Viro

Viro on hyvä kirittäjä Suomelle. Viro on jo monessa asiassa Suomea edellä, vaikka Viron uudelleen itsenäistymisestä ei ole kuin parikymmentä vuotta. Virossa on mm. ymmärretty tukea harvinaista ei-indoeurooppalaista kieltä. Niinpä viron kieli on Viron ainoa virallinen kieli. Koko Virossa.

Suomessa suomi ei ole edes osassa valtiota ainoa virallinen kieli. Tässä maistiaisia Viron esimerkillisestä lainsäädännöstä.

Chapter 1 General Provisions
§ 1. Status of Estonian language
(1) The official language of Estonia is Estonian.

Linkissä lisää.

Suomen hallitus yrittää tehostaa julkista hallintoa ja sen toimintaa mm. vähentämällä varuskuntia, läänejä, kuntia, nimismiespiirejä. Ts. näpertelee pikkusäästöjen parissa.

Odotellaan yhdessä milloin Katainen, Virkkunen ja kumppanit tajuavat tehostaa säästämistä ja siirtää Suomen pohjoismaisen ja Viron mallin mukaiseen viralliseen yksikielisyyteen.

Siinä niitä säästöjä vasta alkaa kertyäkin. Siksi Vironkin hallinto toimií tehokkaasti. Jos kaksikielisyys olisi tehokasta hallintoa niin toki Ruotsikin olisi sen hoksannut. Ja Ahvenanmaa.

Teneriffa

Piti välillä käydä lämmittelemässä Teneriffalla. Ohessa kuvia tuolta 2000 km2:n saarelta jonne änkäytyy vuodessa 5 miljoonaa matkailijaa 900 000 oman asukkaan lisäksi.

Kuvat: Garachico, Masca, Los Gigantes.

Muutama asia mikä ihmetytti pientä kulkijaa.

Saari on ison meren ympäröimä. Silti ei näkynyt yhtään vesilintua. Ei vesillä,ei ilmassa eikä maassa. Tähän asti jokaisen meren rannalla on ollut merilintuja,mutta ei siis Kanarialla.

Matkaillija-alueella on satoja ravintoloita,mutta ei ainuttakaan kasvisruokaravintolaa. Yhdellä ravintolalla oli vegaaneille ruokalista. Siinä oli viisi ruokalajia joista niistäkin yksi oli pizza.

Pyöräteitä ei ollut metriäkään. Pyöräilyyn ei ole panostettu infrastruktuurissa mitenkään.  

Suomen Mieli

Eilen kopsahti postiluukusta Suomen kaksikielisyydestä toisin ajattelevien lehti Suomen Mieli. 8-sivuisessa lehdessä on tiukkaa asiaa suomalaisesta (finsk) näkökulmasta. Siis sellaisesta näkökulmasta jota valtamedia ei juuri käytä asioiden tarkasteluun.

Etusivulla on heti artikkeli, joka kertoo kaunistelematta kuinka epätasa-arvoisesti ja perustuslain 17& 2 momentin vastaisesti valtio kohtelee kahta "kansalliskieltä".

Suomessa on nimittäin kaksi ruotsinkielistä "kansanedustuslaitosta" (Ålands landsting ja Suomenruotsalaiset kansankäräjät) ja yksi kaksikielinen eli eduskunta.

Valtion kustantama suomenkielinen vastine niille sen sijaan puuttuu. Siitä huolimatta, että 17. pykälän 2 momentissa todetaan näin: "Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samankaltaisten perusteiden mukaan"

Niinpä Suomalaisuuden liitto haluaa,että epätasa-arvo poistetaan antamalla Suomalaisuuden liitolle edes osittain samanlainen asema kuin ruotsinkielisiä edustavilla järjestöillä on lainsäädännössä.

Nyt sellainen tasa-arvoinen lainsäädäntö puuttuu. Perustuslain vastaisesti. Mielenkiintoista.

Veikkaanpa,että vanhaan Ruotsin vallan ajoilta periytyvään maan tapaan, että suomenkielisten ja ruotsinkielisten tasa-arvo on ruotsinkielisten syrjintää, tullaan tässäkin asiassa vetoamaan. Tosin poliittisesti korrektein sanan kääntein. Tietty;)

Suomalaisuuden liiton kieliasiamies professori (emeritus) Erkki Pihkala toteaakin toisaalla lehdessä, että suomenkielisten ja ruotsinkielisten kesken on vuosisatainen "työnjako" kielikysymyksissä.

Suomenkielisten velvollisuus on ymmärtää ja tulla ymmärretyksi ruotsiksi eikä vastavuoroisuus ole tasa-arvoa siinä kontekstissa.

Kuntia pakkoruotsitetaan väkisin

Hallitus, Rkp:n ja Kokoomuksen johdolla, pyrkii kuntauudistuksen avulla kaksikielistämään Suomen kunnat. Se tapahtuu kielilain muutoksen avulla,josta ollaan hipihiljaa kuntauudistuksen yhteydessä.

Nyt tilanne on tämä:

Kielilaki jakaa kaikki viranomaiset yksi- ja kaksikielisiin niiden toimialueen kuntien perusteella. Kaksikielisiä ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 8 % tai 3 000 asukasta on vähemmistökielisiä. Muut kunnat ovat yksikielisiä, jolleivät ne ano valtioneuvostolta oikeutta olla kaksikielisiä.(Kuten Lohja)

Tavoite on kuitenkin saada aikaan uusi tilanne kielilain muutoksen avulla. Jos yhdistettävissä kunnissa on yksikin kaksikielinen kunta niin koko uusi yhdistynyt kunta on kaksikielinen!

Esimerkkinä Kotka:

Suur-Kotkan väkimäärä on liittymisen jälkeen 60203 henkeä joista suomenkielisisiä on

55514 eli 92,2 % ja 991 eli 1,66% olisi äidinkieleltään ruotsinkielisiksi ilmoittautuneita. Lisäksi muunkielisten osuus on 3699 eli 6,14 % väestöstä.

Kun tavoite on n. 70 kuntaa niin suuri osa tulevista suurkunnista on kaksikielisiä. Se on vahva peruste sen jälkeen lisätä pakkoa pakkoruotsin opetukseen. Kielilain muutoksen avulla saadaan vyörytysvaikutus kun yhä uusia kuntia yhdistetään. Aina kun joukossa on kunta, joka on kaksikielinen niin koko uusi suurkunta muuttuu kaksikieliseksi.

Se tietää lisäkustannuksia valtiolle,koska kaksikieliset kunnat saavat korotettua valtion apua. ("Kaksikielisyys ei maksa mitään")

Lohja vyörytti jo kaksikielisyyskustannuksiaan valtiolle. Lue tästä.