Ruotsi vapaaehtoiseksi - vaalikone

Tulevien eduskuntavaalien kuluttajansuojan nimissä ohessa Vapaa kielivalinta ry:n vaalikone:

Vapaa kielivalinta - eduskuntavaalit 2015 vaalikone

Paljastui viime perjantaina nimittäin sellainen pikkuseikka,että kansanedustajat valehtelevat eikä edes korvat heilu kun heiltä kysyy kantaa pakkoruotsiin.

Vaalikoneissa vastataan, että kannatetaan valinnan vapautta, ruotsin valinnaisuutta, mutta äänestyskäyttäytyminen 6.3.2015 eduskunnassa paljasti suuren joukon valehtelijoita. Äänestivät valinnan vapautta vastaan,vaikka toista vaalikoneissa olivat kertoneet. Näitä valehtelijoita oli runsain määrin mm. Kokoomuksessa, Sdp:ssä, Vasemmistoliitossa,Vihreissä ja Keskustassa.

Poikkeuksen teki taas Perussuomalaiset. Internet on vihon viimeinen keksintö tuumaa varmaan moni nykyisistä kansanedustajista. Eiväthän he edustaneet kansan enemmistöä, joka haluaa ruotsin valinnaiseksi suomenkielisissä oppilaitoksissa viime perjantaina 6.3.2015. Osa tuntui edustavan Ruotsia ja Rkp:tä.

Teuvo Hakkarainen - kirjallinen kysymys

Media viihteellistää politiikkaa ja tarvitsee siihen tehtävään värikkäitä persoonia. Teuvo Hakkarainen on siitä esimerkki.

Sanotaan mitä sanotaan niin on Hakkaraisella vakavakin puolensa. Toimittajia ja kansalaisia vaan ei se puoli kiinnosta ollenkaan. Esimerkkinä olkoon tämä kirjallinen kysymys. Taitaa olla poliittisesti epäkorrekti,mutta merkitään aikakirjoihin kuitenkin.

(Lainaus eduskunnan sivulta alkaa...)

Ruotsinkielisen opetuksen ja ohjelmatarjonnan kustannukset

Eduskunnan puhemiehelle

Nykyään pakollinen ruotsin opiskelu alkaa seitsemännellä luokalla.

26.3.2014 Yleisradio uutisoi, että "elokuussa 2016 tuleva opetussuunnitelman muutos tuo alakoulun kuudennelle luokalle pakollisen B1-ruotsin ja yhden A1-kielen tunnin lisää. Tunteja siirretään yläkoulusta alakouluun, kielten kokonaistuntimäärä ei kasva. Kieltenopettajien liitto on eniten huolissaan siitä, mistä saadaan pätevät ruotsinopettajat niihin kouluihin, joissa heitä ei tällä hetkellä ole".

Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Kari Jukarainen sanoi näkevänsä muutoksen "ennemmin uhkana kuin mahdollisuutena". Jukarainen murehti Ylelle, että ongelmia voi tulla esimerkiksi maaseutukunnissa, jos päteviä ruotsinopettajia ei alakoulussa nyt ole.

15.5. 2014 eduskunnan lähetekeskustelussa oli kansalaisaloite, jossa vaaditaan ruotsin kieltä valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla. Aloitteessa on yli 61 000 allekirjoitusta. Kannatan kansalaisaloitetta.

15.9.2014 uutisoitiin, että Yleisradio aloittaa yt-neuvottelut. Arvioidaan, että 185 vakituista työntekijää saatetaan irtisanoa. Yle perustelee muutostarvetta suomalaisten mediankäytön nopealla muutoksella. Yhtiön tiedotteen mukaan "valtaosalle yt-prosessin alaisesta henkilöstöstä neuvotellaan uusi työnkuva. Mediasisältöjen käyttö kasvaa käytännössä vain verkossa, mutta Ylen toimintatavat ja resurssit on ohjattu palvelemaan ensi sijassa perinteistä mediatyötä".

