Ruotsi esikuvana

Suomalaiset ovat aina ihailleet Ruotsia ja ruotsalaisia. Tässä on kopiotu Suomeen hyviä ja esimerkillisiä käytäntöjä Ruotsista:

1) Kielienemmistön kieli on säädetty lailla valtiota ja kansakuntaa koossapitäväksi kieleksi. Kielienemmistön kieli on valtakunnan ainoa hallintokieli (Esim. lainsäädäntö kirjoitetaan vain kielienemmistön kielellä mikä riittää hyvin kaikille.)

2) Koulujärjestelmä toimii kielienemmistön kielellä

3) Kielivähemmistöt opettelevat kielienemmistön kielen kouluissa pakollisena oppiaineena.

4) Enemmistökieltä puhuvilla ei ole vähemmistökielen opiskelupakkoa.
5) Vähemmistökieliä kotikielenään puhuvat voivat opetella kotikieltään peruskoulussa koulupäivän jälkeen, jos ryhmä on riittävän suuri. Oikeudesta ko. opetukseen päättää kunta eikä suinkaan lapsen vanhemmat.

6) Vähemmistökieliä puhuvat voivat opiskella yksityisesti nk. vapaakouluissa, mikäli haluavat opiskella omalla äidin/kotikielellään. Valtionapu on tietenkin niissä pienempi kuin kunnan ylläpitämissä kouluissa, joissa opetuskieli on tietenkin aina kielienemmistön kieli.

7) Kaikki kunnat toimivat valtakunnan kielienemmistön kielellä. Muutamassa, erikseen mainitussa kunnassa, asukkaat saavat esittää asiansa vähemmistökielellä. Kunnan virkailijoiden ei tarvitse kuitenkaan osata vähemmistökieltä. Esim. voortsprookkia (Asiointitulkkaus riittää oikein hyvin)

8) Valtion virkoihin ei ole vähemmistökielen osaamisvaatimusta. Sen sijaan jokaiseen julkiseen virkaan vaaditaan valtakunnan kielienemmistön kielen osaaminen.

9) Kaikki kansalaisoikeuden omaavat tilastoidaan kansalaisiksi ilman äidinkielen kirjaamista (Ruotsi ja Norja lopettivat kansalaistensa kielen tilastoinnin jo 1930-luvulla.) Kansalaisten äidinkielen tilastointi aiheuttaa vain epäsopua, kuten Suomessa tapahtuu.

10) Maahanmuuttajien tilastointi: Sellaiset maassa asuvat kansalaiset tilastoidaan ulkomaalaistaustaiseksi, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla.
Siten osoitetaan, miten avo- ja vapaamielisesti ulkomaalaisia maahanmuuttajia vastaanotetaan. (Ks. Ruotsin tilastollinen vuosikirja) Suomen muuttaessa tilastointikäytäntönsä vastaamaan pohjoismaista mallia saisi Suomikin yhtä arvostettun aseman kansainvälisesti kuten Ruotsi ja muut pohjoismaat. Samalla vähenisivät erilaiseen tilastointikäytäntöön perustuvat väärinkäsitykset pohjoismaiden välillä.

11) Vähemmistökielistä ei tarvita mainintaa perustuslaissa. Muissakaan pohjoismaissa ei niistä ole mainintoja. Näin Suomen lainsäädäntö saataisiin harmonisoitua siltäkin osin skandinaaviseksi. Samalla Pohjoismaiden Neuvoston toistaiseksi tulokseton toiminta siinä suhteessa saisi tukea Suomesta.

12) Eduskunnan ainoa virallinen työkieli (asiakirjat ja keskustelukieli) on kielienemmistön kieli. Tarvittaessa muunkielinen kansanedustaja saa tulkkaus- ja käännöspalveluita. (Asiointitulkkaus).

13) Valtio voi määritellä hallinnollisella päätöksellä vähemmistökieleksi tarvittaessa jonkun kielen murteen (vrt. Ruotsissa ”meänkieli” ja Suomessa esim. "voortsprook".)

14) Katukilvet ja tienviitat vain kielienemmistön kielellä koko valtakunnan alueella. Harvinaisena poikkeuksena paikkakuntalaiset voisivat anoa erikseen oikeusistuimelta lupaa vähemmistökieliseen tienviittaan tai katukilpeen enemmistökielisen kilven alapuolelle. (Vrt. Bäckesta - Päkkilän tapaus Ruotsin Tornionlaaksossa)

15) Kielikiintiötä yliopistoissa ja muissa opetuslaitoksissa ei ole. Kaikki opiskelevat tasapuolisesti kielienemmistön kielellä.

16) Vähemmistökielisiä yliopistoja ei ole, koska kaikki opiskelevat tasa-arvoisesti valtakunnan kielienemmistön kielellä. Niin muissa pohjoismaissakin tehään.

17) Kaikki armeijayksiköt toimivat kielienemmistön kielellä

18) Kansalaisten kieltä ei rekisteröidä väestönlaskennassa, koska yksilön intimiteettisuoja on tärkeämpää. Valtio ei urki kansalaisten kieli-identiteettiä. Ainoastaan Venäjän tsaarin entiset alamaiset Venäjällä, Virossa ja Suomessa yhä jatkavat tuota ei-skandinaavista vanhanaikaista tapaa rekisteröidä kansalaisten äidinkieli.

19) Vähemmistökielen puhumista ei tietenkään ole lailla kielletty. Sen ansiosta Ruotsillakin on vpaaamielisen valtion maine maailmalla. Suomella olisi Ruotsin mallin avulla mahdollisuus saavuttaa samanlainen avaramielisen valtion maine toisin kuin nyt. Vähemmistökieliä puhuvien koululaisten fyysiset rangaistuksetkin Ruotsin kouluylihallitus kielsi jo vuonna 1958.

20.) Mitään valtion sisäisiä autonomisia alueita ei kielivähemmistöille tarvita. Sellaiset voidaan lakkauttaa Suomessakin, jolloin Suomikin saisi yhtä arvostetun aseman kansainvälisessä yhteisössä kuin Ruotsi on jo saanut.

Tämä malli on siis kopsattu Ruotsista mistä monta muutakin hyvää toimintamallia on siirretty Suomeen sellaisenaan. Malli on myös Pohjoismaiden Neuvoston tavoitteiden mukainen. Pohjoismaiden Neuvostohan on vuosikymmeniä pitänyt tavoitteena pohjoismaisen lainsäädännön yhdenmukaistamista.

YHTEENVETO: Kielienemmistön kieli on syytä säätää lailla valtakuntaa koossapitäväksi pääkieleksi Suomessa, kuten Ruotsissa on jo viisaasti säädetty.

