se syynä, että vielä tänäkään päivänä Uumajan matkailutoimi ei voi kotisivullaan ylläpitää suomenkielistä palvelua. http://www.visitumea.se/

Valtion ja kunnan tukiaisten varassa liikennöivä laivayhtiö RG-lines ei ole tukiaisia vinkuessaan tullut havainneeksi varsinaista syytä laivalinjan huonoon kannattavuuteen. Ruotsalaisten alhainen käytös suomalaisia matkailijoita kohtaan toisessa päässä Vaasa-Uumaja-laivalinjaa 200 vuotta myöhemmin.

Ps. J.L. Runeberg ei voinut haastatella Vänrikki Stoolin tarinoihinsa majuria korkea-arvoisempaa Suomen sodan veteraania, koska kaikki majuria ylempiarvoiset upseerit olivat paenneet Ruotsin puolelle.

Ruotsalaisuuden päivä 6.11.

Tämänkö vuoksi ruotsalaisuutta juhlitaan Suomessa?

Marraskuun 6. päivänä v. 1631 säädettiin ankara rangaistus niille, jotka uskalsivat luonaan pitää tai kätkeä Kustaa II Aadolfin armeijasta karanneita, sinne pakko-otolla otettuja suomalaisia sotilaita.
Ruotsalainen Samuel Gröll kuvaa 1600-luvun puolivälissä ruotsalaisten hallintoa Käkisalmen läänissä: "Veronkantajan väärämielisyys ja vilpillisyys sekä väkivaltaisuus on niin suuri, että vaikka veronkantajana olisi ollut turkkilaisia, tataareja tai pakanoita, eivät hekään olisi voineet kohdella rahvasta niin epäinhimillisesti kuin täällä on menetelty." (HS 11.9.92.)

Gröll kirjoittaa näin siitä huolimatta, että Kustaa II Aadolfin ohjeen mukaan ruotsalaisten historioitsijoiden "tuli osoittaa, että esi-isämme eivät olleet barbaareja, joiksi ulkomaalaiset meitä tahtovat nimittää". Sama Kustaa muun muassa sääti kuolemanrangaistuksen katolisen opin levittämisestä. (HS 6.5.88.)

On huomattava, että kuningas ei kehottanut virkamiehiä luopumaan barbaarisista menetelmistä, vaan antoi historioitsijoille ohjeen vääristellä historiaa. Täsmälleen Kustaa II Aadolfin ohjeen mukaan ruotsalainen valloittaja-miehittäjä on kirjoittanut suomalaisten historian, jota meillä on kritiikittömästi kopioitu, ja josta suomenruotsalaiset eivät halua luopua vieläkään.

Yli 350 vuotta Suomesta vietiin asekuntoiset miehet sotiin, joista Heikki Ylikangas sanoo: "Ruotsi ei sotinut siksi, että se tahtoi turvata rajansa. Se soti niin kauan kuin se ylipäätään sotimaan pystyi."

Näistä sodista kertoo mm fil.lis. Mikko Huhtamies HS:ssa. (6.11.1996): "Ratsumiesten (hakkapeliittojen) lisäksi sotaan vietiin kymmeniätuhansia jalkaväkimiehiä. Jalkaväkeä täydennettiin väenotoksi kutsutulla pakko-otolla. Siinä oli samaa sattumanvaraista julmuutta kuin muinaisen Rooman armeijan kurinpidossa, jossa niskurointi rangaistiin teloittamalla yksi mies kymmenestä. Väenotto oli rekrytointitapa, eikä rangaistus, mutta se merkitsi lähes varmaa kuolemaa, jonka syynä oli usein kulkutauti. Väestö joutui maksamaan suurvalta-Ruotsille ihmisveroa. Sen turvin Ruotsi kykeni osallistumaan kolmikymmenvuotiseen sotaan ja jatkamaan suurvaltapolitiikkaa."