Ylen toimintatavat ja resurssit on myös ohjattu palvelemaan maamme ruotsinkielistä vähemmistöä melkoisessa määrin suhteessa siihen, mikä heidän osuutensa koko väestöstä on. Kun lisäksi otetaan huomioon se, että monet ruotsia äidinkielenään puhuvat osaavat suomea hyvin ja lisäksi Ruotsin radio- ja tv-kanavien seuraaminen on ruotsinkielisten keskuudessa yleistä, on Ylen satsaus ruotsinkielisiin palveluihin kohtuuton.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miksi jo kuudesluokkalaiset aiotaan pakottaa opiskelemaan ruotsia; eikö suuntauksen pitäisi olla aivan toisin päin eli kokonaan pois pakkoruotsista,

miten opetus järjestetään maaseudulla,

jos muutoksen myötä maaseudulla joudutaan opetuksen erityisjärjestelyihin, millaiset kustannukset siitä syntyvät kunnille/valtiolle,

miksei Ylen säästöjä kohdenneta sen ruotsinkieliseen ohjelmatarjontaan,

paljonko ruotsinkielinen ohjelmatarjonta syö Ylen budjettia,

mikä on ruotsinkielisten ohjelmien prosentuaalinen osuus koko Ylen ohjelmatarjonnasta ja

miten nämä luvut suhteutuvat katsoja- ja kuulijalukuihin?

Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2014
Teuvo Hakkarainen /ps 

(lainaus päättyy...)

Jk. Stubb on saanut kuulema lisänimen "risteilyisäntä"

Suvaitsevampi Suomi - ruotsi vapaaehtoiseksi

Vapaa kielivalinta ry:n ruotsi vapaaehtoiseksi-rahankeräyksen kampanja alkaa Helsingin seudun linja-autoissa 8.9.2014 Rahankeräys jatkuu ensi vuoden helmikuuhun. Kampanjan teemana on “Suvaitsevampi Suomi – pakko pois”.  Tietoa rahan keräyksestä tästä

Suomen tulisi kansainvälistyä ja se ei todellakaan tapahdu kaikille pakollisilla ruotsin kielen opinnoilla. Se ei ole tältä eikä edelliseltä vuosisadaltakaan.

Toisaalta suomenkielisillä on itsellään oikeus valita miten kansainvälistytään. Kiertotietä ruotsin kautta jota päättäjäeliitti markkinoi kansalle. Vaiko suoraan sallimalla kieliopintojen aito valinnaisuus. Jos suomalaisten tahto ei toteudu tänä vuonna niin ennemmin tai myöhemmin se toteutuu kumminkin. Ei valtapuolueet voi sitä loputtomiin estää.

Pakkosuomen perustelut

Pakolliset suomen kielen opinnot ovat perusteltuja monestakin syystä. Tässä muutamia esimerkkejä.

-Tutustuin puolisooni koska osasin suomea

-Kun oppii vaikean suomen kielen oppii muita kieliä helposti (porttiteoria)

-Perustuslakikin edellyttää että suomea opetetaan pakollisena kielenä kaikille

-Suomen kieli on keskeinen osa Suomen historiaa

-Suomen kielen osaaminen kuuluu suomalaiseen identiteettiin
 

-Pakolliset suomen kielen opinnot kuuluvat sivistykseen

-Pakkosuomi lisää kielellistä monimuotoisuutta

-Pakkosuomi tarvitaan,jotta suomenkieliset saavat palveluita 24/7

-En ole kenenkään kuullut valittavan,että osaa suomea

-Suomen kieli on tärkeä osa pohjoiseurooppalaista identiteettiä

 

Lähteenä on käytetty Rkp:n markkinoimia pakkoruotsin perusteluja. Lisää perusteluita voi lukijat jatkaa omatoimisesti.

 

Kaj-Göran Stubbikin (kok.) antaa tukensa suuremmalle yksilöllisyydelle ja paheksuu valtion roolia tehdä valintoja kansalaisten puolesta. Stubbia ei häiritse ollenkaan se,että hän on itse pakkoruotsin kannattaja samanaikaisesti.

Kuva on meemigeneraattorista.