(Kuva: Pohjoismaiden neuvoston merkki)

Finlandia-palkinto

Finlandia-palkinnon jako-ohjeet: "Finlandia-palkinto voidaan myöntää tunnustuksena Suomen kansalaisen kirjoittamasta ansiokkaasta romaanista."
.

Edellä mainittu tarkoittaa sitä, että Finlandia-palkinto voidaan antaa vaikka englanniksi kirjoitetulle kirjalle! Englannin kieli tarvitsee suomenkielisten tukea niin kuin ruotsinkielinen kirjallisuuskin joka taas suomalaisten tukea sai. (ironiavaroitus)

.

Valtiollinen eliitti haluaa osoittaa tavallisen kansan yläpuolella olemistaan antamalla Finlandia-palkinnon kahtena vuonna peräkkäin muulle kuin suomeksi kirjoitetulle kirjalle. Suomeen pitäisikin saada kirjallisuuspalkinto, joka jaettaisiin suomeksi kirjoitetulle romaanille kirjailijan kansalaisuudesta riippumatta. Finlandia-palkinto on sidottu nyt Suomen kansalaisuuteen. Uusi Finlandia-palkinto pitäisi sitoa suomen kieleen eikä Suomen kansalaisuuteen!

(Kuva: Kuopion kansallinen kirjapaino, Punahilkka,1950)

Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto

Osaa kulttuuriväkikin syrjintämekanismien rakentamisen taidon. Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon säännöt paljastavat kuinka pohjoismaissa suhtaudutaan suomenkielisiin pohjoismaalaisiin:& 5. Ehdolle asettaminen:

"Jos ehdolle asetettua teosta ei ole saatavilla ruotsiksi, norjaksi tai tanskaksi, teoksen ehdolle asettaneen Suomen, Islannin, Färsaarten, Grönlannin ja saamelaisen kielialueen kansallisen lautakunnan tai kirjailijajärjestön on välittömästi käännätettävä se jollekin mainitusta kolmesta kielestä keskusteltuaan asiasta ensin kansallisen sihteeristönsä kanssa."

Suomen kieli rinnastetaan siis fäärin kieleen, grönlannin kieleen, islannin kieleen sekä saamen kieliin! Fääriä puhuu noin 50 000 , grönlannin kieltä 54 000 , islantia 290 000 ihmistä ja saamen kieliä 30 000-40000 pohjoismaalaista. Suomea puhuu sentään 5,3 miljoonaa pohjoismaalaista varovastikin arvioiden!

Nordistien mielestä suomenkielisiä aina "liikaa" tai "liian vähän", ruotsin, norjan ja tanskan puhujiin verrattuna, jotta suomen kieli voitaisiin nostaa samaan asemaan niiden kanssa edes Pohjoismaiden kirjallisuuspalkintoa jaettaessa.

§ 3. Palkintolautakunta:
"Palkittavan teoksen valitsee palkintolautakunta, jossa on kymmenen varsinaista jäsentä, eli kaksi jäsentä Suomesta (yksi kummaltakin kielialueelta), Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista, sekä mahdollisia liitännäisjäseniä Färsaarilta, Grönlannista ja saamelaiselta kielialueelta."

Nordistien matematiikassa 5,6 % = 50 %! Reilua vai mitä?

Suomen ehdokaskirjat 2007:Eva-Stina Byggmästar Älvdrottningen Runokokoelma, Söderströms 2006
Markku PaasonenLauluja mereen uponneista kaupungeista (Sånger om sjunkna städer)Proosarunokokoelma, Teos 2005, Occident 2006(Ruotsintanut Henrika Ringbom)

Oikeampi suhdehan olisi 1/20 eli kerran 10:ssä vuodessa yksi ruotsinkielinen kirja ehdolla Suomesta, mutta pohjoismainen germaanimatematiikka onkin eri asia. Siinä 5,6 % = 50 %.

Muukin "pohjoismainen yhteistyö" on samanlaista hengeltään. Suomalaisten kannattaisi ottaa hatkat mokomasta syrjintäseurasta. EU-parlamentissa suomalaiset ovat saaneet puhua suomea ensimmäisestä päivästä lähtien. Pohjoismaiden Neuvoston kokouksissa sen sijaan suomenkielisen pohjoismaalaisen toivotaan pidättäytyvän äidinkielensä puhumisesta. Legitimoitu syrjintä on nordistien mielestä hienostuneempaa syrjintää, vaikka se on täsmälleen päin vastoin.
(Kuva: Maisan talo, WSOY,1995)

Itsenäisyyspäivä 6.12.2007

Maarianhaminassa ei ole sankarihautausmaata. Jos on niin antakaa osoite. Ovat Ruotsin suunnalla kuulema viisaampia kuin me suomalaiset, vaikka kansainvälinen PISA-koulusaavutustutkimus muuta väittää.

Sankarihautausmaiden nimenä kyllä voisi olla ihan hyvin nuorisohautausmaa tai nuorten hautausmaa, koska nuoriahan itsenäisyyssodissa kaatuneet olivat. Sankarihautausmaa on turhan sotainen. Onhan meillä nuorisotalojakin, nuorisoasuntoja, nuorten muotia, nuorisokahviloita jne.

Eduskuntavaalit 2007 Keski-Suomessa

Äänestäjällä ei ole todellisuudessa minkäänlaisia valinnan vaihtoehtoja eduskuntavaaleissa. Todistan sen:

MAINITKAAPA PUOLUE JOKA EI HALUA MENNÄ RKP:N KANSSA SAMAAN HALLITUKSEEN!

Kaikki haluavat rkp:n kanssa samaan hallitukseen poikkeuksetta vuosikymmenestä toiseen! Ei vähiten Kokoomus ja Vasemmistoliitto, jotka ovat muka "oppositiopuolueita". Heheh. Ei ihme, että äänestysaktiivisuus laskee koko ajan. Eihän äänestäjällä ole mitään todellista vaihtoehtoa. Äänestää joko 1. rkp:tä tai 2. puolueita, jotka menevät rkp:n hallituskumppaneiksi. Siis 2 vaihtoehtoa, jotka eivät ole oikeesti vaihtoehtoja.

Eduskuntavaalit 2007

Vuosikymmenestä toiseen Suomen eduskuntavaaleissa on ollut vain kysymys siitä, että äänestetään yhdelle puolueelle uudet hallituskumppanit. Tuo tosiasia on vaikuttanut äänestysaktiivisuuteen kielteisesti. Äänestysaktiivisuus on laskenut vaali vaalilta. Ihmiset eivät viitsi äänestää, koska vuosikymmenestä toiseen järjestetään vain näennäisvaalit.

Maailmassa on ainoastaan muutama valtio, missä yksi puolue on ollut pitempään hallitusvallassa kuin Suomessa. Nämä valtiot ovat aakkosjärjestyksessä: Kiina, Kuuba, Myanmar, Pohjois-Korea ja Vietnam.

Kansa on erittäin hyvin koulutettua, mutta ei ole näkevinään mitään outoa siinä, että sama puolue on hallitusvallassa koko ajan vaaleista toiseen. Viimeisin yhtäjaksoinen rupeama on jo kestänyt yli 30 vuotta. Sitäkin aikaisemmin pienin poikkeuksin koko ajan vuodesta ja vaaleista toiseen.

Suomalainen äänioikeutettu, joka on aloittanut äänestysuransa yli 30 vuotta sitten on jo ehtinyt lähes 60-vuotiaaksi näkemättä yhtään ainoata länsimaalaistyyppistä hallitusvaihdosta koko aikana! Maailma on muuttunut siinä ajassa täysin, mutta suomalainen poliittinen järjestelmä ei.

Yhteenveto: Svenska folkpartiet on Suomen hallituksessa vaalien lopputuloksesta riippumatta.

Tunturi ECB Pro Ergometer E 850

Kun sää on tällainen ei pyöräily ole enää kivaa. Hiihtääkään ei vielä voi. Korvaavana "liikuntana" voi toimia tuolloin esim. kuntopyörällä "ajaminen".

Esimerkki: 3-vaiheinen ergometritesti. 3 x 4 minuuttia. Vastus 85 w, 115 w, 145 w. Syke: 97, 119 ja 127. (Teho diagrammilla 3 x 1000 = 3000 : 70 = 42. Maksimaalinen hapenottokyky 3. (Keskinkertainen) Aerobinen kuntoindeksi erinomainen. Em. laskelma on tehty Tunturin Ergometrin mukana tulleen ohjekirjan mukaan.) Oikein hyvä tulos 3-vaiheisessa ergonomitestissä olisi 90, 100, 110. Ei siis kauan kestä kun pyöräilykausi on ohi niin jo alkaa kunto laskea.

Valinnan vapaus ja yksilön oikeudet

Eihän elämä voi olla pelkkää pyöräilyä. Asiaa autojen seasta:

On ymmärrettävää, että sosialistit eivät arvosta yksilön vapauksia. Sosialismihan tarkoittaa sitä, että valtion edun nimissä yksilön vapauksia rajoitetaan ja kansalaisia holhotaan. Suomessa aina kieliopintoihin asti. Siinä mielessä presidentti Halonen, Lipponen ja muut vasemmistolaiset toimivat pakkoruotsikysymyksessä sosialistisen logiikan mukaisesti. Presidentti Tarja Halonen eikä muutkaan sosialistit hyväksy sitä, että ruotsin sijasta saisi opiskella jotain toista kieltä. Sosialistille sellainen on aivan loogista.

Sen sijaan on hyvin ristiriitaista, että "vastuulliset" porvaripuolueet ovat samaa mieltä sosialistien kanssa. Kokoomus on puolue joka muka kannattaa yksilön vapauksia. Kuitenkin juuri tuon puolueen ministeri Itälä poisti Lipposen hallituksen aikana vaatimattoman valtionavun yhdistykseltä, joka pyrkii yksilön vapauksien laajentamiseen Suomessa. Varmaankin kiusallista kokoomuslaisille. Kokoomuslaiset eivät antaudu keskustelemaan yksilön vapauksista kuin abstraktilla tasolla. Miten Keskusta eroaa Kokoomuksesta? Ei mitenkään. Koko kansa on holhouksen alaisena. Jos yrittää päästä eroon holhoamisesta sitä paheksutaan ja ikävä nimittely alkaa.

Eduskuntavaalit ovat muutaman kuukauden päästä. Keväällä vaalikoneet arpoo kansalle kansanedustajat. Kenet vaalikone arpoo sinun edustajaksesi Arkadianmäelle?

Jyväskylä - Vaajakoski - Leppälahti ( Cafe Kaapeli )

Vielä voi pyörälenkin tehdä, mutta Nishiki Bushwhackerilla rapakaarien kera. Suuntana Leppälahti ja Cafe Kaapeli. Noin 14 km yhteen suuntaan Jyväskylän keskustasta. Samalla ohje kuinka Jyväskylän keskustasta pääsee kunnialla ja laillisesti Kuopioon päin jos on Kuopioon menoa. Jyväskylän kaupunki on viitoittanut alkumatkan.

Ohjeet ja reitti: Rantaraittia Jyväsjärven rantaa seuraten. Vasemmalle jää Lutakko. Sitten Rauhalahden ja Viherlandian vierestä Kuokkalantielle. Alikulkusillan kautta Valmetintielle ja Enermentin tienoilta Sievisenmäentielle. Vaajakosken moottoritien ylitys Vaajakoskentielle ja Vaajakosken suuntaan. Wessmannin mäki ylös ja alas. Tunnelin ali Naissaaren ohi ja Kanavuori näkyy jo. ABC Kanavuori jää vasemmalle ja sen takaa Kuopion tielle. (Säilyy hengissä paremmin kun kiertää ABC Kanavuoren takakautta.) Kohta näkyy Leppäveden ylittävä pengersilta. Taukopaikka Cafe Kaapeli on penkereen päässä oikealla jos ei jaksa Kuopioon asti. Cafe Kaapelissa voi miettiä jatkoa kahvia ja pullaa mussuttaessa. Leppälahden postinumero on muuten 41450. Kahvilan pitäjä varmasti ilostuu postikortista. vink vink

Cafe Kaapeli tunnetaan myös nimellä pölkkybaari. Kahvilan katossa on maailman suurin tulitikku ! Veneelläkin Cafe Kaapeliin pääsee, sillä rannassa on Leppälahden vierasvenesatama. Kaikki urheilun ystävät tuntevat kuuluisan urheiluseuran Pönttövuoren Peikot. Pönttövuoren Peikot on Leppälahden paras, mutta ainoa urheiluseura. Samalla seudulla on myös tunnettu Pönttövuoren tunneli.

Jyväskylä-Mikkeli-Jyväskylä (Tour de Pyhä Mikkeli)

14.9.06 torstaiaamun Keskisuomalaisen säätiedotuksessa luvattiin auringonpaistetta melkein pilvettömältä taivaalta. Niinpä päätin toteuttaa pitkäaikaisen haaveen käydä Mikkelin torilla kahvilla. Mikkelissä kun on ihan oikea tori eikä mikään aukio niinkuin Jyväskylässä.

Ei pitkälle ehtinyt kun alkoi jo sataa vettä eikä Keskisuomalaisen lupaamaa aurinkoakaan näkynyt missään. Oiskohan Keskisuomalaisen aika vaihtaa säätilan arvauspalvelujen tuottaja,Ilmatieteen laitos, toiseksi? Takaisinkaan ei viitsinyt kääntyä,vaikka tuli lähdettyä lenkille kesäkamppeissa. Mikkelissä kiireesti Marskin torikahvilaan (mainos) tuulensuojaan lämmittelemään.
Menomatkalla oli jo tiedossa,että lenkin todellinen luonne paljastuu takaisinpäin ajaessa. Myötätuuli vaihtuu vastatuuleksi:( Tietenkin törkeen kylmäksi,vaikka tämän syyskuun piti olla nii-iin erityisen lämmin. Niinkuin Pohjois-Norjan heinäkuu;) Kädet kohmeessa vihdoin Lievestuoreen risteykseen ja lämmittelemään huoltoasemalle.Huhhuh.

Verenkierron palautumista odotellessa iltakin sitten pimeni. Kapearenkaisilla ajaessa on syytä nähdä mihin rengas ei saisi osua. Eikä tietenkään valoja pyörässä eikä aina tielläkään! Onneksi loppumatka oli tuttua että tiesi mitä edessä odottaa. Esim. tietyömaa Vesmannin mäessä. Täysin pimeä työmaa pyörätien alamäen lopussa! Jyväskylän maalaiskunnan meninkiä tyypillisimmillään.

Menomatkalla aikaa kului 5 1/2 tuntia lepposasti pyöritellessä. Paluuseen meni 6 1/2 tuntia lämmittelytaukoineen. Yhteensä kilometrejä kertyi 238 km. Oli pakkokin kertyä, että pääsi kotiin lämmittelemään. En suosittele. Eihän tuollaisessa ole mitään järkeä.

Ps. Yhtään polkupyöräilijää ei tullut vastaan mikä viittaa siihen,että bensiini ja diesel ovat yhä edullisiksi hinnoiteltuja.

Pm-tempo 30.8.2006 Leppälahdessa

Vuotuinen kilpapyöräilyn suurtapahtuma Leppälahden tempoajo ajettiin 30.8.2006. Kun kilpailu oli ohi totesin olevani piirinmestari! Piirinmestarina oleminen on ihan eri asia kuin tavallisena ihmisenä oleminen. Ihminen ylpistyy monasti vähemmästäkin.x)

Aika parani viime vuodesta melkein minuutin,vaikkei ihan ennätystä tullutkaan. Aika oli 24,19 minuuttia eikä yhtään enemmän. Myötätuulessa ja alamäessä pyöri kulki ihan tolkuttomasti,kunhan vähän vaan avitti. Kääntöpaikalta takasin tullessa luonnonvoimat voitti sitten ihmisvoimat. Rintaa puristi, ahisti ja yskitti,mutta ambulanssia ei tarvittu.

Vähän kyllä särähti urheilijan herkkää mieltä, kun kilpailun järjestäjän edustaja ilmoitti,että mikäli joku haluaa palkinnon niin pitää antaa osoitetiedot niin posti tuo palkinnon:( Postiennakolla? Keräsivät vielä muiden seurojen pyöräilijöiltä osanottomaksut! Aika reilua vai mitä.

Toinen kummallisuus oli,että nojapyöräilijät saivat ajaa samoissa sarjoissa muiden mukana.Nojapyöräilijät oli tietenkin järjestävästä seurasta;) Enpä ihmettelisi jos joku vielä valittaisi Pyöräilyunioniin.

x) Hyvä on tunnustetaan...2 osanottajaa mun sarjassa;) Muille kannustukseksi: Kannattaa olla mukana, koska kisatunnelma on ihan hauska kokemus,vaikka onkin harrastuspyöräilijänä joukon jatkona.

Kalevan kierroksen pyöräily 12.8.2006

Pyöräily on välineurheilua! Ajoin tänä vuonna pyörällä,joka painaa 2,5 kiloa vähemmän kuin viimevuotinen pyörä. Vaihteet ohjaustangossa eikä rungossa, ei rapakaaria jne. Aika parani samalla matkalla viime vuodesta 13 minuuttia 20 sekuntia!

Kalevan kierroksen pyöräily oli Laukaassa ja reitti sama kuin vuonna 2005. Kierroksen ulkopuoliset saattoivat osallistua ajoihin kansallisena kilpailuna. Matkat oli 65 km tai 120 km. Osallistuin 65 km:n matkalle. Sijoitus oli 6/11.

- Yleisten miesten sarjassa aika olisi oikeuttanut sijaan 46/73
- M50-sarjassa aika olisi oikeuttanut sijaan 17/40
- M60-sarjassa aika olisi oikeuttanut sijaan 10/30
- Yleisten naisten sarjassa sijoitus olisi ollut 3/17;)

Lopputulema on tämä: Pyöräilyssä ainakin ratkaisee se mitä miehellä on jalkojen välissä. Minulla oli tämä Rossano Road jalkojen välissä:

Ensi vuonna kisa on kuulema Porissa, mutta se on niin pirun kaukana joka paikasta...

(Kuvat:Jarmo Ryyti)

Rovaniemi-HAMMERFEST-Jyväskylä (Tour de Laponie)

Voidakseen ajaa polkupyörällä Hammerfestistä Jyväskylään on ensin tietenkin päästävä jotenkin Hammerfestiin:

21.6. - 27.6.2006 (6 päivää)

JYVÄSKYLÄ -> KIRKKONIEMI
- Jyväskylä-Rovaniemi (juna 10 tuntia)
- Rovaniemi-Kirkkoniemi/Norja (polkupyörä/5 pv/567 km)
- Kirkkoniemi-Hammerfest (laiva 1 vrk)

ja sitten 27.6. - 5.7.2006 (polkupyörällä 9 päivää)

HAMMERFEST -> JYVÄSKYLÄ:
- Hammerfest - Alta - Masi - Kautokeino - Enontekiö - Muonio - Pello - Tornio - Oulu -Kärsämäki - Jyväskylä. (polkupyörä/1244 km)

YHTEENSÄ: 15 pv ja 1811 km polkupyörällä.Mitä mm. tarvitaan pyörämatkalle mukaan:
- luotettava polkupyörä (Nishiki Bushwhacker vm. 1990)
- paljon kunnollisia ulkoiluvaatteita, neopren-käsineet
- teltta, kolmen vuodenajan makuupussi, retkipatja
- lukkopolkimet bonus
- keitin ja kertakäyttöastioita
- kuivaruokaa (ei tarvii tiskata kun lisää vain vettä)
- kypärä ja teippiä kypärän reikiin
- kartta, kamera
- oikeata asennetta

Oikea ASENNE on tärkein:

Vesisade: "Vesivoiman tuotannolle erinomainen asia,ehkä sähkön hinta laskee nyt"
Vastatuuli: "Uusiutuva luonnonvara jota ei hyödynnetä tarpeeksi."
Pitkä suora: "Nyt on aikaa sitten nojailla"
Pitkä ylämäki: "Toisella puolella on sitten kunnon alamäki"
8 %:n nousu: "Tästähän tulee mielenkiintoista"
Sääsket: "Ylimainostettu riesa".
Paarmat: "Kohta pääsee ruimimaan niitä." (Kärpäslätkä vakiovarusteena)
Kalliit hinnat: "Visa on matkailijan paras kaveri" (mainos)Muuta huomioitavaa:
Luonnonvoimille on turha vihoitella. Maitohapoille ei saa päästää jalkoja. Kunnon yöunet.

Ps. Jos haluat lukea tarkemman kuvauksen niin matkakertomus on kirjoitettu siten, että matkan viimeinen päivä on ylimpänä eli aloita "alhaaltapäin" jos haluat lukea aikajärjestyksessä.

YLEISENÄ OHJEENA: Ei kannata ajatella, että pitää _ensin_ olla hyvässä kunnossa tai olevansa "liian vanha" voidakseen lähteä pyörämatkalle. Pyörämatkallahan juuri kunto/suorituskyky alkaa nousemaan "automaattisesti". Ajaa vaan omaa ominta vauhtiaan. Muutaman päivän päästä huomaa ihmeitä tapahtuvan kropassa. Paino putoaa, jalat ja selkä vahvistuu, vatsa häviää jonnekin! Tämä on testattu käytännössä monen monituista kertaa.

Retken kuvat on otettu Nokian kännykkäkameralla. Pikseleitä ei ole selvästikään tarpeeksi.

Kärsämäki - Jyväskylä

15. päivä. 5.7.2006 Keskiviikko.

En viitsinyt enää pystyttää kotia tälle välille. Kun Jyväskylästä en kuitenkaan aja eteenpäin niin mitäpä sitä jarruttelemaan. Tauko Pihtiputaalla ja Mämmensalmessa.

Iian Pihtiputaan mummon kotitalosta valokuva matkatuliaisina. Kevyt:). Viitasaari-Äänekoski välillä ilma oli lämmennyt ja miksei myös mieskin kunnon mäkien ansiosta. Uinti ja tankkaus ja taas alkoi ketjut laulamaan.

Jyväskylää lähestyttäessä ei ollut minkäänlaista viitoitusta Jyväskylään. Ajoin Kirrissä harhaan, vaikka olen paikkakuntalainen. (Uudet tiejärjestelyt). Ajatteleeko tienviitoittajat,että pyöräilijöillä on joku telepaattinen kyky löytää tie perille? Paljastan tässä: Ei ole. Jos en olisi jyväskyläläinen niin tuskaa olisi tuottanut laillisesti Jyväskylään pyöräileminen!

Jyväskylä (ja Kouvola) ovat hoitaneet viitoituksen hyvin kokemukseni mukaan. (16 pyöräilyretkeä Suomi-Venäjä-Ruotsi-Viro)

Vastuu olisi ilmeisesti Jyväskylän maalaiskunnan ja toisella puolella kaupunkia Muuramen. Kumpikin kunta elää valitettavasti vain autoiluaikakautta.

Päivän saldo: 222 km. Keskinopeus 20,0. Pyörän päällä n. 11 tuntia 6 minuuttia.

Ps.
Kuinka monta tuntia ne polkeekaan Tour de Francessa päivittäin? (Vuonna 2006 TdF:ssa on 21 ajopäivää 23 päivän aikana. Yhteensä 3657 km.)

Minä poljin 15 päivää peräkkäin 1811 km maastopyörän tapaisella pyörällä, jonka lähtöpaino on 17 kg;) (Tour de Francen pyöräilijöillä alle 8 kg). Minulla oli koti, keittiö, vaatteet ja syömiset pyörän päällä. Se tekee yli 10 kg lisätasoitusta. Ja niitähän hierotaan joka päivä ja ovat yöt hyvissä hotelleissa...itse asiassa eihän Tour de France niin kummonen juttu ole. Eihän ne istu sen enempää satulassa kuin minä tällä matkalla!

Tämä kirjoitus on kirjoitettu Giro d'Italia-pyöräilykilpailun kokonaiskilpailua johtavan pyöräilijän paidassa oikein hengen saamiseksi tähän kirjoitukseen.

Lopuksi tietokilpailu:

1. Mikä on Euroopan suosituin kesäurheilulaji? (Vastaus: Pyöräily)

2. Mikä on Euroopan suosituin talviurheilulaji? (Vastaus: Jalkapallo)

Oulu - Kärsämäki

14. päivä. 4.7.2006 tiistai.

Karmea yö kesähotelli Oppimestarissa Oulussa. Kuuma ja meluisa. Vastaanotossa sanottiin edellisenä iltana,että "pihan puoli on rauhallisempi." Pihan puolella alkoi kello 7.00 paukkua rakennustyömaan koneet! Huonetta ei oltu tuuletettu ollenkaan. Henki oli, että "me ollaan vaan töissä täällä." Suositus: Kiertäkää kaukaa.

Oulusta ei ollut minkäänlaista viitoitusta etelään. Kyselemällä suunta selvisi vähitellen. Eikö tienpitäjillä ole mitään velvollisuutta ylläpitää tienviittoja muille kuin autoilijoille? Ainoat tienviitat Jyväskylään osoittivat moottoritielle! Naurettavaa meininkiä. Oulu on paska kaupunki Seppo Rätyn lausuntoa Saksasta mukaillen.

Tauko: Temmes ja Pulkkila. Yöksi Kärsämäellä Suomelan mökki- ja leirintäalueelle. Kelpo paikka. Viereisen 4-tien liikennemelu vain haittaa hiukan. Paikan pitäjistä toinen oli Saksasta ja vaimo Haapavedeltä.

Aamulla lahjoitin Saksan lipun isännälle. Löysin sen maantieltä;) Maantiellä on muuten paljon rojua ja ruumiita. Lintujen ruumiita,kuolleita oravia, siilejä, jäniksiä... Karmee on meininki Suomen maanteillä muutenkin. Kilpa-ajot käynnissä 24 t/vrk pyöräilijän näkökulmasta katsottuna. Nopeusrajoitukset ovat vain suosituksia.

133 km. Keskinopeus 19,0.

Tornio - Oulu

13. päivä. 3.7.2006 maanantai.

Torniossa oli matkan eräs parhaista yöpaikoista: Matkakoti Kaijari. Viileä,hiljainen. Omistaja asuu itse samassa rakennuksessa. Hyvä aamupala. Suosittelen muillekin.Aivan keskustan liepeillä.

Aamulla vielä tutustumiskierros Torniossa. Kävinpä Ruotsin puolellakin. Tornion torilla tulin maininneeksi, että olen ollut ennenkin Torniossa. Tornion poliisilaitoksen putkassa nimittäin;) Yksi miehistä lähti näyttämään missä vanha Tornion poliisilaitos on, kun epäilin, että onko sitä enää olemassakaan. Ja olihan se tutun näköinen. Siellä velipojan kanssa vietettiin yö kun meidät karkoitettiin Ruotsista. Tarkoitus oli mennä merille,mutta Ruotsin poliisi tuli väliin ja palautti Suomeen:(

Mutta eteenpäin kohti Kemiä ja Oulua. Torniosta oli jonkinlainen viitoitus Ouluun päin. Tosin niin epäselvä,että piti kysellä ihmisiltä varmistusta suunnasta. Kemissä oli vielä vinksallaan Oulun suuntaan osoittavia viittoja pari kappaletta. Silti sielläkin piti vielä kysyä tietä. Sitten viitoitus loppui kokonaan.

Niinpä päädyinkin sitten moottoriliikennetielle missä ei saa ajaa polkupyörällä. Poliisihan osui paikalle ja kehotti menemään vanhalle tielle Haukiputaan kohdilla.

Tauot Kemissä ja Iissä. Sää oli helteinen, mutta viileä meri-ilma kevensi tunnelmaa.

Yöksi Oulussa Kesähotelli Oppimestariin.

153 km. Keskinopeus 18,3.

Pello - Tornio

12. päivä. 2.7.2006 sunnuntai.

Väsyneenä liikkeelle aamulla levottoman yön jälkeen. Leirintäalue jossa ei ole yöhiljaisuutta on varsinainen painajainen polkupyörällä liikkuvalle. Tauko Napapiirillä, Karungissa ja Kukkolankoskella. Hellettä oikein kunnolla. Ollaanhan Tornionjokilaaksossa. Säätiedotuksen mukaan lämpöä oli yli 25 astetta.

128 km. Keskinopeus 19.1.

Muonio - Pello

11. päivä. 1.7.2006 lauantai.

Etelätuulta, välillä navakkaa mikä teki ilmasta lämpimän. Toisaalta sai taas puskea ihan tosissaan vastatuuleen.

Tauko Kolarissa ja Sieppijärvellä. (Vellun vanha kotikylä muuten). Kolarissa ajoin harhaan vanhalle Pellon tielle. Siitä seurasi pitkähkö lisäkierros yksityisellä metsätiellä. Leirintäalueelle Pellossa yöksi.

Siitä seurasikin ongelmia. Paikka oli rauhaton ja meluisa. Kalastuksen harrastajat kulki joella kalassa ja sitä ei voi tehdä ilman perämoottoriveneitä. Jyväskylän keskustan kaduillakin on meluttomampaa öisin.

155 km. Keskinopeus 17,9.

Palojärvi/Enontekiö - Muonio

10. päivä. 30.6.2006 perjantai.

Pilvipoutaista ja sää lämpenee. Shortsikelit moneen päivään. Tauko Hetassa ja maailman pohjoisimman 7-päiväisen lehden, Lapin kansan, selailua paikallisessa kahvilassa. Hilloviineritankkaus.

Hetan etäläpuolella vastaan tuli italialainen colleega. Lähtenyt 5 viikkoa aikaisemmin Italiasta ja tavoitteena Nordkap. Kaveri ei vaan tainnut oikein tajuta kuinka ikävä sää siellä voi olla varusteista päätellen. Diego Vallati,59 v.,oli ajellut 3-vaihteisella pyörällä koko Euroopan halki.

Muonion Harrinivasta rantamökki 20 €. Suosittelen. Kiva paikka. Eri hintakategorioissa vaihtoehtoja kaikenlaisille kulkijoille. Ja jokikin ihan rannassa.

113 km. Keskinopeus 19,0.

Masi/Norja - Palojärvi/Suomi

9.päivä 29.6.2006 torstai.

Tunturikoivikkoa kahta puolen tietä ja ensimmäinen etappi Kautokeinossa. Nousua vedenjakajaa kohti. Täältä vedet vielä virtaavat pohjoiseen. Tulipa matkalla vastaan kolleega Hollanista. Kautokeinokin on pieni paikkakunta. Saamelaisten pääkaupunki kuitenkin. Taukoa ja kauppaan eväsostoksille ICA:ssa. Sitten tankkaamaan hiilihydraatteja Kaffegalleriaan;) Viimeiset kruunut kulutukseen Kautokeinossa.

Hyvää lämpenevää säätä ja kohti rajaa. Varmistin yöpaikan Galdotievan tunturikeskuksessa Palojärvellä/Enontekiön puolella. Kunnon lohiateria ja mökkimajoitukseen sääskisavujen turvin. Voi suositella. Hyvä paikka jos ei pelkää sääskiä (kesällä). Yövyin Galdotievassa isossa hirsimökissä.

115 km. Keskinopeus 18,8.

Leirbotnvann - Alattio - Masi/Maze

8. päivä. 28.6.2006 keskiviikko:

Heti aamuksi kova alamäki n. 10 km ja vihdoin merenpinnan tasolle
tunturista. Vaatteita vähemmäksi. Altaan 29 km. Altassa taukoa. Kaupassakäynti. Huoltoasemalla pullakahvit. Ja sitten kohti Finnmarksviddaa etelään päin. Tienviitta Altasta etelään käännyttäessä kertoi, että Tornioon on 553 km. Sehän on puolivälissä jo!

Nousua oli yhteenä yli 30 kilometriä. Tottahan toki merenpinnan tasolta ylös tunturiin. Eteen tuli liikennemerkki jossa auto oli melkein pystysuorassa ja alla 8 %. Lisäkilpi kertoi 8 km. Siis 640 metriä nousua 8 km:n matkalla. (Kuuluisa Tourin etappi L'Alpe d'Huez 7,9 % 14,5 km ) Tästähän tulee mielenkiintoista! Vaikka nousu oli kova kävelyvauhtia silti se oli kiva ajaa, koska maisemat motivoivat. Vieressä koko ajan virtaava mahtava tunturijoki koskineen. Tie kohti taivasta. Vierestä nousee vuoren seinämät. Liikennemerkki varoittaa putoavista kivistä. Ja olihan niitä pudonnutkin tielle. Valokuvaustauko.

Päällä maisema oli tunturikoivikkoa,vaikka luulin,että Finnmarksvidda olisi Sennalandetin lailla puuton. Tauko Suolovuobmin Tunturituvassa. Ja eikun taas pyörän ketjut soimaan. Illansuussaa ison alamäen puolivälissä "Masi Turistsenter". Sinne vaan. 200 Nok ja suihku 20 Nok. Masi on saamelaiskylä,mutta itse "Turistsenter" on sitä sivuavan päätien varrella.
Omistajarouva puhuu vähän suomeakin. Kiva paikka. Voin suositella. Hinta-laatu-suhde kohdallaan. Lautamökkejä,joissa keittomahdollisuus. Sitä arvostaa telttayön jälkeen kovasti.

Masi Turistsenter on Altan ja Kautokeinon puolivälin paikkeilla.Kartalle Masi Turistsenter on merkitty numerolla 1.

105 kilometriä. Keskinopeus 16,9.

Hammerfest-Kvalsund-Skaidi-Sennalandet-Leirbotnvann

7. päivä jatkuu...27.6.2006 tiistai.

M/S Nordkap saapui Hammerfestiin kello 11.oo aikoihin. Postikortteja, kaupunkipyöräilyä ja muuta huuhailua. Hammerfest on vilkas ja kansainvälinen kaupunki. 9000 asukasta.

Kvalöyan saari missä Hammerfest sijaitsee on periaatteessa puuton saari. Maisemat on huikaisevia. Välillä piti pysähtyä ottamaan valokuvia ja ihailemaan vuoria ja vuonoja. Nousu Hammerfestistä on vaikuttava. Tie oli melkoista vuoristorataa aluksi. Stallagorgan tunneliin ei pyörällä saa ajaa. Pyöräilijoille on oma kiertotie. (Ei paha). Toisessa päässä tunnelia on Kvalsundin riippusilta. Norjan pohjoisin lajissaan. Sillalla oli niin kova sivutuuli,että sai tosissaan pitää kiinni ohjaustangosta. Yhdestä autosta rikkoontui peräkärryn kansi eikä pysähtyä saa.

Kvalsundin ainoasta kaupasta ruokaa velaksi Visalla. Skaidissa teetauko. Kun pyörä tuntui liikkuvan päätin jatkaa Sennalandetiin.

(Tunturiylänkö). Tosin en lähtiessä tiennyt mitä edessä oli. Tie nousi koko ajan Repparfjordelvan viertä. Sää oli tyypillinen Pohjois-Norjan kesäsää: Tummat pilvet, tihkusadetta ja sadekuuroja. Kaikille vaatteille tuli käyttöä kummasti.

Puuttomalla ylätasangolla nökötti saamelaistalo. Postilaatikossa luki Aslak Skum. Paikan nimi: Aisaroaivi. (Aivi = pää, aisa=aisa)

Kuva Sennalandetista (jonkun virolaisen ottama):

http://www.looduspilt.ee/index.php?page=pilt&id=147

Talvella tie saattaa olla olosuhteiden vuoksi suljettuna. Jotain ilmastosta kertoo se,että lumi ei ollut vielä sulanut kokonaan tuntureiden rinteiltä. Ylhäällä nousi vielä tuuli. En ole koskaan sellaista tuulta kokenut. Vauhtia sai pidettyä kummeniä kilometrejä vain kävelyvauhdin verran. Samalla sai pidettyä itsensä lämpinä. Telttaa ei kannattanut ajatella pystyttävänsä ollenkaan. Kalvovaatteet, kalvokengät ja neopreenihanskat olivat todella tarpeen. Neopreenihanskojen lämmikkeeksi vielä sai onneksi vedettyä takin hihoista suojat että näpit pysyi lämpiminä. Jyrkässä alamäessäkään pyörä ei liikkunut mihinkään polkematta.

Vihdoin tie alkoi laskea alaspäin tuntureilta ja samalla tuuli laantui. Alamäkeä oli ehkä 5 km. Annoin mennä täysillä ja mittari näytti päälle 50 km/tunnissa. Riskin ottoa koska vettä tuli taivaalta ja tie oli liukas.

Leirbotnvann-järvellä tunturipuron varteen matalaan tunturikoivikkoon teltta nopeasti pystyyn. Keittimellä lämmintä ruokaa ja teetä. Sitten teltan lämpimään. Viereisen kosken säestyksellä unten maille.

Kilometrejä kertyi 120 ja keskinopeus 15.7.

Havøysund tiistai 27.6.06 kello 8.56 Norjan aikaa

Hahhah. Ei ole Tessi vielæ kæynyt kattomassa mun blogia,vaikka lupasi. Nææn sen laskimesta:)
7. pæivæ:

Havøysundista missæ nyt M/S Nordkap on, suuntaamme Hammerfestiin missæ ollaan n. kello 11.15. Hammerfestistæ on sitten tarkoitus ajella etelææn pæin ellei Pohjoisnavalle ole pyørætietæ.

Læhdenkin laivan kannelle kiikaroimaan Barentsin meren lintuja. Vaikea niitæ on tunnistaa kun eivæt ole tuttuja lajeja ennestææn. Yhtæ epæilen alliksi ja toista haahkaksi.

Olin laivalla välin Kirkkoniemi-Hammerfest. M/S Nordkap poikkeaa matkalla satamiin tietenkin.

Neiden - Kirkkoniemi -> M/S Nordkapp

6. pæivæ. 26.6.2006 maanantai.

53 km kolmessa tunnissa. 50 kilometriæ Norjan teillæ vastaa 100 km Lapin teitæ. Sææ ja maantie oli haasteellinen. Nousuissa oli pienimmillæ vaihteille kæyttøæ tosi paljon. Ja alamæet, jo vain oli vauhtia. 63 km tunnissa jæi maksimiksi pyøræn tietokoneeseen. Kirkkoniemen kaupungin læpi suoraan satamaan. Suomi ja suomalaiset on rajanaapureita, mutta suomalaisten matkailijoiden palvelu on ongelma Kirkkoniemessä. Suomalaisten eurot ei norjalaisia juuri kiinnosta. Kirkkoniemen matkailuinfo.

53 km. Keskinopeus 17,1. Reitistä voi käyttää nimitystä "polkupyöräilijän vuoristorata".

Polkupyøræilijæn ei tarvitse varata paikkaa etukæteen Hurtigrutenin laivoille. Pitææ vain ilmoittautua laivalla ja viedæ pyøræ ruumaan. Kirkkoniemi-Hammerfest væli hytillæ ja pyøræn kanssa on 1968 Nkr.

M/S Nordkapp saapuu Vuoreijan satamaan :
Tæmæ laiva on M/S Nordkapp. Huominen pitæisi valjeta Hammerfestissæ. Sitæ ennen ohitetaan mm. Nordkapp. Laiva on tæynnæ matkailjoita. Eniten kuulee ranskaa,saksaa, hollantia, italiaa ja espanjaa. Vastaanotossa kun ilmoittaa olevansa suomalainen, kun kysyvæt kieltæ jolla puhutaan niin keskustelu loppuu vælittømæsti. Kummallista. Yksi virkailija kysyi, ettæ "eikø suomalaiset puhu ruotsia." Selitin, ettæ suomea ja englantia. Ruotsi on kumminkin niin harvinainen kieli.

Mitææn esitteitæ Hurtigrutenista ei ole suomeksi.

No eipæ ole kyllæ suomalaisia matkailijoitakaan.

Näkymä M/S Nordkappilta Barentsin mereltä mantereelle päin:

Kaamanen - Næætæmø - Neiden/Norja

5. pæivæ 25.6.2006 sunnuntai.

Kartalla Sevettijærventie næyttææ vaatimattomalta. Se on kuitenkin upein maantie millæ olen ajanut. 10 Punkaharjua ja pari Kangasalan harjua samalla tiellæ. Suprussa tauko hiekkarannalla. Olisi voinut uidakin,mutta kun se ei ole mun laji. Tuli mieleen væhæn Pohjois-Laatokan maisemat tuolla tiellæ ajaessa. Alue on kolttasaamelaisten aluetta. Sen verran tienviitoista oppi kolttasaamea,ettæ Norja on kolttasaameksi Taarr! Tietoa kaipaaville Pohjois-Lapissa tapahtuu... Sevettijärvellä on mm. Suomen pohjoisin tanssilava.

Kun Suomessakin on kolme eri saamen kieltæ niin sen havainnon tein,ettæ jollakin niistæ jærvi on "jævri", jollakin toisella se on "jaure" ja kolttasaameksi "jæurr" jos muistan oikein.

Suomen Næætæmøssæ ei ollut yøpaikkaa, joten ajoin saman tien Norjan puolelle Neideniin Neidenin Fjellstueniin. Matkaa kertyi 133 km.

Shortsikeleissæ Suomen puolella, mutta rajan tuntumassa muuttui ilma kylmæksi ja merelliseksi jos asian noin ilmaisee.

Kiilopææ - Ivalo/Inari - Kaamanen

4. pæivæ. 24.6.2006 lauantai.

Tie nousi Saariselæn jælkeen ensimmæisen kerran puuttomalle paljakalle. Saariselæn retkeilykaupunki oli tien oikealla puolella. Kas kun se ei julistaudu omaksi kunnakseen! Niin iso ja kaupunkimainen keskus se on moneen muuhun kylææn verrattuna.

Ivalo ja Inari oli hauskojan pieniæ kyliæ. Alkoi olla jo Lapin oloistakin meininki. Karhunpesækivellæ pysæhdys ennen Inaria Paanasen Veikon suosituksesta. Vaaran laelle sai kavuta ihan tosissaan. Kahvi+munkkitankkaus paikan kahvilassa Karhutuvalla samalla kertaa. Paljon ulkomaisia linja-automatkailijoita ihmetelemässä "puhuvaa karhua". Heheh

Kutturan tienhaara oli heti alkumatkasta. Se josta voi ajella Paanasen Veikon ja kavereidensa kullankaivuuvaltaukselle. No joku toinen kerta.

Sæætiedotuksen lupaamat Pohjois-Lapin sadekuurot kastelivat parikin kertaa ihan kunnolla. Vauhti laski kummasti sateessa. Yøksi Lomakylæ Jokitørmææn Kaamasessa. Matkaa kertyi 115 km.

Tässä mökissä juhannusaattoyö:Ps.Soittelin matkan varrella Rahusen Paavollekin. Olihan juhannus, vaan ei ollut mies kotona, tai juuri siksi.

Sodankylæ - Kiilopææ

(Pæivitæn matkapæivækirjaa Norjassa M/S Nordkappin internet-huoneessa Vuoreijan satamassa. Siksi jælki on tællæaista.)

3. pæivæ 23.6.2006 perjantai ja Juhannusaatto.

Pilvipoutaista ja hyvæ myøtætuuli. 128 km. Keskinopetus 21+ km/tunti. Kiilopæælle Kiilopuron varrelle telttaan yøksi. Kiilopææ on Suomen Ladun eræretkeilykeskus. Tarkoitettu enempi espoolaisille insinøøriperheille varmaan. Hotelli "eræmaassa" Helsingin hinnoin.

Ensimmæinen pyøræilijækolleega matkalla. Hollannista. Kuinkas muuten. Kuvasi Vuotsossa Porttipahdan tekoallasta ja luuli sitæ oikeaksi jærveksi. Maantiellæ paljon keskieurooppalaista autokalustoa.

Matkan varrella oli Tankavaaran kultakylækin, mutta hiljaselta næytti.

Roi - Yli-Nampa - Sodankylä

1. paiva 21.6.2006 keskiviikko:

10 tuntia junassa Jkl-Roi, koska juna oli myöhässä! Huhhuh! Kyllä maistu maantie Lapin yössä keskiyön auringon paistaessa sen jälkeen! Myötätuulta oli enemmän kuin laki sallii. 55 km:n polkemisen jälkeen koti pystyyn jossain Yli-Nampan tienoilla joen rannalle. Yöllä kuului kummallisia ääniä teltan ympäriltä. Siitä tietää, että on oltu sisätiloissa liian kauan aikaa. (Valokuva on otettu keskiyöllä)

2. paiva 22.6.2006 torstai:

Sodankylään 80 km pilvipoutaisessa myötätuulessa. Koko omaisuus pyörän päällä keskinopeudella 19+. Loivia nousuja ja laskuja. Ei ollenkaan niin jyrkkiä kuin Keski-Suomen mäet. Paljon helpompaa ajaa kuin etelässä siis. Sodankylä on paljon vilkkaampi keskus kuin kuvittelinkaan.

Mitä tulee sääskiin niin ei niitä ihmisten ilmoilla ole sen enempää kuin etelässäkään. Soilla ja pusikoissa niitä tietenkin on, mutta kukas semmosiin paikkoihin käskee menemään.